Demokratiaa ja räntäsadetta

Eilinen juttuni Kaipuu diktatuuriin poiki ihan odotettuja kommentteja tähän blogiin ja Facebookiin. Niihin palaan juttuni lopussa. Sitä ennen pyydän lukemaan uudelleen sekä tuon juttuni että erityisesti tämän  kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhosen kannanoton Huhtasaaren mietelmiin.

Sitten voittekin miettiä millaiset ovat kansanedustajan argumentointitaidot, kun hän vastaa professorin kannanottoon näin:

lh

Huhtasaari siis näkee vain kaksi vaihtoehtoa. Toinen on se, että valtio rikkoo lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia vähät välittäen demokratiasta ja toinen on rajaton maahanmuutto. Hänelle ei juolahda mieleen toimia kansanedustajana siten, että lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia muutetaan, vaan hän elää täysin mustavalkoisessa joko-tai -maailmassa. Hänen demokratian arvostuksensa tuntuu loppuvan siihen, että hänet itsensä on valittu eduskuntaan. Muutenkin olen jo pitemmän aikaa ihmetellyt Huhtasaaren tyyliä tehdä yhden tai kahden lauseen avauksia, olla selittämättä niitä mitenkään ja vetäytyä keskustelusta paistattelemaan kannattajien kehujen suosioissa.

Ei tunnu demokratia olevan korkeassa kurssissa maan hallituksessakaan. Kansa ihmettelee miksi harmaata taloutta ei yritetäkään saada kuriin ja hallitus suunnittelee välillä veronkiertäjien armahdusta ja välillä omistusten piilottamista verottajan ja rikostutkijoiden ulottumattomiin hallintarekistereiden taakse. Hallituksen ykkösprioriteetteja eivät todellakaan ole verovuotojen tukkiminen ja omistusten avoimuus. Se ei ole mikään ihme, koska nyt meillä on jo kaksi veronkiertoministeriä. Ensin paljastui liikenneministeri Anne Bernerin yhteys varoparatiiseihin ja eilen uutisoitiin ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakan yhtiöjärjestelyistä.

Sen sijaan demokratia toimii vaikkapa Juuan kunnanvaltuustossa. Toissailtana valtuusto käytti kaksi tuntia keskusteluun 5 510 eurosta. Kunta on osallisena elinkeinostrategian mukaisesti kansainvälisessä jäärakennushankkeessa ja tälle vuodelle tarvittiin lisämäärärahaa 50 000 euroa. Määrärahan myöntäminen oli edellytys Pohjois-Karjalan liiton jo hyväksymälle 34 490 euron avustukselle ja Josek Oy:n 10 000 euron avustukselle. Laskutoimitus siis kertoo, että kunnan sijoitus on 5 510 euroa, vaikka puhtaasti kirjanpidollisista ja talousarvioteknisistä syistä määräraha on myönnettävä 50 000 euron suuruisena.

Kunnan tämän vuoden toimintakulut ovat talousarvion mukaan 47,6 miljoonaa euroa ja nyt summaan tuli 5 510 euroa lisää. Ihan vain vertailun vuoksi kerron vielä, että valtuuston kokouspalkkio on 100 euroa/jäsen, joten yksi valtuuston kokous maksaa 2 700 euroa ja siihen päälle sivukulut.

En valita yhtään käydyn keskustelun pituudesta tai laadusta. Kyse on periaatteellisesti tärkeästä asiasta, joka puhuttaa kuntalaisia jo kolmatta vuotta. Siksi sen pitää puhuttaa myös valtuustoa. Tätä on demokratia silloin kun se toimii oikeasti. Ollaan avoimesti eri mieltä asioista ja äänestetään. Se on reilua peliä eikä siitä jää kenellekään mitään hampaankoloon.

Sitten tästä blogin kommentoinnista, joka ei ole demokratiaa eikä sellaiseksi tule. Olen täysin kyllästynyt ihmisiin, jotka luulevat blogiani vapaaksi ja moderoimattomaksi keskusteluareenaksi, jossa minua ja muita kommentoijia voi solvata huoletta. Ääliöimmät närkästyvät suunnattomasti, kun poistan heidän kommenttejaan ja jatkavat entistä sinnikkäämmin typeryytensä julistamista.

Siksi tiukennan jo valmiiksi tiukkaa moderointia entisestään. Poistan armotta kaikki vihamieliseltä ja alatyyliltä haiskahtavatkin kommentit. Jos tämä ei miellytä, niin valittaminen on turhaa. Jos haluatte purkaa turhautumianne tai muuten vain suoltaa hävyttömyyksiä, niin löydätte kyllä ihan sitä varten perustettuja “keskustelupalstoja”. Kanssani voi vapaasti olla eri mieltä, mutta perusteluksi ei riitä minun sanomiseni pää perseessä eläjäksi.

Tiedän, että tämä juttu ei ole erityisen johdonmukainen eikä jäntevä kokonaisuus. Joskus otan vapauden katsella räntäsadetta ja kirjoittaa hajamietelmiä. Siitäkään ei kannata tulla valittamaan.

Kommentit (60)
  1. Kimmo Käärmelahti
    12.11.2015, 10:49

    Ei kahta ilman kolmatta

    Bernerin ja Toivakan “laillisten” veronkiertokonstien lisäksi liittäisin ketjuun epäilyksen kolmannesta lenkistä. Jotenkin on vaan sellainen tunne, että pääministeri Sipilänkin miljoonien kätkökuvioissa on haettu ainakin osin “verotussuojaa”.

    1. Olen samaa odotellut, työläisethän sen tietävät: rehellisellä työnteolla tässä maassa ei rikastu.

    2. Miksi laillisten-sana on sitaateissa?
      Verojärjestely on laillista ja sitä voi tehdä kuka vaan jos haluaa / pystyy/ osaa.
      Itse sitä en osaa tehdä. Pystyisinkö niin en tiedä. Haluaisinko niin haluaisin vaikka veroja mielelläni maksan

      Viittaus Sipilään on ala-arvoinen sillä sinulla ei mitään tietoa mutta haluat vaan uskoa niin. Siksi tuot asian vahvana epäilynä

      Ihan samoin voisin sanoa että minulla on vaan sellainen tunne että SAK:n puheenjohtaja teettää pimeästi remontteja kotonaan ja SAK maksaa hänen kulujaan mutta niitä ei ilmoiteta verottajalle palkkana.

    3. Pekka Laaksonen
      12.11.2015, 12:00

      Moraalisesti verosuunnittelu on arveluttavaa, mutta jos se ei ole laitonta niin sitten sitä mahdollisuutta käytetään. Näinhän tekee suuri joukko suomalaisia venyttäessään “omaan käyttöön” käsitettä tuodessaan viinaa Virosta. Avoimessa maailmassa, sulkematta rajoja kokonaan, tulee aina olemaan mahdollisuuksia suunnitella verojaan. Kukin omien mahdollisuuksiensa mukaan.

  2. lainaus
    Siksi tiukennan jo valmiiksi tiukkaa moderointia entisestään. Poistan armotta kaikki vihamieliseltä ja alatyyliltä haiskahtavatkin kommentit.
    lainaus
    —————————
    Juuri näin! Hyvä!!!
    Somekeskustelun valtava ongelma, joka tuhoaa mahdolliset somen hyvät puolet on nimetön solvaaminen. Se liittyy suomalaisuuteen kiinteästi. Jostain syystä me kansana nautimme saadessamme loukata nimimerkin takaa lähimmäistä, vain –koska hän on eri mieltä.
    Sen täytyy liittyä orjamaiseen mentaliteettiin, joka on kehittynyt vuosisatojen aikana historiamme paineessa..
    Tiedetään, että erimielisyydestä koituu ongelma pillinviheltäjälle. Ongelmia ei haluta.
    Oravanpyörä on valmis. Ja ahdistus kasvaa.

    Mikä puuttuu…rohkeus. Kansakunta vailla rohkeutta on auringonlaskun maa. Ok… II maailmansota oli rohkeiden miesten sotaa HUOM! osittain. 85000 suomalaista miestä kuoli, koska heidän piti taistella. Valinnanvaraa ei ollut. Syntyi osin epätosi myytti hiljaisista rohkeista miehistä. Puhumattomuus oli legenda joka siirtyi sukupolvelta toiselle. Vaikka miten ahdisti, piti olla hiljaa–tai meni työ ja työ oli koko elämä.
    Mutta nyt….. nyt voi sanoa mitä tahansa oman trauman tai turhautumisen synnyttämää, pääasia, että se loukkaa mahdollisimman paljon vastapuolta ja oleellista, että sen voi tehdä nimettömänä. Rohkea kansakunta siis? Herravihan myrkyttämä jengi.
    Vain kuolleet kalat uivat myötävirtaan.

    1. Hyvin sanottu, Jore.
      “… nimetön solvaaminen — täytyy liityä orjamaiseen mentaliteettiin -”
      Rohkeuden puute on puutteista pahin. Tämä kansa kunnostautuu solidaarisuuden puuttumisella ja heikompien potkimisella.

      Historiamme paineessa: Joku pohti joskus jossain, että Neuvostoliitto ja sen läheisyyskin riitti kadottamaan ihmiseltä sielun. Pahus kun nyt muistaisin mistä tuo juttu löytyisi. Siinä puhuttiin siitä, miten kansakunta kadottaa tietonsa ja käsityksensä oikeasta/väärästä ja hyvästä/pahasta eikä enää tunnista niitä tai osaa tehdä eroa niiden välillä.
      Anteeksi haparoiva ilmaisuni.

    2. Jos ei rohkea kansakunta, niin ainakin yksi rohkea mummo!
      http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1447298844275.html

Kommentointi suljettu.