Pääjohtajan asenneongelma

–Mikä on yksilön vapaus olla ja elää ja samalla saada yhteiskunnan kautta tukea? […] On sallittua keskustella siitä, käytetäänkö veronmaksajien rahat oikeisiin asioihin.

–Toimeentulotuesta on tullut elämäntapa ja jatkumo ihmisille, joilla ei ole muuta mahdollisuutta. Onko yhteiskunta rakennettu siten, että ihminen joutuu turvautumaan tuilla elämiseen, kun ei muuta voi? Sitten kun tulee tällainen väliintulo aktiivimallin muodossa, he säikähtävät, koska eivät tiedä, miten omalle elannolle käy.

–Ennen Kelan tuet olivat aika selkeitä. Asiakas sairastui, sai tukea ja tuli terveeksi. Ei ollut tällaisia mielenterveyden diagnooseja, jotka jatkuvat ja jatkuvat.

Näin kertoo Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen Aamulehden haastattelussa.

Kun Elli Aaltonen valittiin Kelan pääjohtajaksi, niin ensimmäisessä haastattelussaan hän kysyi miksi pidämme yllä järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta. Hän halusi muuttaa sosiaaliturvan vastikkeelliseksi. Kirjoitin näistä hänen näkemyksistään marraskuussa 2016.

Hänen näkemyksensä eivät näköjään ole muuttuneet, vaan suorastaan syventyneet. Hän näyttää edelleen kyseenalaistavan yhteiskunnan tuesta riipuvaisten ihmisten oikeuden elää ja olla olemassa. Kerrotaan se hänelle.

Perustuslain 19 §:n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.

Siinä tuli vastaus ensimmäiseen kysymykseen. Kyllä, yksilöllä on oikeus ja vapaus olla ja elää vaikka sitten yhteiskunnan tuilla, jos ei muuta mahdollisuutta ole. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, ja sen jälkeen ei ole mitään muuta kuin rikollisuus, kerjääminen tai kuolema. Jos ihmisten elämisen turvaaminen ei ole verovarojen oikeaa käyttöä, niin en tiedä mikä sitten on. Jos joku haluaa käydä tästä asiasta keskustelua, niin siitä sitten vaan, mutta se ei enää ole sivistys- ja oikeusvaltiona itseään pitävään maahan sopivaa puhetta.

Yhteiskuntamme on oikeasti rakennettu niin, että ihminen joutuu turvautumaan tukiin, jos ei enää muuta voi. Miten muuten se voitaisiin rakentaa?

Aktiivimallin sotkeminen tuilla elämiseen ontuu pahasti. Jokaisen tiedossa piti olla, että aktiivimalli tulee lisäämään toimeentulotuen tarvetta. Kun aktiivimalli leikkaa työttömyysetuutta, niin leikatun osan voi saada toimeentulotukena. Tämä ei voi olla yllätys Kelan pääjohtajalle.

Hänen tuloillaan on varmaan vaikea ymmärtää, että aktiivimalli säikäytti ihmiset huolestumaan elannostaan. Aktiivimalli velvoittaa tekemään tukien leikkaamisen uhalla työtä, jota ei kaikille ole. Leikkaus on kaavamainen, eikä se ota huomioon erilaisia olosuhteita eri puolilla maata. Työmarkkinatuki on niin pieni, että siitä leikkaaminen vaarantaa ihmisarvoisen elämän. Siksi leikkauksen kompensoiminen toimeentulotuella on ihan perustuslain sanelema juttu.

En tiedä miten paljon tuossa haastattelussa on toimittajan asennetta mukana. Ilmeisesti ainakin painotusten suhteen aika paljonkin, sillä Aaltosen puheissa on myös paljon asiaa. Hän ymmärtää selvästi, että aktiivimalli on epätasapuolinen. Samoin tuen ja aktivoinnin kohdentaminen erityisesti nuoriin on erittäin kannatettavaa. Vapaaehtoistyön hyväksyminen aktiivimalliin mukaan olisi ehdottomasti pitänyt ajatella jo lakia säädettäessä.

Tuo läpi paistava vaatimus tuen vastikkeellisuudesta vaivaa minua eniten. Siihenhän on pyritty jo monta vuotta, ja epäilen Aaltosen tulleen valituksi tehtäväänsä juuri sen takia. Silloinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ajoi voimakkaasti vastikkeellista sosiaaliturvaa, ja nyt sitä ollaan ajamassa läpi hallituksen Toimi-hankkeella.

Kaiken kaikkiaan tuntuu siltä, että Kelan pääjohtaja pitää asiakkaitaan välttämättömänä pahana. Ihanne tietysti olisi, että kukaan ei yhteiskunnan tukia tarvitsisi, mutta ne ajat ovat jääneet historiaan. Silloinkin tukia olisi tarvittu, mutta niitä ei ollut. Siksi ei myöskään ollut mitään jatkuvaa tukea vaativia mielenterveyden pitkäaikaisdiagnooseja. Silloin mielenterveyspotilaillekin järjestettiin vastikkeellista sosiaaliturvaa vaivaistalon palkattomina työntekijöinä.

Kommentit (77)
  1. Älytön Pohtija
    3.3.2018, 09:51

    “miksi pidämme yllä järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta”, jos näin on, niin ihan ensimmäiseksi pitää poistaa lapsilisä. Sehän on se ensimmäinen olemassaolosta maksettava tuki.
    Luonnollisesti tuolla asenteella on kaikki tuet ajettava alas. Siis maatalous- ja yritystuet sekä lopulta myös eläkkeet. Oikeastaan koko yhteiskuntajärjestelmä voidaan silloin purkaa, eikä tarvita kelan pääjohtajaakaan enää …

    1. Aina Marina
      3.3.2018, 19:00

      Nimenomaan, ei tarvittaisi isopalkkaista johtajaakaan, kun ei olisi koko Kelaa. Hommahan menee niin, että jos/kun ihminen sairastuu vaikkapa syöpään ja saa kaikki hoidot (leikkaus, sytostaatit ja sädehoidon), saattaa sairausloma kestää niin pitkään, ettei Kela enää maksa sairauslomakorvauksia, vaan kehottaa hakemaan eläkettä tai töitä. Käytännössä on pakko ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, vaikka hakisi eläkettäkin (monessa sairaudessa aivan aiheestakin, kun se työkyky on lopullisesti mennyt), koska muuten ei sitä toimeentuloa saa mistään.

      Pakko todeta, että tämä hallitus on onnistunut miehittämään kaikki tärkeimmät pallit (oikeus/terveys/toimeentulo) omilla kätyreillään 🙁

  2. Sairaan tyttären äiti
    3.3.2018, 10:01

    Pitkäaikaissairas saa onneksi yleensä loppujen lopuksi eläkepäätöksen, jolloin perustuki ei ole enää kuukausittain kenenkään mielivallan alla. Kaikki loput tuet sitten ovatkin. Lääkekorvattavuudesta leikataan koko ajan ja neliömetrin tarkkuudella määritellään jokaisen asumiseen tarvittavat neliöt. Tyttärelläni on vakava krooninen sairaus ja seuraan tätä tilannetta jatkuvasti. Onneksi hän sai eläkepäätöksen ja löysi opiskelijapuolisonsa kanssa myös edullisemman asunnon. Mutta autan heitä silti kuukausittain sekä ostamalla tai tekemällä ruokaa tai maksamalla vaikkapa hammaslääkärilaskuja ettei mene luottotiedot sillä aikaa kun Kela miettii mitä se päättää ja koska. Hän on onnekas, koska pystyn jonkinverran auttamaan, kaikilla ei ole näin hyvin ja se särkee mun sydämen. Kohtaan vastaavia ihmisiä myös työn kautta ja tiedän todella miten vähällä rahalla ihmiset oikeasti sinnittelee. Normaalin palkansaajan in sitä varmasti vaikea käsittää. Ja viimeiseksi toivotan: Kelan kermapylly pääjohtaja voi suksia kuuseen yhdessä jutun kirjoittaneen toimittajan kanssa. Sori, vaan ei sittenkään.

    1. Rosa Warski
      3.3.2018, 12:51

      Siitä huolimatta ettei onnentoivotuksista paljoa apua ole, kaikkea parasta sinulle ja tyttärellesi !

Kommentointi suljettu.