Paljonko on vähän?

Kun Kela saa purettua toimeentulohakemusruuhkansa, niin ehkä sitten saamme vastauksen otsikon kysymykseen. Toimeentulotukilain mukaan tukeen eivät vaikuta vähäisiksi katsottavat tulot, mutta tarkka euromäärä on vaihdellut kunnittain. Kun tuen myöntäminen on nyt keskitetty Kelaan, niin summa epäilemättä tarkentuu.

Lain 2 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan tuloina ei oteta huomioon vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia. Saman pykälän 3 momentin mukaan jätetään ottamatta huomioon ansiotulosta vähintään 20 prosenttia ja enintään 150 euroa kuukaudessa.

Nämä vähäisiksi katsottavat tulot ovat aina vaihdelleet kunnittain. Joissain kunnissa asiakas on saanut ansaita lain sallimat 150 euroa, mutta joissain muissa kunnissa vähemmän. Jos joku on tehnyt vaikka 150 euron keikkatyön, niin joissain kunnissa se ei ole vaikuttanut tukeen, mutta joissain muissa vain 20 prosenttia siitä on hyväksytty tukea alentamattomaksi osaksi.

Tämä koskee vain ansiotuloja. Vähäisiksi katsottuja avustuksia ei ole määritelty ollenkaan euroina, vaan se on ollut puhdasta harkintaa. Sen on saanut kokea moni sellainen, jonka sukulaiset tai ystävät ovat laittaneet pankkitilille pienen avustuksen.

Toinen selkeyttä kaipaava asia on tuen alentaminen tilanteissa, joissa työnhakijan katsotaan kieltäytyneen työstä tai työvoimapoliittiksesta toimenpiteestä. Alennus on enintään 20 prosenttia. Laki edellyttää kokonaisharkintaa ennen tuen alentamista, mutta kasvottomalla Kelalla ei ole siihen edellytyksiä. Kelan etuuskäsittelijä ei ole sosiaalityöntekijä, eikä hän edes tapaa asiakasta. Hän toimii lain ja ohjeistuksen mukaan. Tästä huolesta kertoi pari viikkoa sitten Aamuposti.

Leikkuri todennäköisesti toimii siitä huolimatta, että laki vaatii laatimaan perusosan alentamisen yhteydessä suunnitelman asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Vuoden alussa lainkohtaa muutettiin niin, että tällaiset tapaukset Kela sysää takaisin kuntien sosiaalitoimen asiakkaiksi suunnitelman laatimista varten, mutta pitää tuen maksamisen edelleen itsellään. Laki ilmaisee asian näin:

Kansaneläkelaitoksen tulee tiedottaa hakijalle kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma ja ohjata tämä kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi suunnitelman laatimista varten. Kansaneläkelaitoksen tulee myös välittömästi toimittaa kunnan sosiaalitoimelle tiedoksi perusosan alentamista koskeva päätös ja ilmoittaa tästä hakijalle.

Tämä on Kelan kannalta kätevä ratkaisu. Kela käyttää leikkuria ja ohjaa asiakkaan kunnan sosiaalityöntekijän puheille pelkän suunnitelman laatimista varten. Tuen alennukseen tämä palaveri ei vaikuta. Tämä on muoti-ilmausta käyttääkseni sitä rajapintaa, jossa Kela ja kunnat miettivät kenen tehtäviin mitäkin kuuluu.

Nyt joku huokaa, että kylläpä on taas iso huoli vähäisistä rahasummista. Aivan niin. Jonkun vähän on toiselle paljon.

 

 

Kommentit (23)
  1. Jorma Reijonen
    23.1.2017, 10:42

    Hyvä kirjoitus. Köyhään tai vähävaraiseen on hauska purkaa kaunaansa, jokseenkin vaaratonta itselle.

  2. Johannes Aaltonen
    23.1.2017, 11:00

    Eikös harkinnanvarainen osa kuulu kuitenkin vielä kunnalle, eli sosiaalitoimistolle? Elikkä sitä on mahdollista saada silloin kun perusosaa on syystä tai toisesta leikattu ja toimeentuloon ei rahat riitä.

Kommentointi suljettu.