Se pieni ero
Onhan se niin väärin, että toimeentulonsa eteen joutuu tekemään töitä. Tällaisen kommentin sain nimimerkiltä “Työläinen” parin päivän takaista Paltamon työvoimataloa koskevaan juttuuni. Siellähän työttömän saamat sosiaalietuudet lasketaan yhteen, nimetään palkaksi ja pistetään ihminen tekemään työtä joko työvoimatalolle tai lahjoitetaan hänet jollekin yritykselle.
Saan näitä kommentteja aina, kun kirjoitan ilmaistyöstä. Luultavasti niitä tulee tähänkin juttuun. Mistä ihmeestä riittää näitä työelämän peruskäsitteitä ymmärtämättömiä? Maailman paras peruskouluko siihen on syyllinen vai joko älyllisesti ala-arvoinen viihde on tehnyt suomalaisille lobotomian? En jaksa selittää jokaiselle erikseen, joten vasarretaan nyt vielä kerran päähän se palkkatyön ja ilmaistyön välinen pieni ero.
Palkkatyö on sellaista työtä, josta maksetaan alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja josta kertyy eläkettä. Jos tällaista työtä ei kerta kaikkiaan löydy, niin ihminen pidetään hengissä erilaisilla sosiaalietuuksilla parempia aikoja odoteltaessa. Sosiaalietuuksia vastaan ei tehdä työtä, koska silloin ei enää ole kysymyksessä etuus, vaan työ.
Tätä eroa on vuosikausia hämärretty ihan tahallaan. Työttömiä velvoitetaan osallistumaan koulutukseen, työharjoitteluun ja työelämävalmennukseen etuuksia vastaan. Koulutusta pidän ihan järkevänä silloin, kun se oikeasti tähtää työpaikan löytymiseen ja se on ihan sitä varten suunniteltu. Suurin osa työvoimakoulutuksesta on täyttä humpuukia ja tilastojen kaunistamista. Työharjoittelu ja työelämävalmennus ovat ilmaistyötä ja hyväksikäyttöä. Niissä tehdään oikeaa työtä ilman palkkaa.
Nyt joku neropatti sanoo taas kerran, että kyllä tästä maasta tekemätöntä työtä löytyy, ei laiskoja kotisohvalle elätetä. Ihan varmasti löytyy tekemätöntä työtä, mutta ei löydy palkanmaksajaa. Jos tekemättömät työt teetetään lisääntyvästi ilmaistyövoimalla, ei niitä palkanmaksajia löydy kohta ollenkaan. Kukapa hullu palkkaa maksamaan rupeaisi, kun näissä työvoimataloissa voi pistäytyä orjamarkkinoilla?
Nyt jään odottelemaan kommentteja, joissa toistuvat ainakin sanat laiskuus, kotisohva, kaljoittelu, makaaminen ja tekemätön työ. Ne kertovat siitä, että lukea osataan, mutta luetun ymmärtäminen on jo vaikeampi juttu.
Edelleenkin olen sitä mieltä, että kutsuttiinpa sitä etuutta palkaksi, työttömyyspaivärahaksi, toimeentulotueksi tai miksi tahansa, EI ole OIKEIN, että mitään yhteisen hyvän eteen tekemättä elää leveämmin, kuin jos tekee vastuullista työtä parinkymmenen vuoden rautaisella kokemuksella kolmessa vuorossa ja lomat, samoin kuin ne ansaitut vapaat silloin saaden kun se työnantajalle sattuu sopimaan. Ja luonnollisesti se kaikki muu elämä noihin työelämän vaatimuksiin sopeuttaen..
En nyt sanois, että sosiaali”etuuksilla” elää mitenkään leveämmin kuin työtä tekemällä. Ensinnäkin etuuksista lähtee aina vähintään se 20% veroa, toisekseen, se ei kerrytä eläkettä saati lomarahoja.
Itse olin tuossa pari vuotta töissä paikassa, jossa ylityöt olivat sallittuja ja työtä oli paljon. Kuitenkin konkurssi tuli ja ansiosidonnaiselle jouduttiin, jolloin tulot tippuivat YLI puolella. Tai tuloista tuli pikemminkin niitä “etuuksia”.
“jos tekee vastuullista työtä parinkymmenen vuoden rautaisella kokemuksella kolmessa vuorossa ja lomat, samoin kuin ne ansaitut vapaat silloin saaden kun se työnantajalle sattuu sopimaan” eikä oikein elä, niin silloin pitää katsoa peiliin ja alkaa suhteuttamaan elämän menot siihen tulotasoon. Sama oli itsellänikin kun yli 2500e nettokuukausituloista tiputtiin 1000e:lle netto. Eipä ollut asiaa elää takki auki..