{"id":47,"date":"2020-10-07T17:00:25","date_gmt":"2020-10-07T14:00:25","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/?p=47"},"modified":"2020-10-08T12:51:02","modified_gmt":"2020-10-08T09:51:02","slug":"on-aika-kuunnella-ja-tunnistaa-omat-etuoikeutemme","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/on-aika-kuunnella-ja-tunnistaa-omat-etuoikeutemme\/","title":{"rendered":"On aika kuunnella ja tunnistaa omat etuoikeutemme"},"content":{"rendered":"

Leimaavassa kirja-arvostelussa lukuisia asiavirheit\u00e4<\/strong><\/h3>\n

\"\"<\/p>\n

Vuoden 2020 kotiseututeos -kilpailuun ilmoitettiin 50 teosta, joista yksi oli saamelaisten kanssa laajassa yhteisty\u00f6ss\u00e4 kirjoittamamme tietokirja Vastatuuleen \u2013 Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta<\/em> (Kukka Ranta & Jaana Kanninen, Kustantamo S&S 2019<\/a>).<\/p>\n

Vuoden kotiseututeos -kilpailuraadin neuvoa-antava asiantuntijaj\u00e4sen, perinteentutkija ja tietokirjailija Lassi Saressalo kirjoitti ehdokasteoksista arvostelut. Vastatuuleen-kirjasta julkaistiin Kotiseutuliiton sivulla 10.7.2020<\/a> lukuisia asiavirheit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4nyt \u201dkirja-arvostelu\u201d, joka julkaistiin my\u00f6s Suomen humanistiverkko Agricolan verkkosivuilla<\/a> negatiivisesti alleviivaavalla ingressill\u00e4.<\/p>\n

18.8.2020 Kotiseutuliitto julkaisi tiedon kilpailun finalisteiksi valituista kolmesta teoksesta, l\u00e4mpim\u00e4t onnittelut kaikille tekij\u00f6ille ja my\u00f6s 3.10.2020 julkaistulle kilpailun voittajalle<\/a>! En kuitenkaan voi olla miettim\u00e4tt\u00e4, miten paljon kilpailuraadin neuvoa-antavan asiantuntijaj\u00e4senen vahvasti asenteellinen ja perustelematon mielipidekirjoitus teoksestamme vaikutti raadin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 Vastatuuleen-tietokirja pois finalistien joukosta.<\/p>\n

Saressalon arvostelu on valitettava tyyppiesimerkki suomalaisesta tavasta n\u00e4rk\u00e4sty\u00e4 suomalaisia itse\u00e4\u00e4n koskevasta kritiikist\u00e4, sek\u00e4 vallitsevasta tavasta torjua, v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 ja leimata saamelaisten n\u00e4k\u00f6kulmia ja kokemuksia valkoisen Suomen kolonialistisessa historiassa.<\/p>\n

Perusteettomia v\u00e4itteit\u00e4<\/strong><\/h3>\n

Projektimme alkoi kysymyksell\u00e4: Mit\u00e4 saamelaiset toivoisivat meid\u00e4n suomalaisten tiet\u00e4v\u00e4n? Keskustelujen my\u00f6t\u00e4 kirjan n\u00e4k\u00f6kulmaksi painottui assimilaatio ja saamelaisten maiden haltuunotto. Opimme, ett\u00e4 jokaisella sukupolvella ja alueella on omat kokemuksensa pakkosuomalaistamisesta, ja ett\u00e4 jokainen yksil\u00f6tarina koskettaa aina my\u00f6s kokonaisia yhteis\u00f6j\u00e4 ja saamen kansaa.<\/p>\n

Vastatuuleen-tietokirjassa saamelaisten el\u00e4m\u00e4ntarinat selviytymisest\u00e4 ja ylisukupolvisista traumoista ovat hyvin yhten\u00e4isi\u00e4 Totuus- ja sovintokomission kuulemisraportin<\/a> lausuntojen kanssa. Kirjamme yksi keskeinen tarkoitus onkin saada suomalaiset ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten vakavista asioista on kyse, kun puhumme pakkosuomalaistamisesta ja yh\u00e4 jatkuvan kolonialismin vaikutuksista saamelaisiin.<\/p>\n

Saressalon kirjoitus saa miettim\u00e4\u00e4n vakavasti, olemmeko me suomalaiset valmiita kuulemaan ja hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n itse\u00e4mme koskevaa kritiikki\u00e4? Saressalo kirjoittaa arvostelussaan: \u201dJoissain kohdin asenteellisuus tulee sen verran voimakkaasti esiin, ett\u00e4 voisi olettaa, ett\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 on hiukan \u201dved\u00e4tetty\u201d. Tai sitten kyse on tyylilajista, \u201dpamfletinomaisesta tietokirjasta<\/em>\u201d.<\/p>\n

Saressalo ei erittele, miss\u00e4 kohtaa h\u00e4n kokee kirjan \u201dvoimakkaasti asenteelliseksi\u201d. Toteamus, ett\u00e4 kirjan tekij\u00f6it\u00e4 on \u201chiukan ved\u00e4tetty\u201d on eritt\u00e4in ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen ja asenteellinen kommentti ja vaatisi tarkemmat perustelut taakseen. Nyt Saressalo leimaa koko kirjan ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 heitollaan. Suomen humanistiverkko Agricolan verkkosivun artikkeliin on lis\u00e4tty ingressi, jossa Saressalo esitt\u00e4\u00e4 viimeisen\u00e4 kiteytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 lauseena: \u201dN\u00e4kemys ei kaikilta osin kuitenkaan ole aivan objektiivinen, mik\u00e4 on valitettavaa.\u201d<\/em><\/p>\n

Saressalon \u201dkirja-arvostelu\u201d ei anna t\u00e4llek\u00e4\u00e4n v\u00e4itteelle tarkempia perusteita. Jo Saressalon arvostelun otsikko \u201dYksi n\u00e4kemys saamelaiskeskustelusta<\/em>\u201d alleviivaa teoksen yksipuolisuutta, vaikka Vastatuuleen-tietokirjaa varten on kuunneltu ja haastateltu satoja ihmisi\u00e4, ja k\u00e4ytetty valtavan laajasti ennen kaikkea saamelaisten itsens\u00e4 tuottamaa tutkimusaineistoa ja tietoja.<\/p>\n

Saamelaiset ovat pitk\u00e4\u00e4n toivoneet Suomen, Ruotsin ja Norjan valtioiden ja saamelaisten v\u00e4lisi\u00e4 totuus- ja sovintokomissioita, jotka tarjoaisivat kollektiivisen alustan selvitt\u00e4\u00e4 kokemuksia pohjoismaisesta ja meill\u00e4 suomalaisesta kolonialismista. Kirjamme oli esimakua siit\u00e4, mit\u00e4 kaikkea pakkosulauttaminen on merkinnyt historiassa ja miten kolonialismi edelleen vaikuttaa suomalaisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa, oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, suomalaisten puheissa ja asenteissa, sek\u00e4 yhteiskuntamme eri rakenteissa.<\/p>\n

Saamelaiset ep\u00e4ilev\u00e4t<\/a> vahvasti valtion aikeiden uskottavuutta<\/a> totuus- ja sovintoprosessille, kun \u201csamaan aikaan valtio heikent\u00e4\u00e4 saamelaisten oikeuksia entisest\u00e4\u00e4n. Valtion aitoon, vilpitt\u00f6m\u00e4\u00e4n tahtoon toteuttaa prosessi alkuper\u00e4iskansa saamelaisten hyv\u00e4ksi ei uskota<\/em>\u201d, kuulemisraportissa<\/a> todetaan. Viimeisten vuosien aikana saamelaisvastaisuuden ja sulauttamistoimien kerrotaan jopa vain yltyneen.<\/p>\n

Raportissa kuvaillaan saamelaisten tuntoja seuraavasti: \u201cAlkuper\u00e4iskansa saamelaiset kokevat, ett\u00e4 Suomessa saamelaisilta on viety kaikki. Oikeudet kulttuurin ja kielen harjoittamiseen ja yll\u00e4pit\u00e4miseen on viety viem\u00e4ll\u00e4 oikeudet maahan ja veteen, luontoon ja luonnosta nauttimiseen saamelaisen perinteen mukaisesti. Saamelaisella poronhoidolla ei ole mink\u00e4\u00e4nlaista suojaa. Saamelaisten k\u00e4sity\u00f6perinne on kaikkien hyv\u00e4ksik\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n\u00e4. Saamelaisten olemassaolo on kielletty ja saamelaisten identiteetti on viety.\u201d<\/em><\/p>\n

Saressalolle taas kirjamme anti oli ennen kaikkea puolueellista ja \u201cvoimakkaasti asenteellista\u201d. Saressalo perustelematon v\u00e4ite \u201dved\u00e4tt\u00e4misest\u00e4\u201d kirjan sis\u00e4ll\u00f6n mit\u00e4t\u00f6imiseksi on osa vuosikymmeni\u00e4 jatkunutta saamelaisvastaista, mit\u00e4t\u00f6iv\u00e4\u00e4 puhetta. Pirita N\u00e4kk\u00e4l\u00e4j\u00e4rven vuonna 2017 London School of Economics -yliopistolla<\/a> valmistuneen tutkimuksen mukaan vaientaminen ja disinformaatio<\/a> ovat eritt\u00e4in vakavia uhkia saamelaisten sananvapaudelle Suomessa.<\/p>\n

Kuulemisraportin mukaan saamelaiset toivovat, ettei heid\u00e4n kokemuksiaan ja historiaansa en\u00e4\u00e4 kyseenalaistettaisi. Erityisesti nyt totuus- ja sovintokomissioprosessin k\u00e4ynnistyess\u00e4 Saressalon kaltaiset mit\u00e4t\u00f6iv\u00e4t ja v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4t puheet ovat hyvin haitallisia sek\u00e4 saamelaisyhteis\u00f6jen hyvinvoinnin ett\u00e4 luottamuksellisen ty\u00f6n onnistumisen kannalta.<\/p>\n

Asiavirhe 1:<\/strong><\/h3>\n

\u201dSaamelaiskeskustelussa on nykyisin voimassa k\u00e4sitys, jonka mukaan saamelaispolitiikkaa ja saamelaiskulttuuria ei saisi tutkia eik\u00e4 siit\u00e4 kirjoittaa, jos ei ole itse saamelainen. Nyt kuitenkin ansioituneet tutkijat ja tietokirjailijat Kukka Ranta ja Jaana Kanninen ovat uskaltautuneet kirjoittamaan kirjan siit\u00e4, miten suomalainen kolonialismi on kohdellut saamelaisia.\u201d<\/em><\/p>\n

Saressalon v\u00e4ite Agricolan artikkelin ingressiss\u00e4 siit\u00e4, ettei saamentutkimusta saisi tehd\u00e4 muut henkil\u00f6t kuin itse saamelaiset, ei pid\u00e4 paikkaansa. Saamentutkimus kehittyi omana tieteenalanaan osana kansainv\u00e4list\u00e4 alkuper\u00e4iskansaliikett\u00e4 ja -tutkimusta 1970-luvulta alkaen. Saamelaiset ovat vaatineet jo viidenkymmenen vuoden ajan ennen kaikkea omistajuutta heit\u00e4 itse\u00e4\u00e4n koskeviin tutkimuksiin. Saamentutkimuksen eettisten ohjeiden mukaan saamelaiset on osallistettava tutkimukseen tasavertaisina toimijoina, eik\u00e4 ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alasp\u00e4in tarkasteltavina objekteina, kuten vuosikausia ulkopuolisten suorittamassa ja m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ss\u00e4 tutkimusperinteess\u00e4 on ollut tapana. Tutkimuksen tulee hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 saamelaisyhteis\u00f6j\u00e4 ja tutkimustiedon tulee palautua saamelaisten keskuuteen, kuten pohjoismaisen Saamelaisinstituutin osastonjohtaja Alf Isak Keskitalo esitti jo vuonna 1974.<\/a><\/p>\n

Yksi keskeisimmist\u00e4 saamentutkimuksen haasteista vuosikymmenien ajan on ollut tieteellisyyden ja puolueettomuuden jatkuva ep\u00e4ily ja kyseenalaistaminen, kuten nyt Saressalo artikkelissaan esitt\u00e4\u00e4 kyseenalaistaen kirjan \u201ckiistakirjoitukseksi\u201d. Kun saamelainen tutkija kertoo tuloksistaan, ei tutkimusta usein pidet\u00e4 uskottavana. Suomalaiseen vallank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kuuluu tyypillisesti se olettamus, ett\u00e4 saamelaisia pidet\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4vein\u00e4 tutkimaan ja kertomaan omista asioistaan.<\/p>\n

Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saamelaisen kulttuurin professorin Veli-Pekka Lehtolan mukaan<\/a> kyseess\u00e4 on vahva j\u00e4\u00e4nne lappologisen tutkimuksen perinteest\u00e4; ulkopuoliset tutkijat haluavat s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n vallan tuottaa tietoa ja n\u00e4k\u00f6kulmia saamelaisia koskevissa kysymyksiss\u00e4. Tilanne kertoo my\u00f6s siit\u00e4, miten poliittisesti tulenarkoina asioina monet suomalaiset pit\u00e4v\u00e4t saamelaisoikeuksien k\u00e4sittely\u00e4 ja edist\u00e4mist\u00e4, ja miten keskustelua halutaan edelleen omia ulkopuolisten ehdoilla. Saamelaisen tiedon leimaaminen osoittaa my\u00f6s kykenem\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 tunnistaa ja kyseenalaistaa omaa etuoikeutettua valta-asemaansa.<\/p>\n

Saamelaiset ovat puhuneet kolonialismista ja julkaisseet tietoa ja tutkimuksia aiheesta jo vuosikymmeni\u00e4, mutta silti suomalainen yhteiskunta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan vasta nyt her\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 (esim. Yle 25.7.2020<\/a>, Yle 4.7.2020<\/a>, Kulttuuriykk\u00f6nen 31.7.2020<\/a>, HS 9.8.2020<\/a>, HS 1.7.2020<\/a> jne.) kysymyksen \u00e4\u00e4relle: Onko Suomi kolonialistinen valtio ja mill\u00e4 tavalla? Ongelmallista ja valitettavan tyypillist\u00e4 nykyisess\u00e4 keskustelussa on se, ettei saamelaisia yleens\u00e4 osallisteta keskusteluun, vaan yh\u00e4 uudestaan l\u00e4hinn\u00e4 suomalaiset pohtivat kesken\u00e4\u00e4n Suomen kolonialistisia piirteit\u00e4.<\/p>\n

Saamelaisten n\u00e4k\u00f6kulmien ja tiedon kielt\u00e4minen on osa kolonialistia rakenteita Suomessa. Niin tiedemaailmassa kuin suomalaisessa yhteiskunnassa el\u00e4\u00e4 hyvin monitasoinen, rasistinen ep\u00e4tasa-arvo, jota voivat avata ja kuvailla parhaiten vain ne, joita j\u00e4rjestelm\u00e4 rajaa ulos ja yritt\u00e4\u00e4 hiljent\u00e4\u00e4. Tutkimuksen alalla ja yhteiskunnallisen keskustelun tasolla vallitsee edelleen eurosentrinen valkoisen miehen maailmankuva, mink\u00e4 purkaminen vaatii valtavasti yhteisty\u00f6t\u00e4 ja dekolonialistisia eli korjaavia toimia \u2013 ennen kaikkea meid\u00e4n valtav\u00e4est\u00f6n edustajien keskuudessa. Ensimm\u00e4inen askel on oman etuoikeutetun aseman tunnistaminen.<\/p>\n

Lapin yliopiston arktisen alkuper\u00e4iskansapolitiikan tutkimusprofessorin Rauna Kuokkasen mukaan saamentutkimus ei ole etnisyydest\u00e4 kiinni, kunhan tutkimus tehd\u00e4\u00e4n eettisesti kest\u00e4v\u00e4lt\u00e4 pohjalta metodien ja aiheen valinnan suhteen, osallistavilla tutkimusmenetelmill\u00e4. Kuokkanen painottaa my\u00f6s, ettei alkuper\u00e4iskansatutkimuksen tarkoitus ole vastakkainasettelujen luominen ja sit\u00e4 kautta uusien toiseuden representaatioiden rakentaminen, vaan vallitsevan l\u00e4nsimaisen tutkimuksen t\u00e4ydent\u00e4minen kriittisen vuoropuhelun keinoin, alkuper\u00e4iskansoille keskeisist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista ja metodeista k\u00e4sin. Usein juuri valkoiset l\u00e4nsimaiset toimijat k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n vastakkainasetteluksi, koska eiv\u00e4t ole tottuneet oman asemansa ja etuoikeuksiensa kyseenalaistamiseen.<\/p>\n

My\u00f6s Veli-Pekka Lehtola<\/a> on todennut, ett\u00e4 on ristiriitaista asettaa saamelaiset ja valtav\u00e4est\u00f6n tutkijat vastakkain. Toinen Lehtolan nostama olennainen kysymys on: ketk\u00e4 kuuntelevat ja keit\u00e4 uskotaan? Kenen tutkimuksia mit\u00e4t\u00f6id\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Yksi Vastatuuleen-kirjan tarkoituksista oli k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtav\u00e4est\u00f6n etuoikeutettua asemaamme ja parempaa p\u00e4\u00e4sy\u00e4mme julkisen keskustelun osaksi ja antaa saamamme tila saamelaisen \u00e4\u00e4nen kuulemiseksi. Monet saamelaiset ovatkin todenneet<\/a>, ettei suomalaisessa valtamediassa ole aiemmin puhuttu saamelaisten sortamisesta<\/a>, kolonialismista, saamelaismaiden anastamisesta ja pakkosuomalaisesta<\/a> niin suoraan kuin Vastatuuleen-kirjan ilmestymisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Meid\u00e4n suomalaisten teht\u00e4v\u00e4 on nyt kuunnella, oppia, tunnistaa ja purkaa syrjivi\u00e4 rakenteita yhteiskunnassamme, sek\u00e4 taata saamelaisille turvallinen ymp\u00e4rist\u00f6 k\u00e4sitell\u00e4 aiheuttamiamme hyvin vaikeita, ylisukupolvisia traumakokemuksia ilman v\u00e4h\u00e4ttely\u00e4 ja leimaamista. T\u00e4h\u00e4n toivomme Vastatuuleen-kirjan olevan avuksi.<\/p>\n

Asiavirhe 2:<\/strong><\/h3>\n

\u201d<\/strong>Muistettakoon my\u00f6s, ett\u00e4 poronhoito alkuper\u00e4iskulttuurin \u2013 joita saamelaiset ovat \u2013 elinkeinohaarana on verraten nuorta. Suurporonhoito kehittyi vasta 1700-luvulla, eik\u00e4 poronhoitoa Suomessa ole privilegioitu saamelaisille, kuten Ruotsissa ja Norjassa (jossa kyll\u00e4 Paatsjokivarren kveenit harjoittavat porotaloutta).”<\/em><\/p>\n

Ensinn\u00e4kin kun puhutaan saamelaisoikeuksista, on hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikeita termej\u00e4. Saressalon k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 \u201dalkuper\u00e4iskulttuuri\u201d on harhaanjohtava termi. Se v\u00e4h\u00e4ttelee kansan merkityst\u00e4 ja asettaa saamelaiset Suomessa yleisen tavan mukaan v\u00e4hemmist\u00f6n asemaan. V\u00e4hemmist\u00f6oikeudet koskettavat ensisijaisesti yksil\u00f6noikeuksia, kun taas kansainv\u00e4lisess\u00e4 oikeudessa tunnustettu kansa ja alkuper\u00e4iskansa pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n t\u00e4yden itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden ja kollektiiviset oikeudet. Saamelaiset ovat Suomen perustuslaissa vuonna 1995 tunnustettu alkuper\u00e4iskansana.<\/p>\n

Toiseksi, poro on aina ollut osa saamelaista kulttuuria ja perinteist\u00e4 elinkeinoa jo vuosituhansien ajan. Saressalon mainitsema suurporonhoito kehittyi Suomessa useiden tutkimusten mukaan noin 1600-luvulta alkaen. Vanhimmat saamelaista poronhoitoa esitt\u00e4v\u00e4t Altan kalliomaalaukset<\/a> on ajoitettu noin 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Suomen puoleiselta Saamenmaalta l\u00f6ytyy lukuisia ketjumaisia peuranpyyntikuoppia 4000 vuoden takaa kivikaudelta. N\u00e4in ollen ei ole perusteltua sanoa, ett\u00e4 \u201dporonhoito alkuper\u00e4iskulttuurin \u2013 joita saamelaiset ovat \u2013 elinkeinohaarana on verraten nuorta.\u201d<\/em><\/p>\n

Mainittakoon viel\u00e4 se, ett\u00e4 poronhoito on Ruotsissa ja Norjassa p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti vain saamelaisten elinkeino-oikeus, mutta Suomessa poroja voi nykyisin omistaa kuka tahansa poronhoitoalueella asuva ETA-alueen kansalainen. J\u00e4rjestelm\u00e4 muuttui viimeist\u00e4\u00e4n 1800-luvulla Ven\u00e4j\u00e4n hallinnon aikana my\u00f6s suomalaisten elinkeinoksi, osana senaatin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 paliskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirjatutkija Anne-Maria Magga<\/a> pit\u00e4\u00e4 paliskuntia suomalaisena rakenteena ja merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 osana yh\u00e4 jatkuvaa kolonialismia. Suomen poronhoitolaissa ei edelleenk\u00e4\u00e4n tunnusteta paimentolaisuuteen perustuvaa perinteist\u00e4 saamelaista poronhoitoa ja siidaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joka yh\u00e4 el\u00e4\u00e4 erityisesti N\u00e4kk\u00e4l\u00e4n ja K\u00e4sivarren paliskuntien, sek\u00e4 jossain muodossa my\u00f6s Paistunturin ja Kaldoaivin paliskuntien saamelaisten poronhoitajien keskuudessa.<\/p>\n

Asiavirhe 3:<\/strong><\/h3>\n

\u201dNykyisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaan saamelaisia ovat ne, joilla on oikeus asettua ehdokkaaksi saamelaisvaltuuskunnan ja -k\u00e4r\u00e4jien vaaliin ja \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 niiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on johtanut jatkuviin kiistoihin saamelaisuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4, jota on sitten ratkottu korkeimpia oikeusasteita my\u00f6ten.\u201d<\/em><\/p>\n

Saamelaiset, kuten muutkin kansat m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t itse keit\u00e4 he ovat. YK:n alkuper\u00e4iskansajulistuksen keskeinen sanoma on 33 artiklan mukaan:<\/p>\n

    \n
  1. Alkuper\u00e4iskansoilla on oikeus m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 omasta identiteetist\u00e4\u00e4n tai j\u00e4senyydest\u00e4\u00e4n tapojensa ja perinteidens\u00e4 mukaisesti.<\/em><\/li>\n
  2. Alkuper\u00e4iskansoilla on oikeus m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 toimielintens\u00e4 rakenteet ja valita niiden j\u00e4senet omia menettelyj\u00e4\u00e4n noudattaen.<\/em><\/li>\n<\/ol>\n

    Saamelaiset itse niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassa ovat pit\u00e4neet t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 saamelaisuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n\u00e4 kieliperustetta; se on saamelaisyhteis\u00f6ille merkitt\u00e4vin yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4 ja keskeinen perinnetiedon kannattelija. Suomessa ja Ruotsissa kieliperuste ulottuu isovanhempiin saakka, Norjassa taas nelj\u00e4nteen sukupolveen asti. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 saamelaiset tunnistavat yhteis\u00f6jens\u00e4 j\u00e4senet sukuverkostojen ja laajan sukutiet\u00e4myksen kautta.<\/p>\n

    Saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4laissa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n henkil\u00f6t, jotka voivat \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 ja asettua ehdolle k\u00e4r\u00e4jien vaaleissa. Laki hyv\u00e4ksyttiin eduskunnassa 1995 ja astui voimaan vuonna 1996. Kyseess\u00e4 on Suomen eduskunnan viimeistelem\u00e4 laki, joka ei perustu saamelaisyhteiskunnan omaan tahtoon. Saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4t ja monet saamelaisj\u00e4rjest\u00f6t ovat vaatineet saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4lain muuttamista kieliperustaiseksi aina t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka, yhteispohjoismaisen saamelaism\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaisesti.<\/p>\n

    Saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4laissa saamelaisella tarkoitetaan henkil\u00f6\u00e4, joka pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n saamelaisena, edellytt\u00e4en:<\/p>\n

      \n
    1. ett\u00e4 h\u00e4n itse tai ainakin yksi h\u00e4nen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimm\u00e4isen\u00e4 kielen\u00e4; tai<\/em><\/li>\n
    2. ett\u00e4 h\u00e4n on sellaisen henkil\u00f6n j\u00e4lkel\u00e4inen, joka on merkitty tunturi-, mets\u00e4-, tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka<\/em><\/li>\n
    3. ett\u00e4 ainakin yksi h\u00e4nen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkit\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaisk\u00e4r\u00e4jien vaaleissa.<\/em><\/li>\n<\/ol>\n

      Muista Pohjoismaista poiketen Suomen saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4lakiin tuli kielim\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n rinnalle niin sanottu \u201dlappalaispyk\u00e4l\u00e4\u201d, jonka tarkoitus oli turvata saamelaisalueella 1875 j\u00e4lkeen verolappalaisena el\u00e4neiden j\u00e4lkel\u00e4isten oikeudet. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuitenkin j\u00e4tti vuosiluvun pois ilman saamelaisk\u00e4r\u00e4jien hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4. Laista tuli ristiriitainen, kun kielitaitovaatimus kattaa kolme sukupolvea taaksep\u00e4in, mutta lain lappalaiskohta ulottuu satojen vuosien taakse ilman aikarajaa.<\/p>\n

      Professori Veli-Pekka Lehtolan mukaan vuosiluvun poisj\u00e4\u00e4nti laista oli lipsahdus ja johti osaltaan 1990-luvulla alkaneeseen ”saamelaiskiistaan<\/a>”, jota on kutsuttu jopa lappalaissodaksi, jota nyt Saressalokin tekstiss\u00e4\u00e4n nostaa esiin. Aikarajan poistaminen avasi tuhansille tai jopa kymmenille tuhansille ihmisille mahdollisuuden hakea oikeutta \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4vaaleissa kaukana historiassa olevien sukujuurten perusteella. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kenell\u00e4 tahansa Lapin asukkaalla voi l\u00f6yty\u00e4 lapinveroa maksanut esivanhempi.<\/p>\n

      Vanhoissa verokirjamerkinn\u00f6iss\u00e4 termi \u201dlappalainen\u201d ei merkinnyt etnist\u00e4 saamelaista. T\u00e4st\u00e4 ovat kirjoittaneet muun muassa emeritusprofessori Pekka Sammallahti<\/a> ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Saara Tervaniemi<\/a> Agon-julkaisussa. 1600-luvulta alkaen kaikki liikkuvassa luontaistaloudessa el\u00e4v\u00e4t henkil\u00f6t merkittiin asiakirjoihin lappalaisiksi, termi viittasi siis elinkeinoon eik\u00e4 etnisiteettiin. My\u00f6hemmin elinkeinomerkinn\u00e4t koskivat l\u00e4hinn\u00e4 saamelaisia, sill\u00e4 juuri saamelaiset s\u00e4ilyttiv\u00e4t liikkuvan el\u00e4m\u00e4ntavan pisimp\u00e4\u00e4n, my\u00f6h\u00e4isimm\u00e4t aina 1960-luvulle saakka. Nykykeskustelussa lappalaisella tarkoitetaan l\u00e4hinn\u00e4 satojen vuosien takaisiin verokirjoihin merkityist\u00e4 lappalaisista polveutuvia ihmisi\u00e4, joista monet tavoittelevat itselleen oikeutta \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4vaaleissa kaukaisen esivanhempansa verokirjamerkinn\u00e4n perusteella.<\/p>\n

      Taustasyyn\u00e4 \u00a0Saressalon mainitseviin \u201djatkuviin kiistoihin\u201d 1990-luvulta l\u00e4htien<\/a> on ollut saamelaisoikeuksien ja ennen kaikkea saamelaisten kollektiivisten maaoikeuksien edistymisen aiheuttama pelko Lapin asukkaiden keskuudessa oman aseman ja yksityismaiden menett\u00e4misest\u00e4. Lis\u00e4ksi tiukasti pohjoisessa el\u00e4v\u00e4 paikallistason rasismi on ruokkinut keskusteluja voimakkaasti.<\/p>\n

      Saressalo jatkaa: \u201dSaamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4t nimitt\u00e4in m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t itse t\u00e4m\u00e4n \u00e4\u00e4nioikeuden ja pyrkii karsimaan ulos m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 ne, joita ei pidet\u00e4 \u201doikeina saamelaisina\u201d<\/em>.<\/p>\n

      Saressalon lainausmerkeiss\u00e4 kirjoittama \u201doikea saamelainen\u201d osoittaa tyypillisen suomalaisen ulkopuolisen henkil\u00f6n asenteellisuuden alkuper\u00e4iskansa saamelaisten itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta kohtaan, mik\u00e4 tulisi olla taattu niin kansainv\u00e4lisen oikeuden kuin Suomen perustuslain mukaan. Suomessa jo yli kahden vuosikymmenen ajan yritykset edist\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4iskansaoikeuksia ovat monesti tyss\u00e4nneet kysymykseen saamelaism\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

      Asiavirhe 4:<\/strong><\/h3>\n

      \u201dMets\u00e4lappalaisj\u00e4rjest\u00f6t edellytt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n tulee lis\u00e4t\u00e4 my\u00f6s ns. geneettinen pyk\u00e4l\u00e4, eli ett\u00e4 henkil\u00f6, joka on sellaisen henkil\u00f6n j\u00e4lkel\u00e4inen, joka on merkitty tunturi-, mets\u00e4, tai kalastajalappalaiseksi maa, vero- tai henkikirjassa, olisi oikeutettu \u00e4\u00e4nioikeutetuksi. T\u00e4m\u00e4 meni my\u00f6s l\u00e4pi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja muutoksenhakuviranomaiseksi nimettiin korkein hallinto-oikeus.\u201d<\/em><\/p>\n

      Saamelaism\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4 on alusta l\u00e4htien ollut lappalaispyk\u00e4l\u00e4, jota saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4t ei ole pit\u00e4nyt hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ilman vuoden 1875 aikarajaa. Lapin yliopiston saamentutkimuksen professori Sanna Valkonen t\u00e4hdent\u00e4\u00e4, ett\u00e4 saamelaisten itsens\u00e4 mukaan saamelaisuus ei ole kiinni etnisist\u00e4 geeneist\u00e4 vaan ennen kaikkea kulttuuriin kasvamisesta, t\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s saamelaisperheiden adoptiolapsia.<\/p>\n

      Saamelaisilla ei Suomessa ole itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta saamelaisuuden suhteen. Saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4t asettaa k\u00e4r\u00e4j\u00e4vaalien alla erillisen vaalilautakunnan<\/a>, joka toimeenpanee vaalit ja merkitsee \u00e4\u00e4nioikeutetut vaaliluetteloon. Jos saamelaisk\u00e4r\u00e4jien vaalilautakunnan kielteinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s \u00e4\u00e4nioikeudesta ei tyydyt\u00e4, voi henkil\u00f6 lain mukaan valittaa ensin saamelaisk\u00e4r\u00e4jille ja sitten hakea lopullista ratkaisua Korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joka nimettiin ylimm\u00e4ksi muutoksenhakuviranomaiseksi, kun saamelaisten itsehallintolaeista p\u00e4\u00e4tettiin vuonna 1995.<\/p>\n

      KHO on merkinnyt noin sata ihmist\u00e4 saamelaisk\u00e4r\u00e4jien vaaliluetteloon vastoin Saamelaisk\u00e4r\u00e4jien elinten m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 vuodesta 2011 alkaen ja on tehnyt p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4laista poiketen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 \u201ckokonaisharkintaa<\/a>\u201d. Tutkija Leena Hein\u00e4m\u00e4en toteaa Saamelaisten oikeuksien toteutuminen: kansainv\u00e4linen oikeusvertaileva tutkimus<\/em><\/a> -raportissa<\/a>, ettei KHO:n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 ole l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 selke\u00e4\u00e4 logiikkaa. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 asetelmaa ongelmallisena sek\u00e4 saamelaisten itsehallinnon ett\u00e4 yksil\u00f6iden oikeusturvan kannalta. Hein\u00e4m\u00e4ki suosittelee saamelaism\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n t\u00e4sment\u00e4mist\u00e4 liiallisen tulkinnanvaraisuuden poistamiseksi. My\u00f6s YK:n ihmisoikeuskomitea on todennut Suomen<\/a> loukkaavan saamelaisten ihmisoikeuksia KHO:n tekemill\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4<\/a> ja velvoittaa<\/a> Suomen valtiota tarkistamaan saamelaism\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n saamelaisten itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta painottaen, sek\u00e4 toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet samanlaisten rikkomusten est\u00e4miseksi tulevaisuudessa<\/span>.
      \n<\/span><\/span><\/p>\n

      Alkuper\u00e4iskansoja koskevan kansainv\u00e4lisen oikeuden ryhm\u00e4hyv\u00e4ksynn\u00e4n k\u00e4sitteen mukaan yhteis\u00f6n j\u00e4sen voi olla vain, jos yhteis\u00f6 tunnustaa h\u00e4net j\u00e4senekseen. Suomalainen oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ylimm\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan saamelaisesta identiteetist\u00e4 saamelaisyhteis\u00f6n ulkopuolelle, KHO:lle. Saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4t on arvostellut ankarasti t\u00e4t\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n piirrett\u00e4 alkuper\u00e4iskansan itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden vastaisena.<\/p>\n

      Periaatteellinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/strong><\/h3>\n

      Saressalo kritisoi arvostelussaan lappologisten tutkimusten rajaamista Vastatuuleen-tietokirjan l\u00e4hdeaineiston ulkopuolelle:<\/p>\n

      \u201dRannan ja Kanniset teos on haastava. Sit\u00e4 tulee lukea varovaisen l\u00e4hdekriittisesti ja pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4\u00e4n l\u00e4hdeaineiston osittainen vajavaisuus (mm. Matti Enbuske tuntuu olevat tekij\u00f6ille tuntematon samoin osa uusimmasta \u201dlappologisesta\u201d tutkimuksesta\u201d.<\/em><\/p>\n

      Toisin kuin Saressalo v\u00e4itt\u00e4\u00e4, Matti Enbusken ja monien lappologisten tutkijoiden tekem\u00e4t selvitykset ovat meille tuttuja. Taustalla on periaatteellinen ja saamentutkimuksen eettisten ohjeiden mukainen p\u00e4\u00e4t\u00f6s suosia ennen kaikkea saamelaisia tutkijoita ja l\u00e4hteit\u00e4 aineistonamme. Pidimme ty\u00f6ss\u00e4mme ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 vuosikausia l\u00e4nsimaisen tutkimuksen objekteiksi joutuneet saamelaiset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n oman kantansa suomalaisesta kolonialismista ja kokemastaan assimilaatiosta, ja my\u00f6s vaikuttamaan kirjan lopputulokseen tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 ja luottamuksellisessa suhteessa.<\/p>\n

      Helsingin yliopiston pitk\u00e4aikainen saamen kielen ja kulttuurin lehtori, ja saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseura Dutkansearvin puheenjohtaja Irja Seuruj\u00e4rvi-Kari kirjoittaa Saamentutkimus t\u00e4n\u00e4\u00e4n<\/em> -teoksessa (SKS, 2011), ett\u00e4 \u201dhistorioitsijat Matti Enbuske ja Maria L\u00e4hteenm\u00e4ki ovat esitt\u00e4neet kritiikki\u00e4 saamelaisiin kohdistunutta kolonialismitulkintaa kohtaan. Heid\u00e4n mukaansa saamelaisten asutushistoriasta ja erityisesti saamelaisista Lapin alkuper\u00e4isasukkaina on muodostunut v\u00e4\u00e4ristynyt kuva. L\u00e4hteenm\u00e4ki katsoo kolonialismin perustuvan historian tulkinnan 1990-luvun \u2019militantin saamelaistutkimuksen\u2019 jyrk\u00e4ksi tulkinnaksi, jossa uudisasukkaat n\u00e4hd\u00e4\u00e4n valloittajina ja saamelaiset puolestaan alistettuina. T\u00e4m\u00e4 on h\u00e4nen mukaansa kiihkoilua ja turhaa asian k\u00e4rjist\u00e4mist\u00e4. Enbuske puolestaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 saamelaiset ovat kehitelleet t\u00e4llaisia kolonialismiin liittyvi\u00e4 mielikuvia saadakseen perusteluita muun muassa vaatimuksilleen valtion maiden palauttamiseksi saamelaisten hallintaan.\u201d<\/em><\/p>\n

      Veli-Pekka Lehtola kirjoittaa S\u00e1mi Histories, Colonialism, and Finland<\/em> -artikkelissa (Arctic Anthropology, 2015), kuinka L\u00e4hteenm\u00e4ki on muun muassa kielt\u00e4nyt saamelaisten alistamisen ja sortamisen sill\u00e4 perusteella, ettei Suomessa ole arkistol\u00e4hteit\u00e4 tai laillisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 todisteina kolonialistisesta politiikasta. Lehtola nostaa esiin my\u00f6s Enbusken vuonna 2008 julkaistun Vanhan Lapin valtamailla. Asutus ja maank\u00e4ytt\u00f6 historiallisen Kemin Lapin ja Enonteki\u00f6n alueella 1500-luvulta 1900-luvun alkuun<\/em> -v\u00e4it\u00f6skirjan, jonka mukaan ei ole syyt\u00e4 puhua Lapin valloituksesta tai edes kolonialismista.<\/p>\n

      Enbuske oli my\u00f6s mukana oikeusministeri\u00f6n toimeksiannosta k\u00e4ynnistetyss\u00e4, professori Jouko Vahtolan vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 saamelaisten maaoikeuksia selvitt\u00e4neess\u00e4 hankkeessa vuosina 2003-2006. Tutkimuksen yhteenvedossa todetaan, ett\u00e4 \u201dvaltio on kautta historian kohdellut varsinkin maapolitiikassaan Lapin asukkaita yhdenvertaisesti Lapin asukkaina, tekem\u00e4tt\u00e4 eroa etnisyyden perusteella.<\/em>\u201d Lis\u00e4ksi kuvailulehdess\u00e4 todetaan: \u201ckolonisaatiota ei koettu Lapissa.<\/em>\u201d<\/p>\n

      T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 #metoo ja #blacklivesmatter -liikkeiden my\u00f6t\u00e4 olemme astuneet uuteen aikakauteen, jolloin valtahierarkioiden tunnistamisen ja purkamisen tulisi vihdoin olla keskeinen osa meid\u00e4n valtav\u00e4est\u00f6n toimintaa niin tutkimusmaailmassa kuin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Lappologisten ja suomalaisten tutkijoiden omavaltainen totuuden m\u00e4\u00e4rittely ei voi en\u00e4\u00e4 jatkua toisten alistamisena, v\u00e4h\u00e4ttelyn\u00e4 ja vaientamisena.<\/p>\n

      Suomen Kotiseutuliitto tekee arvokasta paikallista kulttuuriperint\u00f6\u00e4 ja kotiseututoimintaa vaalivaa ty\u00f6t\u00e4. Kysyn nyt vakavasti Kotiseutuliitolta: Olisiko teid\u00e4n aika k\u00e4yd\u00e4 perusteellinen keskustelu j\u00e4rjest\u00f6nne suhtautumisesta alkuper\u00e4iskansa saamelaisiin, sek\u00e4 pohtia mink\u00e4laisen kuvan vuoden kotiseututeos -kilpailuraadin neuvoa-antava asiantuntijaj\u00e4senen vanhakantaiset asenteellisuudet antavat toiminnastanne?<\/p>\n

      Kukka Ranta<\/strong><\/p>\n

      Vastatuuleen-tietokirjan kirjoittaja
      \nSaamentutkimuksen v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto<\/p>\n

      L\u00c4HTEET<\/strong><\/h3>\n

      Enbuske Matti 2008. Vanhan Lapin valtamailla \u2014 asutus ja maank\u00e4ytt\u00f6 historiallisen Kemin Lapin ja Enonteki\u00f6n alueella 1500-luvulta 1900-luvun alkuun. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.<\/p>\n

      Enbuske Matti 2006. Lapinmaan maaoikeudet Asutus ja maank\u00e4ytt\u00f6 keskisess\u00e4 Lapissa ja Enonteki\u00f6ll\u00e4 1900-luvun alkuun. Oikeusministeri\u00f6n julkaisuja 2006:6. https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/handle\/10024\/75979<\/a>.<\/p>\n

      Hein\u00e4m\u00e4ki Leena et al 2017. Saamelaisten oikeuksien toteutuminen: kansainv\u00e4linen oikeusvertaileva tutkimus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 4\/2017. https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/handle\/10024\/80900<\/a>.<\/p>\n

      Hirvonen Iida Sofia 9.8.2020. Valkopesty Suomi. Helsingin Sanomat https:\/\/www.hs.fi\/sunnuntai\/art-2000006595024.html<\/a>.<\/p>\n

      Ihmisoikeuskeskus 4.2.2019 YK:n ihmisoikeuskomitealta kaksi ratkaisua saamelaisk\u00e4r\u00e4jien vaaliluetteloon hyv\u00e4ksymist\u00e4 koskevassa asiassa https:\/\/www.ihmisoikeuskeskus.fi\/?x5822114=7424833<\/a><\/p>\n

      Juuso Anni-Kristiina 2018. Saamelaisten asioita koskeva sovintoprosessi. Kuulemisraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 14\/2018. https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/handle\/10024\/161165<\/a>.<\/p>\n

      Keskinen Suvi 1.7.2020. Mielipide|Vieraskyn\u00e4. Rasismilla on pitk\u00e4 historia Suomessa: suomalaisia oli mukana yrityksiss\u00e4 hankkia siirtomaita Afrikasta. https:\/\/www.hs.fi\/mielipide\/art-2000006557591.html<\/a>.<\/p>\n

      Keskitalo Alf Isak 1974. Research as an Inter-Ethnic Relation. Paper delivered at the Seventh Meeting of Nordic Ethnographers in Troms\u00f8, Norway 29 August 1974. Republished at the Occasion of the Twentieth Anniversary of the Sami Instituhtta and the Second International Circumpolar Workshop ”Skabmadiggi” Guovdageaidnu\/Kautokeino, 14 December 1994. https:\/\/samas.brage.unit.no\/samas-xmlui\/handle\/11250\/2638028?locale-attribute=en<\/a>.<\/p>\n

      Kuokkanen Rauna 2020. Reconciliation as a Threat or Structural Change? The Truth and Reconciliation Process and Settler Colonial Policy Making in Finland<\/a>. Human Rights Review <\/em>21.3 (2020): 293\u2013312.<\/p>\n

      Labba Oula-Antti 2018. Kokonaisharkinta korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjap\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 koskien saamelaism\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n tulkintaa. Oikeustieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto. https:\/\/lauda.ulapland.fi\/handle\/10024\/63353<\/a>.<\/p>\n

      Saressalo Lassi 10.7.2020. Yksi n\u00e4kemys saamelaiskeskustelusta Agricola \u2013 Suomen humanistiverkko. https:\/\/agricolaverkko.fi\/review\/yksi-nakemys-saamelaiskeskustelusta<\/a>.<\/p>\n

      Saressalo Lassi 3.7.2020. Yksi n\u00e4kemys saamelaiskeskustelusta. Suomen kotiseutuliitto. https:\/\/kotiseutuliitto.fi\/toiminta\/kirjamakasiini\/esittelyt-ja-arvostelut-2020\/vastatuuleen<\/a>.<\/p>\n

      Lehtola Veli-Pekka 2015. Saamelaiskiista – sortaako Suomi alkuper\u00e4iskansaansa\u00a0 Helsinki: Into-kustannus 2015. https:\/\/www.veli-pekkalehtola.fi\/saamelaiskiista<\/a>.<\/p>\n

      Lehtola, Veli-Pekka 2015: S\u00e1mi Histories, Colonialism, and Finland.<\/a> Arctic Anthropology<\/em>, Vol. 52, No. 2, pp. 22\u201336.<\/p>\n

      Lehtola Veli-Pekka 2005. Saamelaiset itse tutkimuksensa tekij\u00f6iksi -virkaanastujaispuhe. Kaltio – Pohjoinen kulttuurilehti 5\/2005. http:\/\/www.kaltio.fi\/vanhat\/index959a.html?766<\/a>.<\/p>\n

      Magga Anne-Maria 2018. \u201dOunastunturin terrori\u201d ja uudisasutus Enonteki\u00f6ll\u00e4: Saamelainen poronhoito suomalaisen asuttajakolonialismin aikakaudella. Politiikka, 60(3), 251-259. Noudettu osoitteesta https:\/\/journal.fi\/politiikka\/article\/view\/76309<\/a>.<\/p>\n

      Nuutila Sakari 25.7.2020. Mik\u00e4 on suomalaisten suhde kolonialismiin ja miksi siit\u00e4 on niin vaikea puhua? Professori: ”Puolustaudutaan syyt\u00f6ksilt\u00e4, joita kukaan ei ole esitt\u00e4nyt”. Yle Uutiset https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11447726<\/a>.<\/p>\n

      Nuutila Sakari 4.7.2020. Toimittajalta: Suomellakin on siirtomaahistoriansa, emmek\u00e4 siksi voi seurata keskustelua ulkopuolisina https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11433373<\/a>.<\/p>\n

      N\u00e4kk\u00e4l\u00e4j\u00e4rvi Pirita 1.7.2020 Suomi on velvollinen tarkistamaan saamelaism\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n ja meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 auttaa valtiota siin\u00e4 https:\/\/piritanakkalajarvi.com\/2020\/07\/01\/suomi-on-velvollinen-tarkistamaan-saamelaismaaritelman-ja-meidan-pitaa-auttaa-valtiota-siina\/<\/a><\/p>\n

      N\u00e4kk\u00e4l\u00e4j\u00e4rvi Pirita 19.2.2018. Vaientaminen ja disinformaatio uhkina saamelaisten sananvapaudelle Suomessa. https:\/\/faktalavvu.net\/2018\/02\/19\/vaientaminen-ja-disinformaatio-uhkina-saamelaisten-sananvapaudelle-suomessa<\/a>.<\/p>\n

      N\u00e4kk\u00e4l\u00e4j\u00e4rvi Pirita 2017. Threats to the Freedom of Speech of the Indigenous People S\u00e1mi in Finland<\/a>. The Department of Media and Communications, London School of Economics.<\/p>\n

      P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen Erkki 2008. Saamelainen etnisyys ja pohjoinen paikallisuus : saamelaisten etninen mobilisaatio ja paikallisperustainen vastaliike. Rovaniemi: Lapin yliopisto. https:\/\/lauda.ulapland.fi\/handle\/10024\/61749<\/a>.<\/p>\n

      Ranta Kukka & Kanninen Jaana 2019. Vastatuuleen – Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta<\/a>. Kustantamo S&S, Helsinki.<\/p>\n

      Saamelaisia koskevan tutkimuksen eettiset ohjeet https:\/\/www.ulapland.fi\/FI\/Kotisivut\/Saamelaisia-koskevan-tutkimuksen-eettiset-ohjeet-<\/a>.<\/p>\n

      Sammallahti Pekka 2013. Saamelaism\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4. Pohjoinen filosofiayhdistys AGON ry 37-38.<\/p>\n

      Seuruj\u00e4rvi-Kari Irja 2011. Alkuper\u00e4iskansatutkimus, alkuper\u00e4iskansaliike ja saamelaiset. Teoksessa Saamentutkimus t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Toim. Irja Seuruj\u00e4rvi-Kari, Petri & ja Risto Pulkkinen, 369\u2013392. Tietolipas 234. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.<\/p>\n

      Tervaniemi Saara 17.9.2020. Kymmenen ongelmaa, jotka yhteis\u00f6\u00e4\u00e4n tutkiva saamelainen kohtaa. Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6, rohkeus-blogi. https:\/\/koneensaatio.fi\/kymmenen-ongelmaa-jotka-yhteisoaan-tutkiva-saamelainen-kohtaa\/<\/a>.<\/p>\n

      Tervaniemi Saara 2019. Korkein hallinto-oikeus saamelaisuuden m\u00e4\u00e4rittelij\u00e4n\u00e4. Politiikasta-verkkolehti https:\/\/politiikasta.fi\/korkein-hallinto-oikeus-saamelaisuuden-maarittelijana<\/a>.<\/p>\n

      Tervaniemi Saara 2013. Symbolista sodank\u00e4ynti\u00e4 saamelaisuudesta. Pohjoinen filosofiayhdistys AGON ry 37-38.<\/p>\n

      Tolonen Ruut 17.12.2019. Saamelaisaktivisti Petra Laiti: ”Suomalaisten on aika oppia tuntemaan saamelaiset”. Maailman Kuvalehti 6\/2019. https:\/\/www.maailmankuvalehti.fi\/2019\/6\/pitkat\/saamelaisaktivisti-petra-laiti-suomalaisten-aika-oppia-tuntemaan-saamelaiset<\/a>.<\/p>\n

      Typp\u00f6 Juho 24.10.2019 Suomi on sortanut Saamen kansaa vuosisatoja, arvioi uusi tietokirja: Parempi ymm\u00e4rrys saisi alistamisen vihdoin loppumaan https:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/art-2000006283536.html<\/a> Helsingin Sanomat.<\/p>\n

      Ulkoministeri\u00f6 1.2.2019 YK:n ihmisoikeuskomitealta kaksi ratkaisua saamelaisk\u00e4r\u00e4jien vaaliluetteloon hyv\u00e4ksymist\u00e4 koskevassa asiassa https:\/\/um.fi\/ajankohtaista\/-\/asset_publisher\/gc654PySnjTX\/content\/yk-n-ihmisoikeuskomitealta-kaksi-ratkaisua-saamelaiskarajien-vaaliluetteloon-hyvaksymista-koskevassa-asiassa<\/a>.<\/p>\n

      West Helga 5.6.2020. Saamelaisten totuus- ja sovintokomission mandaatti pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n h\u00e4lytysmerkkej\u00e4, joihin on viimeinen hetki her\u00e4t\u00e4. https:\/\/helgawest.com\/2020\/06\/05\/saamelaisten-totuus-ja-sovintokomitean-mandaatti-pitaa-sisallaan-halytysmerkkeja-joihin-on-viimeinen-hetki-herata<\/a>.<\/p>\n

      Yle Kulttuuriykk\u00f6nen 31.7.2020. Saamelaiset, Ambomaa ja suomalainen kolonialismi – onko Suomi menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 viattomuutensa? https:\/\/areena.yle.fi\/audio\/1-50587783<\/a>.<\/p>\n

      Yle 1.2.2019 YK:n ihmisoikeuskomitea moittii Suomea saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta. https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-10626181<\/a>.\u00a0<\/em><\/p>\n

      \u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Leimaavassa kirja-arvostelussa lukuisia asiavirheit\u00e4 Vuoden 2020 kotiseututeos -kilpailuun ilmoitettiin 50 teosta, joista…<\/p>\n","protected":false},"author":81,"featured_media":48,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[19,21,32,25,26,31],"acf":[],"platta":{"numLikes":4,"numComments":1,"category":"puheenaiheet","themes":["yhteiskunta","kirjallisuus","tiede"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/63\/2020\/10\/vastatuuleen_tapahtuma_oodissa_facebook_kansikuva.jpg","blog_id":63},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/63\/2020\/10\/vastatuuleen_tapahtuma_oodissa_facebook_kansikuva.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/posts\/47"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/users\/81"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/comments?post=47"}],"version-history":[{"count":30,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/posts\/47\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":80,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/posts\/47\/revisions\/80"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/media\/48"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/media?parent=47"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/categories?post=47"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/tags?post=47"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}