Jokin haisee

Talvivaaran kaivoksessa kuolemaan johtanutta myrkytystä tutkivan Tukesin mukaan tapahtuma oli vain ajan kysymys. Osa kaivoksen rikkivedyn syöttölaitteista oli rikki ja niitä uusittiin, mutta tuotantoa ei keskeytetty. Riskialttiita alueita eristettiin muovinauhalla, mutta osa työntekijöistä ei edes tiennyt nauhojen tarkoitusta. Hajuun oli niin totuttu, että siitä ei enää piitattu.

Kuolema liippasi läheltä jo vuonna 2010. Silloin kaksi työntekijää sai rikkivetymyrkytyksen ja toista jouduttiin elvyttämään. Jostain syystä tapaus ei silloin ylittänyt uutiskynnystä. Ainakaan minä en muista kuulleeni asiasta, vaikka Talvivaaran uutisointia seuraankin omasta mielestäni tarkasti. Kun paikalliset asukkaat ovat koko ajan valittaneet hajusta, on asia kuitattu suunnilleen höpöpuheena. Siellä ei kuulemma voi haista. Keväinen lintukuolema oli lintujen omaa syytä ja tapahtuman kuvanneet saavat syytteen julkisrauhan rikkomisesta.

Talvivaarassa siis tunnutaan elettävän kuin pellossa. Mikään muu toimiala ei saa toimia näin leväperäisesti ilman valvontaviranomaisten kovakätistä puuttumista. Jostain syystä kaivosteollisuus on niin pyhä ja tärkeä asia, että vasta kuolema saa edes vähän tutkimaan asioita. Luultavasti kaivos itse kuittaa senkin julkisuudenhallintaongelmana.

Jokin siis mättää valvonnassa niin että suorastaan haisee. Suomen Luonto kertoi muutama päivä sitten Kainuun Ely-keskuksen ylijohtajan johtaneen aiemmin Geologian tutkimuskeskuksessa juuri sitä yksikköä, jossa tehtiin Talvivaaran perustamisvaiheen mineraalikokeita. Nyt oikeuskanslerinvirasto on ilmoittanut aloittavansa tutkinnan ylijohtajan mahdollisesta esteellisyydestä Talvivaaran valvonnassa.

Kaivosteollisuuden ja Ely-keskusten suhde tuntuu muutenkin olevan melkoista ristiinnaimista. Vähän siellä sun täällä on ilmennyt, että Ely-keskusten asioista päättävät virkamiehet käyvät virkavapaillaan tekemässä selvityksiä kaivosten laskuun samoista asioista, joihin he sitten virkatoiminaan myöntävät lupia.

Pitäisiköhän tutkinta ulottaa vähän ylemmäksikin? En minä väitä yhtään mitään, mutta muistutan vain edellisen ympäristöministerin perheen hankkineen melkoisen määrän Talvivaaran osakkeita samaan aikaan kun ministeri itse oli kaikkein eniten huolissaan haja-asutusalueiden jätevesistä.

Kommentit (1)
  1. Kaivosten touhu tosiaan haisee. Aika hauskaa oli sekin, että samana päivänä kun Kunnasrannan poika sai – erittäin aiheellisen – linnatuomion jäteliemien kaatelemisesta ojiin ja puroihin, sai Laivakankaan kultakaivos luvan pumpata omat jätevetensä luonnonpuroon. Vihreä ministeri levittelee käsiään ja hänen kokoomuslainen ylempi virkaveljensä… No enpäs nyt sanokaan mitään.

Kommentointi suljettu.