Aprillia?

Sosiaalietuuksia myönnetään liiketaloudellisin periaattein. Sosiaalityöntekijöille asetetaan tulostavoitteeksi myönnettyjen etuuksien määrän puolittaminen. Tavoitteen toteutuessa heille myönnetään tulospalkkio säästyneistä rahoista. Sosiaalitoimen, vaikkapa lastensuojelun, asiakasrekisteri ei enää ole viranomaisen salassapitovelvollisuuden suojaama, vaan yksityisen yrityksen liikesalaisuus, jonka se voi halutessaan vaikka myydä. Näinhän jokainen voiton maksimointiin pyrkivä yritys toimii.

Onko tämä aprillia? Ei ole, vaan tämä on toteutumassa oleva ennustus. Lehtitietojen mukaan pohjoiskarjalainen Rääkkylän kunta on pyytänyt MedOne Oy:ltä tarjousta koko sosiaali- ja terveystoimen yksityistämisestä. Minä en ihan vielä tällä aamukahvilla usko, että sosiaalitoimen yksityistäminen on laillista. Se sisältää sentään niin paljon julkisen vallan käyttöä, että sitä on vaikeaa kuvitella annettavan yksityisen yrityksen huolehdittavaksi.

Saatan kyllä olla väärässäkin. Viime aikoina olemme nähneet sellaisen yksityistämisaallon, että sosiaalitoimen yksityistäminen olikin vain ajan kysymys. Kuntien olisi kyllä syytä hiukan hillitä itseään. Yksityistämiskiihkossaan ne eivät näytä tajuavan, että ne ovat hyvää vauhtia yksityistämässä oman olemassaolonsa perustaa. Sisältö katoaa, vain kuoret jäävät jäljelle.

Kohta kunnavirastossa tarvitaan vain muutama ihminen järjestämässä tarjouskilpailuja. Oikeastaan sekin työ on viisainta antaa asiantuntijayrityksen tehtäväksi. Kymmenessä vuodessa koko kunnallishallinto nykymuodossaan on tehnyt itsensä tarpeettomaksi kaikkine luottamushenkilöineen. Kaikki mitataan liiketaloudellisesti. Tarvitaan vain jonkilainen järjestelmä siirtämään verovaroja näille lukuisille eri alojen toimijoille. Senkin tehtävän hoitaa joku yritys mielellään hyvää korvausta vastaan.