Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Perustuslaki ja yhdenvertaisuus

Eilen kerroin, että myös ilman oleskelulupaa maassa olevilla on oikeus toimeentulotukeen. Tätä eivät tunnu ymmärtävän tavallisten kansalaisten lisäksi myöskään jotkut poliitikot  ja toimittajat. On suorastaaan noloa lukea heidän kauhisteluaan ”laittomista toimeentulotuista”. Tällaisilla puheilla he sekä paljastavat oman tietämättömyytensä että lietsovat lisää tietämättömyyttä.

Jokaiseen perustuslakia sivuavaan juttuuni tulee vakioväitteitä, joiden oikomiseen olen kyllästynyt. Siksi oikaisen tavallisimmat väärinkäsitykset ja vastaväitteet kootusti. Samat asiat olen kertonut ennenkin, mutta uusintoja ovat kaikki vastaväitteetkin.

Nykyinen perustuslaki ei ole vanha, vaan se tuli voimaan 1.3.2000. Se jaettiin silloin jokaiseen kotiin ja ilmeisesti olisi aika jakaa se uudelleen. Mielellään vielä selitysten kanssa Katekismuksen tapaan.

Perustuslain 6 § 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Kun kerron tämän, niin viimeistään kolmas kommentoija sanoo, että perustuslaki koskee vain Suomen kansalaisia. Ei koske, vaan se koskee kaikkia Suomen lakien vaikutuspiirissä kulloinkin olevia ihmisiä. Se sanotaan selkeästi lain esitöissä. Vanhassa perustuslaissa puhuttiin kansalaisista, mutta uuden lain sanamuoto on tarkkaan harkittu.

Kun kerron tämän, niin vastakommentiksi joku sanoo, että laki on virheellinen, koska ei Suomen lakeja voi soveltaa kaikkiin maailman ihmisiin. Ei voikaan, sillä kaikki maailman ihmiset eivät ole Suomen lakien vaikutuspiirissä ennen kuin he tulevat Suomen alueelle.

Tässä vaiheessa nostetaan esiin 6 § 2 momentti, jossa sanotaan näin:

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Hyväksyttävä peruste asettaa eriarvoiseen asemaan ei ole mikä tahansa kenen tahansa hyväksyttävänä pitämä peruste, vaan perusteiden on oltava hyväksyttäviä koko perusoikeusjärjestelmän kannalta. Perustuslakivaliokunta on linjannut, että lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa ihmisiä tai ihmisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. Yhdenvertaisuussäännös ei kuitenkaan edellytä kaikkien kaikissa suhteissa samanlaista kohtelua, elleivät asiaan vaikuttavat olosuhteet ole samanlaisia. Yhdenvertaisuusnäkökohdilla on merkitystä sekä myönnettäessä lailla etuja ja oikeuksia että asetettaessa velvollisuuksia. Toisaalta lainsäädännölle on ominaista, että se kohtelee tietyn hyväksyttävän yhteiskunnallisen intressin vuoksi ihmisiä eri tavoin edistääkseen muun muassa tosiasiallista tasa-arvoa.

Jos siis vaaditte yhdenvertaisuuden poistamista mielivaltaisilla perusteilla, niin pitäkää huoli siitä, että vaatimus ei kolahda omaan nilkkaanne. Mikä voidaan tehdä yhdelle ihmisryhmälle, se voidaan tahdä mille tahansa ihmisryhmälle.

Sitten tulee vakiokommentti, jonka mukaan asevelvollisuuden koskeminen vain miehiä todistaa, että kaikki eivät ole yhdenvertaisia lain edessä. Tätä kommenttia käyttävät eivät ymmärrä, että maanpuolustusvelvollisuudesta ja asevelvollisuudesta on säädetty erikseen. Perustuslain 127 §:n mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään.

Asevelvollisuudesta on säädetty asevelvollisuuslaissa. Lain 2 §:n mukaan jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Lainkohta päättyy sanoihin jollei jäljempänä toisin säädetä.

Jäljempänä säädetään mm. naisten vapaaehtoisesta asevelvollisuudesta. Jehovan todistajat ja ahvenanmaalaiset miehet on vapautettu palveluksesta rauhan aikana erillislailla. Vapautus ei ole vastoin perustuslakia, sillä perustuslain sanamuoto oikeuttaa säätämään lailla perustuslaista poikkeavasti.

Sitten joku kommentoija ottaa esille opiskelijoiden eriarvoisen aseman. Olen itsekin aina ollut sitä mieltä, että opiskelijoiden asettaminen eriarvoiseen asemaan on väärin. He ovat ainoa ihmisryhmä, joka velvoitetaan ottamaan lainaa elääkseen.

Epäoikeudenmukaisuudestaan huolimatta tämä ei ole vastoin perustuslakia. Oikeudesta sosiaaliturvaan säädetään perustuslain 19 §:ssä. Sen mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Opiskelusta perustuslaki ei puhu mitään.

Perustuslaki takaa välttämättömän toimeentulon, mutta jättää tässäkin varsinaisen toteuttamisen muun lainsäädännön varaan.

Juuri tässä on perustuslain vahvuus ja samalla myös heikkous. Perustuslaki on yleislaki, jonka pitää olla muun lainsäädännön pohjana oikeuksien toteuttamiseksi. Jos perustuslakia kunnioitettaisiin kuten pitäisi, niin epätasa-arvoista lainsäädäntöä ei syntyisi.

Voisin kirjoittaa perustuslaista enemmänkin, mutta ei ole minun tehtäväni paikata koulussa jääneitä aukkoja. Tavallisen kansalaisen ei tarvitsekaan tuntea lain yksityiskohtia, mutta perustuslain merkitys pitäisi ymmärtää.

Ministerit ja kansanedustajat sen sijaan pitäisi passittaa valtionsääntöoikeuden peruskurssille, ja vaatia tehtävässä jatkamisen edellytyksenä kurssin hyväksyttävää suorittamista. Ei tekisi kurssi pahaa monille toimittajillekaan.

Kommentit (49)

  1. Väinö Korhonen

    Opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa, koska heidät on joko unohdettu tai tarkoituksella jätetty pois perustuslaista.

    Sinänsä mielenkiintoista, että turvapaikan saaneet opiskelevät suomenkieltä ja muutakin kotoutumista. Työttömien maahanmuuttajien tulkitseminen opiskelijaksi ei ole lakiperusteista estettä.

    1. Saku Timonen

      Oleskeluluvan saaneen opiskelu ja muuhun kotouttamiseen osallistuminen on myös edellytys tukien saamiselle. Jos hän kieltäytyy opiskelusta, niin hänen tukensa evätään ja hän putoaa toimeentulotuelle, jota alennetaan 20 %. Ihan samalla tavalla käy kurssista kieltäytyvälle työttömälle.

      1. Tiina Laine

        Kommenttisi kertoo kuinka huonosti tunnet järjestelmän. Turvapaikkapäätöstä ODOTTAVAn on osallistuttava tutvapaikkakeskuksen järjestämään toimintaan kuten suomenkielen opiskeluun. Tämä ei ole vapaaehtoista. Turvapaikkaa odottava on oikeutettu vain ja ainoastaan asiasta säädettyyn perustoimeentuloon.

        Turvapaikan SAANUT on samassa asemassa kuin Suomen kansalainen, joka opiskellessaan on opiskelija, työttömänä työtön jne.

        Opiskelijan asema Suomessa on perseestä kun vertaa muihin tukimuotoihin. Tiedän, sillä olenhan itse opiskelija. Mutta turvapaikanhakijan osan kahdehtiminen? Aika naurettavaa. Kyseessä on kaksi toisistaan niin eri asiaa, että vertailu on lähes mahdotonta. Lähtien jo siitä, että kenelläkään turvapaikan hakijalle ei myönnettäisi valtion takaamaa minimikorkoista pakkolainaa, koska heillä ei ole Suomalaista sotua. Joten sosiaalitoimi maksaisi opintorahan ja minimitoimeentulon erotuksen (kuten niille opiskelijoille, jotka eivät saa lainaa esim. maksuhäiriöiden takia).

        Jos laina myönnettäisiin niin kuinkas moni pakkopalautetuista maksaisi sen takaisin? Tulisi valtiolle kalliimmaksi kuin nykyinen minimiraha.

        1. liisa hirvonen

          No, ei se nyt ihan perseestä ole. Jos ottaa huomioon, että koulutus itsessään ja opintososiaaliset etuudet on pääosin valtion varoilla tuettua. Myös valtaosalle opiskelijoista yleiseen asumistukeen siirtyminen on ollut hyvä asia.

          Hyvin moni pienituloinen joutuu turvautumaan pikavippeihin ja muihin lainoihin, koska sosiaaliturvamme taso on liian matala. Ei siis ole hedelmällistä asettaa vastakkain opiskelijoita ja muita/muiden etuuksien saajia vaan kiinnittää huomio perusturvamme tason heikkouteen.

          Opintolaina poikkeaa muista lainoista. Kela (valtio) maksaa siitä osan, mikäli opiskelija suorittaa opintonsa määräajassa. Korkeakouluopiskelijoiden saavat opintolainahyvityksen (kela maksaa 40% opintolainasta) tai opintolainavähennyksen (verotuksessa huomioidaan).

          1. Heta-Riikka

            Opiskeluun ja perusturvaan liittyen potuttaa ennustella, mutta veikkaisin seuraavaa: nykyhallituksen aikana riittämättömyydessään kansainvälisenkin arvostelun kohteena ollut perusturvamme ei tule missään tapauksessa nousemaan (saatetaan jopa sitä taas leikata), yliopistojen maksullisuutta aletaan hissunkissun propagoida jopa valmistella. Jos hallituksen koostumuksessa ei seuraavien eduskuntavaalien jälkeen tapahdu oleellisia muutoksia, niin perusturvan taso ei taaskaan kohoa, ja yliopistojen lukukausimaksut myös suomalaisille opiskelijoille tulenevat käyttöön. Ei voi kuin liittää kätensä yhteen ja kiittää, että sai opiskella lukukausimaksuttomalla aikakaudella, niin on taas synkät enteet ilmassa kuten linkki indikoi:
            http://www.hs.fi/talous/art-2000005215252.html

        2. Pekka

          Kas kun kukaan ei ole vielä keksinyt esittää perustuslain muuttamista siten, että ihmiset olisivatkin tasa-arvoisia, jollei jäljempänä toisin säädetä.

          1. Rosa Warski

            Opiskelijan asema todellakin on perseestä. Otetaampas faktat mukaan:

            ”Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrät yhtenäistetään toisen asteen opintorahojen tasolle (enintään 250,28 e/kk).”

            Vastaavasti toimeentulotuki yksin asuvalle, lapsettomalle on: 487,89e/kk. Siihen lisätään sähkö-, vesi-, kaasu-, sauna- ja terveysmenot, ym. harkinnan varaan, toisin kuin opiskelijalle.

            Viitteet:

            http://www.kela.fi/opiskelijoiden-tukien-muutokset
            http://www.kela.fi/toimeentulotuki-perusosan-maara

            Opiskelija saa siis _puolet_ siitä, mitä toimeentulotukea saava saa. Lainasta on ihan turha mussuttaa, se ei ole tuloa vaan lainaa. Suurimmassa osassa tapauksia se on maksettava takaisin. Poikkeukset ovat ne yhteiskunnan kermaperseet, joille duunipaikka irtoaa samantien koulunjälkeen, jolloin laina voidaan verovähentää, tai vastaavasti sairaseläkeläiset, joiden lainan maksaa valtio.

            1. Matti Meikäläinen

              Toisaalta opiskelijalla on paljon sellaisia muita etuja, tukia ja alennuksia, joita ei työttömällä/toimeentulotukiasiakkaalla ole.

              1. Rosa Warski

                No ei kyllä varmasti 250e edestä kuussa.

                Lisäkustannuksena on vuokra, jota opiskelija maksaa enemmän. Opiskelija saa asumistukea 80%:iin vuokrasta, siinä missä toimeentulotukea saa koko vuokraan. Samoin opiskelija maksaa itse kotivakuutuksensa, toimeentulotukilainen ei.

                Eikä unohdeta kurssikirjoja, joista opiskelija joutuu maksamaan satoja euroja, ellei niitä kirjastosta satu saamaan. Oppimisen kannalta oleellisia merkintöjä kirjastokirjoihin ei voi tehdä.

                1. liisa hirvonen

                  Mistähän tuo tieto on peräisin, että toimeentulotukea saava saa kaikki asumiskulut Kelasta? Faktaa, kiitos.

                  Kelan asumistuki kattaa keskimäärin noin puolet tukeasaavien todellisista asumiskuluista. Asumistuen maksimi on 80% hyväksytyistä asumiskuluista, ja sitä ei saa likikään kaikki asumistuensaajat. Hyvin monet pienituloiset työssäkäyvät joutuvat sitä jo hakemaan, ja tulot vaikuttavat myönnetyn tuen määrään. Siksi ei voi väittää, että kaikki saisivat tuon maksimin. Asumistuessa on 300€ suojaosuus, alle 300€:n tulot kuukaudessa eivät vaikuta tukeen. Opiskelija voi saada myös toimeentulotukea tarvittaessa. Aivan kuten muutkin.

                  1. Rosa Warski

                    Hirvonen, toimeentukea saava saa asumistukea 80%:iin menoista, kuten opiskelijakin. Tämä lasketaan tuloiksi toimeentulotukea laskettaessa, ja vuokra lasketaan kokonaisuudessaan menoiksi.

                    http://www.kela.fi/toimeentulotuki-asumismenot

                    Tässä toimeentulotuen laskennalliset vuokramaksimit kunnittain: http://www.kela.fi/documents/10180/2628102/Kela_fi_Totun+rajat22122016.pdf/d4c3ba5f-3502-48c5-b7bb-299e952e9245

                    Lähteenä myös toimeentulotuen asiakkuus liki 20 vuoden ajan. Pakko ei ole uskoa, mutta jos et usko niin väärässä olet.

                    1. Rosa Warski

                      ”Opiskelija voi saada myös toimeentulotukea tarvittaessa. Aivan kuten muutkin.”

                      Vaan kun ei voi. Mikäli opiskelija hakee toimeentulotukea, hänelle lasketaan tuloiksi opintolainan kuukausimäärä, otti hän sitä tai ei. Lainan määrä on 650e/kk. Eli opiskelijan kuukausibudjetin täytyy ylittyä n. 400 eurolla, jotta hän voisi saada ylijäävän osan verran toimeentulotukea.

                      Esimerkiksi: jos opiskelijalla on joka kuukausi 350e lääke- ym. menot, ei toimeentulotukea heru penniäkään.

                      http://www.kela.fi/toimeentulotuki-opiskelijat
                      http://www.kela.fi/opintolaina-maara-ja-maksaminen

                      1. liisa hirvonen

                        Kela ei maksa sataprosenttisesti asumiskuluja, kenellekään. Sitä tarkoitin. Asumistuen määräytymisperusteet ovat kaikille samat, yhdenvertaiset. Tulot vaikuttavat myönnettävän etuuden määrään. Kaikki eivät saa samanverran, mutta määräytymisperusteet ovat yhdenvertaiset. Se, että opintolainan nostamiseen velvoitetaan tai pakotetaan, on minusta väärin.

                        Ongelma on, että kaikki perusturvaan kuuluvat etuudet ovat liian matalia, kuten opintoraha. Mutta eri etuuksien saajia ei voi verrata toisiinsa tai asettaa vastakkain, koska elämäntilanteet ovat yksilöllisiä.

                2. Sauli

                  Kiitos ”rautalangasta” lakiasiat eivät varmasti ole suurimalle osalle (minä mukaan lukien) tuttuja, ei edes perustuslaki.

                  En tiedä onko maahanmuuttokriittisissä piireissä ongelma se, etteivät he tiedä perustuslaista, vai siitä että tietävät, mutta eivät omista lähtökohdistaan halua sitä ymmärtää. Veikkaan jälkimmäistä. Vierasmaalainen ei voi mitenkään olla tasavertainen suomalaisen kanssa, oli kyseessä keihäänheitto tai toimeentulo. Raha on myös aina hyvä tekosyy arvottaa ihmisiä ja sen puutteeseen vetoaminen varma tapa saada asialleen hyväksyntä. Kun annetaan ymmärtää, etteivät rahat riitä edes kantasuomalaisten perustarpeisiin on helppo unohtaa kaiken tekemisen pohjana olevat perustuslait. Vastakkainasettelun aika ei ole tässäkään asiassa ohi. Kun puntarissa on oma ja vieraaksi koettu, niin selvää on mihin suuntaa vaaka kallistuu.
                  Politiikoilla on suuri vastuu hyvässä ja pahassa siinä millainen kansalaisten ihmiskäsitys on. Elämme aikaa jossa kansaa revitään kahteen leiriin sen mukaan miten he ymmärtävät ihmisoikeudet. Nyt jos koskaan tarvitaan johtajaa tai johtajia jotka yhdistävää kansakunnan, aika näyttää kummalle puolelle…

                  1. Markus Liimatainen

                    Ongelma on usein se, että otetaan vain lain säädöstekstistä jokin yksittäinen lause, jota sitten toistellaan kun yritetään omaa kantaa perustella. Ei ymmärretä, ettei lainkäyttö toimi siten, vaan lainsäädäntö on kokonaisuus. Pitää katsoa mitä muuta samassa laissa asiasta sanotaan, ja mitkä kaikki muut lait asiaan liittyvät. Eikä se säädösteksti ja sen tarkka sanamuoto vielä mitään ratkaise, vaan lakia aina tulkitaan, joten pitää perehtyä myös esitöihin, oikeuskäytäntöön jne. Mutta sellainen vaatii aikaa ja työtä, ja harvalla on maahanmuuttokiihkossaan siihen halua (tai ymmärrystä). Siksi tarvitaan oikeustieteitä lukeneita (kuten Saku) rautalangasta vääntämään, miten asiat lainkäytön näkökulmasta oikeasti menevät.

                    Itse en ymmärrä, miten on mahdollista, että kansanedustajat tuntuvat usein niin heikosti ymmärtävän valtiosääntöoikeutta, kun heidän työnsä ydin nimenomaan koskee sitä.

                    1. Esa J.

                      On se nyt kumma, kun ratkaisuksi ei nähdä mitään muuta kuin ”vahva johtaja”, fyyreri, il duce, generalissimus, toveri pääsihteeri ym.

                      Miltei luonnonlakina voidaan pitää, että kulloisellekin fyyrerille kuitenkin nousee valta päähän. Eikä se ole sanottu, että diktaattori yhdistäisi kansaa. Aina löytyy erimielisiä…

                      Nykyaika suorastaan huutaa VALISTUSTA!

                    Comments are closed.