Kortistomagiaa

Eilen kerroin Ylen nollauutisesta, jonka mukaan työttömien haastattelut vähentävät työttömyyttä. Eivät vähennä, vaan ne ainostaan siivoavat tilastoja. Uutisenkin mukaan rekistereistä on siivottu pois tuhansia sellaisia, joiden työnhaku ei jostain syystä ole enää voimassa. Tilastoja katsomalla selviää, että heitä on siirretty työmarkkinatuelta toimeentulotuelle.

Toimeentulotukea saavien määrä on jatkuvassa kasvussa.

Perustoimeentulotuki

Katsotaanpa toimeentulotuen saajia alueittain. Ylen uutisen mukaan työllistymisen kehitys on ollut suotuisampaa niillä alueilla, joissa haastatteluja oli lisätty eniten ja vastaavasti heikompaa alueilla, joissa määräaikaishaastatteluiden lisäys oli vaatimattomampaa. Haastatteluja lisättiin vuoden alussa suhteellisesti eniten Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa, suhteessa vähiten Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Tämä näkyy myös toimeentulotuen saajien määrissä. Heidän määränsä on lisääntynyt eniten juuri siellä, missä on haastateltu eniten ja vähiten siellä, missä on haastateltu vähiten.

Perustoimeentulotuki 2

Kuvat: Pekka Pasanen

Näin toimii hallituksen työvoimapolitiikka. Kun työllisyystavoite pitää saavuttaa, niin ei ole tarkoituskaan saada ihmisille töitä. Asia pitää vain saada näyttämään siltä. Tämä onnistuu siirtämällä työttömiä työmarkkinatuelta toimeentulotuelle. Samasta Kelan luukusta raha tulee, mutta sillä ei näytä olevan mitään merkitystä. Tärkeintä on päästä valheellisesti rehvastelemaan työllisyyden kasvulla. Hokkuspokkus.

IMG_20170927_0001

En ymmärrä miksi palkkaa saavat toimittajat eivät kaiva näitä täysin julkisia tietoja esiin, vaan uutisoivat mieluummin taikatempun totena.

 

Kommentit (34)
  1. Minusta pitäisi ennemmin tehdä tilastoa siitä, kuinka paljon työttömät nykyiset tai entiset. Ostaa vaikka uusia televisioita, sohvia, ulkomaanmamatkoja, vaatteita, autoja, elektroniikkaa, harrastaa jne. Tälläiset tilastot kertoisi paljon enemmän millä tolalla meillä on työttömyyden hoito.

    Nykyiset tilastot kertoo vain sen paljonko työttömyysongelmasta on onnistuttu lakaisemaan maton alle pois näkyvistä. Näitä mattoja on sitten kuntouttavatyö, rekrykoulutukset palkatta, karenssit, karenssiansat jne jne. Ja uusia mattojahan kudotaan kalliisti konsulttien ja sen sellaisten avulla koko ajan eduskunnassa. Joiden alle voidaan lakaista työttömiä pois silmistä lisää kaunistamaan tilastoja. Miksei muitakin heikompi osaisia.

    1. Maarit Korhonen
      2.10.2017, 09:19

      Kulutuskysyntä on ollut pitkään alamaissa, en usko, että monikaan työtön ostaa telkkareita ja autoja sun muita, ei ainakaan työmarkkinatuella, kaikki menee hengissä pysymiseen!

    2. Onko sinulla jotain pohjaa näille väitteille? Siis tutkimustietoa. “Mun tuttavankaimankumminsisko kertoi” -“tiedot eivät nyt kelpaa.

    3. Aivan varmasti jossain on työtön, joka ostaa mattoja tai käy ulkomailla. Ninalle tiedoksi että ei sen ymmärtämiseen mitään tutkimustietoa tarvita. Se on mahdollista vaikkapa korkeaa ansiosidonnaista saaville – se, miksi koko ansiosidonnaissysteemi on luotu ja onko se ylipäätään tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen, on asia josta on keskusteltu hämmästyttävän vähän. Jyrkin ehdottaman tilastoinnin tarkoitus jäi nyt hieman epäselväksi.

      1. No tällä tilastoinnilla minun mielestä nähtäisi juurikin se miten eduskunnan ja hallituksen toimet työttömyyden vähentämiseksi toimii. Onko tosiaan niin, että orjatöihin, karenssiin jne. Päätynyt työtön. Joka ei siis ole enää tilastoissa työtön, mutta ei saa oikeaa palkkaakaan. Niin näkyisikö se sitten noissa kulutustilastoissa, että esimerkiksi orjatyö/karenssi nostaa työttömän kulutusta? Ja nyt tarkoitan kulutusta, joka syntyy muusta kuin orjatyön kustannuksista.

        Ja totta kyllä moni työtön ostaa mattoja, vaatteita jne. Mutta eiköhän ne ostot ole kumminkin lähinnä pakollisia tarveostoksia lopulta suurimmalta osin. Ja monet niistäkin tehdään velaksi kuten palkkaa saavatkin varmasti tekee. Mutta työttömällä velkojen maksuajat on pidemmät ja korkomenot sitä myöten myös suuremmat. Ja sitä myöten menettää luottotietonsa myös kovemmat.

        Minun mielestä tämän nykyisen ja entisten hallistusten ja eduskuntien saavutukset työttömyyden hoidossa pitää mitata jotenkin muuten, kuin mittaamalla monta saatu pois tilastoja rumenstamasta. Toisin sanoen pitää joillain tapa mitata sitten miten näillä tilastoista pois saaduilla menee. Tuskin kovin kummoisesti kovin monella. Ainakaan sitä ei paljasta nykyiset tilastot. Ne kyllä näyttää minusta lähinnä sen, että paljon on siivottu pois silmistä ei muuta.

        Se tietysti suurimmalle osalle riittää, mutta jos oikeasti pitäisi jotain mitata, niin pitää pohtia jotain aivan muuta mittausmenetelmää.

      2. Tiedoksi, että Suomessa kukaan ei saa korkeaa ansiosidonnaista. Päivärahalaskuri leikkaa armotta niin, että kun kahden ja puolen tonnin liksan perusteella saa noin 58 % ansiopäivärahaa (1460 – verot), se on 5000:ssa enää 42% (2100 – verot), mutta 7500:ssa enää 34 % (2580 – verot) päivärahan perusteena olevista tuloista.

        Kun kovapalkkainen jää työttömäksi, elämä menee täysin uusiksi: velaksi hankitut auto, asunto ym. menevät myyntiin, koska tottahan ne on hankittu aiemman tulotason velanhoitokyvyn perusteella. Ja uutta halvempaa asuntoa ei voi ostaa, koska työttömänä ei saa enää velkaa. Keskipalkkaisella on jotkin edellytykset jatkaa about entistä elämäänsä työttömänäkin, mutta kovapalkkaisen vuosikymmeniä maksamia isoja veroja ja muita maksuja ei siinä vaiheessa huomioida mitenkään. Ei ole minusta kovin tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen se.

        1. Veronmaksaja
          2.10.2017, 18:17

          Juuri näin!

        2. liisa hirvonen
          2.10.2017, 21:31

          Keskimääräinen ansiosidonnainen on 1300 €/kk brutto (laskelmasta jonka linkkiä ei valitettavasti ole enää tallella). Tulovero ansiosidonnaisesta on 25% (tämä hallitus nosti ennakkoveroprosenttia 5%:lla). Todellinen veroprosentti on noin 7-10% alempi. Voi hakea muutosverokortin tai odotella palautuksia. Siitä maksetaan myös Tyel-maksut. Ansiosidonnainen vähentää muiden tukien tarvetta (mm asumistuki) ja määrää.

          1. työtöntyötön
            2.10.2017, 23:14

            Maksetaanko ansiosidonnaisesta muka Tyel-maksuja?

            Esim. Espoossa 1300 euron ansiosidonnaisesta maksetaan veroja 20,5% ja Rovaniemellä 23,5%. Näin jos olet koko vuoden työttömänä ja kuulut kirkkoon. Aikalailla kohdillaan on 25% prosenttia. Ansiosidonnainen kyllä vähentää asumistukea mutta ennenkaikkea toimeentulotuen tarvetta.

            Itseasiassa 1300 euron palkalla Rovaniemeläinen vuokralla asuva työllinen saisi 100 euroa enemmän myös asumistukea kuin saman suuruista työttömyyskorvausta saava. Luultavasti tuolla palkalla (jos osa-aikainen) saisi myös soviteltua päivärahaa. Työtätekevällä jäisi myös muutenkin enemmän rahaa käteen johtuen pienemmästä veroprosentista.

            Tämäkin kaikki voi olla hyvin tarkoituksen hakuista. Kerrotaan että ansiosidonnaista saadaan keskimäärin 1300e/kk ja ikänsä työtä tehnyt kuvittelee että sitä verotetaan samalla lailla kuin samansuuruista palkkaa.

            Ansiosidonnaista rahoittaa valtio, kassat 5,5% ja työttömyysvakuutusrahasto. 7000e/kk liksalla maksat vuodessa 1344 euroa työttömyysvakuutusmaksuja. Ilmeisesti työnantaja maksaa vielä puolet lisää eli yhteensä n. 2000e/vuosi. Jos olet vuoden työttömänä niin aika monta vuotta on pitänyt sitä ennen tehdä samalla liksalla töitä ennenkuin olet rahoittanut oman ansiosidonnaisesi. Ansiosidonnaista saat nykyisin max. 400 päivää. Sen jälkeen tulosi on työmarkkinatuki. Eikö lainoissa ole yleensä mahdollista esim. maksaa vain korkoja jonkun aikaa? Hyväpalkkaisella luulisi myös jäävän rahaa säästöön pahan päivän varalle. Elämä voi kyllä mennä uusiksi muttei lyhyen työttömyyspätkän vuoksi. Kenelläkään ei ole pitkän päälle mahdollisuutta jatkaa about entistä elämäänsä työttömänä.

            Ansiosidonnaisestakin olisi hyvä keskustella onko se oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen. Työttömyysvakuutusmaksuja maksavat nimittäin kaikki vaikkeivat olisi liittyneet työttömyysvakuutuskassaan ja näin työttömäksi jäätyään ei niistä mitään iloa ole.

          2. liisa hirvonen
            3.10.2017, 14:21

            Jep, maksetaan. Valtion tulovero on tuo 25%:n ennakkovero. Työttömät osallistuvat kuntalaisina myös kuntaveron maksamiseen, toisin kuin esim pääomatulojen saajat. Kokonaisveroaste vaihtelee, koska muitakin tuloja voi työttömällä olla. Verotushan on aina henkilökohtaista. Sit juu lisäksi kirkollisvero, jos kuuluu kirkkoon ja ammattiliiton jäsenmaksut.

            Jos saa esim tuon 1300€/kk brutto niin valtion tulovero on noin neljä kertaa suurempi kuin vastaavan suuruisesta palkasta. Lisäksi kannattaa huomioida myös muut verot (alvit yms) joita jokainen joutuu maksamaan. Kyllä kaikki verot yhteenlaskettuna nostaa veroprosentin aika suureksi, tuloihin nähden kohtuuttoman suureksi.

            Yli 58-vuotiaat saa edelleen sen 500 pvää. Mut muuten: yli 3 vuoden työssäolo 400 pvää ja alle 3 vuoden työssäolo 300 pvää.

        3. Toni Neffling
          3.10.2017, 09:15

          Oikeudenmukaisuus on mielenkiintoinen käsite. Noin nopiasti voisi kommentista ajatella, että yhteiskunnalla on velvollisuus pitää kovapalkkaisen elintaso, jotta ei tule niin korkeaa pudotusta, koska kuten kaikki tiedämme jokainen on ansainnut ansionsa – omin pikku kätösin. Eli köyhemmän päähänpotkimen on lähtökohtaisesti oikein, koska pudotusta on vähempi – tosiköyhät kandee ajaa esim. siltojen alle sillä huono se aikasempikin asunto oli.

          Kommentissa ei tosin huomioitu sitä pikku detaljia, että kovapalkka on lähtökohtaisesti noin oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kannalta ongelmallinen. Vain jossakin neoliberaalien märissä päiväunissa matemaattisesti todistetaan, että jokainen tosiaankin ansaitsee sen mitä saa palkkaa (parin mutkan oikaisun jälkeen). Jotta keskutelu olis edes alustavasti mahdollinen pitäs ensin tunnustaa, että me emme tiedä mitä kukin ansaitsee ja kuinka omin kätösin asioita teemme.

          1. Kun hyväpalkkainen säästää, sanotaan, että ne vaan panttaa rahojaan ja rikastuu – kuluttaisivat vielä enemmän että saataisiin töitä. Kun hyväpalkkainen jää työttömäksi, sanotaan, että luulisi jääneen säästöön pahan päivän varalle. Kohen ei oo koskaan. Suomalainen kateellinen löytää aina valitettavaa, jos jollain on edes joskus mennyt muka paremmin kuin itsellä.

          2. työtöntyötön
            3.10.2017, 14:04

            Minusta peruspäivärahan n.700e/kk ja 7000e/kk palkasta saatavan ansiosidonnaisen n.2500e/kk erona on jo tarpeeksi hyvin huomioitu. Ei muuta kuin äkkiä etsimään uutta hyväpalkkaista työtä ja jos ei löydy niin ei hyväpalkkaiselle kuulu sen pitempi ansiosidonnainen aika kuin pienipalkkaisellekaan. 2500 euron ansiosidonnaisesta jää käteen jo enemmän kuin monesta pienipalkkaisesta työstä. Olkoon sitten kateutta tai vaikka kukkakeppi kenenkin mielestä. Veroilla taas maksetaan muutakin kuin työttömyyspäivärahaa ja ansiopäivärahoistakin vain työmarkkinatuen suuruisesti että sillä voi sitten oleskella jos huvittaa.

          3. Toni Neffling
            4.10.2017, 08:45

            Suomalainen kateusretoriikka on ase mihin on paha sanoa mitään. Riittävän monta kertaa toistettuna mikä tahan muuttuu totuudeksi. Samalla tavalla kuin esim. sääntösuomi.

            Jokaisessa tuloluokassa on varmasti omat ongelmansa, mutta tuo ajatus iskuvoimasta on kyllä suoraan tietyn talousidealismin käsikirjasta. Toki marginaaliutiliteettiin uskoville toisen tyyppinen oikeudenmukaisuus voi olla vaikeasti ymmärrettävää – onhan se kuitenkin ihan sama asia jos toinen ei saa leipää ja toinen joutuukin tyytymään kevytmetallivanteiden sijaan pelkiin pölykapseleihin. Ja rakennekynsien katkeaminenkin voi johtaa vakavaan masennukseen – kaikki on vaan niin suhteellista.

    4. Työttömiä on monenlaisia. Esimerkiksi työtön voi olla nuori, joka ei saa sitä elämänsä ensimmäistä työpaikkaa tai ensimmäistä kertaa työttömänä oleva kuusikymppinen, jolla on ollut nousujohteinen työura ja sen avulla hankitut, kenties mittavatkin säästöt. Työtön voi olla työsuhteiden välissä oleva pätkätyöläinen. Näillä työttömillä on varmasti hyvin erilaiset kulutusmahdollisuudet: yksi joutuu kituuttamaan kädestä suuhun, toinen voi ostaa kalliitakin hyödykkeitä, jopa ylimääräistä luksusta kuten matkoja. Kolmas voi sitten olla jossain näiden kahden välillä.

      Sinänsä olisi toki erittäin hyvä, jos seurattaisiin että työttömät(kin) voivat elää ihmisen arvoista elämää työttömyyskorvauksella. Tietysti tässä taas joutuu määrittelemään, että mitä siihen kuuluu. Onko vaikkapa harrastus turha kulu, joka joutaa pois karsittavaksi, vai onko se aktivoiva ja elämässä kiinni pitävä voimavara, jota kannattaa tukea?

    5. Kaiken järjen mukaan toimeentulotuen saajien lukumäärän pitäisi laskea silloin kun työttömien määrä laskee. Todellinen hattutemppu kun näin ei käykään

  2. Raimo Korhonen
    2.10.2017, 09:25

    Saku: “En ymmärrä miksi palkkaa saavat toimittajat eivät kaiva näitä täysin julkisia tietoja esiin, vaan uutisoivat mieluummin taikatempun totena.”

    Joo… mutta en ymmärrä myöskään sitä, että oppositio (demarit, herätys!), jolla myös on palkattua väkeä, ei nosta tätä asiaa esille, vaan antaa hallituksen rehvastella työttömyyden vähenemisellä.

Kommentointi suljettu.