Työllisyysbisnes

Torstai-illan työttömyyttä käsitelleessä A-teemassa mieltäni jäi vaivaamaan yrittäjä, joka sanoi kaikkien yrityksensä työntekijöiden olevan palkkatuella palkattuja. Tämä yrittäjä kannattaa aktiivimallia ja olisi valmis leikkaamaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, jos se motivoisi työttömiä takaisin työelämään, kertoo ohjelman esittelyjuttu.

Miten tällainen yrityskonsepti on mahdollinen ja miten yritys toimii?

Kyseessä on kangasalalainen Kuusi Oy, joka myy mm. kotitalkkarin tehtäviä, siivouksia, pienimuotoisia remontteja, maalausta, muuttoja, pihatöitä, terassien kunnostusta, lumitöitä, kotiapua, muuttoapua ja yleensä sellaisia pikkuhommia, jotka eivät vaadi erityistä ammattitaitoa, mutta joiden tekeminen on tarpeellista. Työntekijät ovat nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä, joille maksetaan kuukausipalkkaa. Tuntipalkaksi tulee 11,20 euroa. Palkkauksen mahdollistaa palkkatuki, jota voi saada työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin enimmillään puolet palkasta 12 kuukauden ajaksi. Tukea voi saada myös uudelle jaksolle, jos se alkaa heti edellisen jakson päätyttyä. Tuki ei saa vääristää kilpailua.

Yritys toimii yhteistyössä kunnan kanssa, ja ainakin kaksi vuotta sitten kunta maksoi yrityksen kahden työnsuunnittelijan palkan. Yrityksen liikevaihto on kasvussa, se suunnittelee toiminnan laajentamista ja se uskoo aktiivimallin tuovan uusia toimintamahdollisuuksia, kertoi Aamulehti kuukausi sitten.

Tämä yritys herättää minussa ristiriitaisia tunteita. Toiminta on ilmeisen kannattavaa, sillä yritys myy palveluja 22 euron tuntihinnalla. Hinta on kohtuullinen, ja siitä saa kotitalousvähennystä. Työtön saa kuukausipalkkaisen työn, josta maksetaan TES:n mukaista palkkaa. Se kuuluisa naapurin mummo saa tarvitessaan apua lumitöihin ja muihin tarpeellisiin hommiin. Kunta saa säästöjä, kun työpaikan saanut työtön poistuu ns. sakkomaksulistalta eli kunnan ei tarvitse maksaa osaa hänen työmarkkinatuestaan. Lisäksi kunta saa verotuloja. Valtiokin säästää, kun työttömyskorvausta ei tarvitse maksaa. Lisäksi työllisyysluvut paranevat.

Kaikki siis voittavat, mutta jokin tässä kangertaa. Ei yrityksen saama voitto eikä missään tapauksessa työttömän saama oikea palkka oikeasta työtä. Ei tietenkään myöskään se, että näin saadaan yhdistettyä ne paljon puhutut tekemättömät työt ja palkattua tekemistä vailla olevat työn tekijät. Yritys ansaitsee jopa hatunnoston siitä, että se maksaa oikeaa palkkaa niistä samoista töistä, joita kuntien ja säätiöiden ylläpitämät työpajat teettävät palkatta kuntouttavassa työtoiminnassa olevilla ja myyvät samoille asiakkaille kuin tämä yrityskin.

Ehkä tässä vain pikkuisen hiertää ajatus siitä, että yritys elää työttömyydestä. Työttömät työnhakijat ja heidän saamansa palkkatuki ovat koko sen toiminnan elinehto. Yrityksen ei kannattaisi palkata omalla kustannuksella ihmisiä näihin tarpeellisiin pikkutöihin, sillä silloin myyntihinnasta tulisi niin korkea, että asiakkaat katoaisivat. Ei siis ihme, että yrittäjä kannattaa ansiosidonnaisen päivärahan leikkaamista ja aktiivimallia. Aktiivimalli saa varmasti monet työttömät kyselemään lyhyitä työkeikkoja, joista maksetaan aktiivisuusehdon täyttävää palkkaa.

Tällaiseksi olemme maan tehneet. Palkkatuella yhteiskunta kannustaa työttömillä tehtävään työllisyysbisnekseen, mutta ainakin siitä hyötyvät monet. Tässä tapauksessa myös palkkatyötä saavat työttömät.