Aktiivimalli ja perustuslaki

Näyttää ihan selvältä, että työttömyysturvan aktiivimalli asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan esimerkiksi iän, asuinpaikan ja ammatin mukaan. Kaikki eivät voi täyttää mallin vaatimuksia itsestään riippumattomista syistä. Perustuslain mukaan ihmiset ovat kuitenkin yhdenvertaisia lain edessä. Aktiivimalli on ristiriidassa perustuslain kanssa, joten sitä ei olisi koskaan saanut säätää. Kun näin nyt on kuitenkin tehty ja kun viranomaiset noudattavat lakia, niin leikkuri rupeaa toimimaan armotta huhtikuun alussa.

Leikkauspäätöksistä voi kuitenkin valittaa, ja se pitäisi mahdollisimman monen tehdä. Valitusperusteena pitää käyttää nimenomaan aktiivimallin mukaisten päätösten perustuslainvastaisuutta. Vaikka hallintotuomioistuimet eivät voi suoraan todeta lain olevan vastoin perustuslakia, niin niiden on ratkaisussaan annettava etusija perustuslain säännökselle, jos lain säännöksen soveltaminen siinä yksittäistapauksessa olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain säännöksen kanssa eikä lakia ole säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Tästä on olemassa KHO:n ennakkopäätös vuodelta 2016. Tapaus koski verotusta, mutta sillä ei ole asian kannalta merkitystä. KHO pohti tavallisen lain perusteella tehdyn päätöksen suhdetta perustuslain takaamaan yhdenvertaisuuteen lain edessä, ja se peruste soveltuu myös aktiivimalliin. Itse asiassa KHO:n perusteluista saa suoraan perustelut myös aktiivimallin mukaisiin päätöksiin.

Otetaan konkreettinen tapaus. Työtön hakee Te-toimiston järjestämille työllistymistä edistäville kursseille, mutta ei mahdu. Niille kursseillehan ei oteta ketään vain aktiivimallin täyttämiseksi, mutta juuri aktiivimallin takia niille on entistä kovempi tungos. Joku mahtuu mukaan ja joku toinen ei. Mukaan päässyt saa täyden tuen, mutta mahtumattoman tukea leikataan hänestä itsestään riippumattomasta syystä. Aktiivimalli johtaa siihen, että yhdenvertaisuus ei toteudu.

Perustelut valitukselle löytyvät suoraan tuosta KHO:n päätöksestä 2016:180:

Suomen perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Pykälän 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun ohella iän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Perustuslakivaliokunta on perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta antamassaan mietinnössä (PeVM 25/1994 vp) lausunut muun ohella, että tuomioistuinten tulee valita perusteltavissa olevista lain tulkintavaihtoehdoista sellainen, joka parhaiten edistää perusoikeuksien tarkoituksen toteutumista ja eliminoi perustuslain kanssa ristiriitaisiksi katsottavat vaihtoehdot. Tältä osin voidaan puhua perustuslainmukaisesta tai perusoikeusmyönteisestä laintulkinnasta.

Perustuslakivaliokunta on mietinnössään edelleen lausunut, että perusoikeuksien rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määritettyjä. Rajoitusten olennaisen sisällön tulee ilmetä laista. Rajoitusperusteiden tulee olla hyväksyttäviä ja rajoittamisen tulee olla painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatima.

Hallituksen esityksessä uudeksi Suomen hallitusmuodoksi (HE 1/1998 vp) on perustuslain 106 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttu muun ohella, että pykälässä ehdotetaan säädettäväksi perustuslain ja lain säännösten ilmeisen ristiriitatilanteen varalta tuomioistuimen mahdollisuudesta yksittäisen oikeusjutun yhteydessä antaa etusija perustuslain säännökselle tavallisen lain säännökseen verrattuna.

Hallituksen esityksessä on lausuttu, että tuomioistuinten olisi käsiteltävänään olevassa asiassa annettava etusija perustuslain säännökselle, jos lain säännöksen soveltaminen siinä yksittäistapauksessa olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain säännöksen kanssa eikä lakia ole säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä. Edelleen hallituksen esityksen mukaan tuomioistuimen mahdollisuus arvioida eduskunnan säätämän lain perustuslainmukaisuutta rajoittuisi yksittäisen oikeustapauksen ratkaisemisen yhteyteen. Tuomioistuin ei voisi arvioida yleisesti ja ilman yhteyttä konkreettiseen tapaukseen sitä, onko jokin lain säännös ristiriidassa perustuslain kanssa.

Tuo on vähän raskasta luettavaa, mutta sen sisältö soveltuu aktiivimalliin konkreettisessa tapauksessa vaikkapa näin:

Työtön hakee kursseille, joille ei mahdu. Siitä seuraa tuen leikkaaminen. Työtön on joutunut epätasa-arvoiseen asemaan omasta toiminnastaan riippumattomasta syystä. KHO:n päätöksen mukaan pitäisi olla painava yhteiskunnallinen tarve epätasa-arvoiselle kohtelulle ja se pitäisi olla kirjattuna lakiin. Näin ei ole. Lisäksi kun kyseessä on yksittäistapaus eli tietyt kurssit ja tietty työtön, niin tuen leikkaaminen on vastoin perustuslakia. Yksittäistapauksessa perustuslaki on asetettava tavalliseen lakiin nähden etusijalle.

Ihan sama pätee myös huonoon alueelliseen työllisyystilanteeseen, työttömän ikään ja terveydentilaan.

Siitä sitten valittamaan. Älkää minua kiittäkö, vaan kiittäkää Raimo Lantelankalliota, joka Facebookin ryhmässä Puhetta työstä, työttömyydestä & toimeentulosta otti tämän ennakkopäätöksen esille.

Kommentit (28)
  1. Aivan, ja miten hel… useampi työtön, minä mukaan lukien jaksaa aloittaa raskaan ja vaativan prosessin kasvotonta byrokratiaa vastaan. Ja luetaanko oikeusprosessi kelan ja te- toimistojen hyväksymäksi aktiivisuudeksi joka estää työttömyysturvan leikkaamisen, tuskin.

    En tiedä miten ryhmäkanne soveltuu yllä olevaan tai soveltuuko mitenkään. Jos se on mahdollista, kannattaisiko esim. ammattiliiton juristien tarjota palveluksiaan kannetta tai muuta oikeusapua vaativaa toimenpidettä varten. Heillä nyt ainakin luulisi olevan intressiä ja rahaa, sitä on harvalla yksittäisellä työttömällä. Muita tahoja voisi löytyä vaikka vasemmistopuolueiden riveistä. Julkisuus olisi joka tapauksessa taattu ja muilla tavoillahan tätä typeryyttä ei saada loppumaan.

    1. sakutimonen
      11.3.2018, 10:45

      Valitettavasti Suomen laki ei tunne ryhmäkannetta muissa kuin kuluttajansuoja-asioissa.

      1. Tätä ounastelinkin. Kuten kirjoitin, työtön on aika yksin byrokratiaa vastaan. Vaikka ryhmäkanne ei sovellu, voisi liitoilla silti olla intressi tarjota apuaan jäsenilleen. Ay- liike on saanut kuraa niskaansa siitä, että se ajaa vain työssäkäyvien jäseniensä asiaa. Nyt voisi olla mahdollisuus nostaa imagoaan myös työttömien parissa. Tai voi toki olla, että he jo tarjoavat apuaan?

      2. Eikös työttömät ole nykyisin asiakkaita, Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta puhuu asiakkaasta. Tähän perustuen olen suunnitellut valittavani kuluttaja-asiamiehelle. Työttömyysturvalaissa puhutaan työnhakijasta. Tämä asiakashöpinä ärsyttää minua todella. En minä halua TyönEsto-toimistosta muuta kuin ilmottautua ja/tai olla työnhakijana ja työtä, muihin palveluihin pitäisi saada hakeutua vapaaehtoisesti eikä kiristämällä karenssin uhalla.

        1. Jos valituksen perustelut ovat sisällöltään samantapaisia, voisiko ajatella että joku esim. lakimies laatii valmiin pohjan, jota täydennetään tarpeen ja tilanteen mukaan.

          Toki KHO, tai kuka valituksen käsittelekään, toiminee samalla kaavalla, eli kopioi edellisen kielteisen päätöksen perustelut, mutta kiusa se on pienikin kiusa. Ja jos uskomme että maassa vallitsee vielä oikeus ja kohtuus, voi olla että jokunen päätös katsotaan myös hakijan eduksi. Pääasia kuitenkin on osoittaa aktiivimallin puutteet lukuisien työttömien kohdalla.

    2. Sauli, olet asian ytimessä. On paljon työttömiä, joita on potkittu niin kauan ja niin pahasti päähän, ettei oikeusprosessin aloittaminen ole mikään vaihtoehto.

      Tähän tietysti pyritäänkin. Lyödään jo lyötyjä. Työministerinkin luulisi kokki-kylmäkkönä ja itsekin työttömyyttä maistaneena ymmärtävän, ettei sitä noin vain lähdetä sotimaan järjestelmää vastaan. Mutta eipä näytä ymmärtävän. Torkkupeiton alla on niin mukavan lämmintä, vielä vuoden päivät, sen jälkeen voi muuttua ääni kellossa.

      1. Marko Turunen
        11.3.2018, 18:22

        Sotimaan järjestelmää vastaan on täysin väärä asenne tilanteessa, jossa järjestelmä itse sotii sinua vastaan. Sodanjulistus ei tässä tapauksessa tule työttömän vaan järjestelmän puolesta. Ja se oikeusprosessin aloittaminen on aina järkevä vaihtoehto tilanteessa, jossa toista osapuolta potkitaan päähän.

    3. Jarmo Nikumaa
      12.3.2018, 02:17

      Jos on vähävarainen, niin oikeusaputoimisto auttaa. Kokemusta on muutamaankin valitukseen avun saannista Kelan päätöksiin. Ei sillä että päätökset olisivat ammattitaitoisesti perustellen pyörtyneet, mutta välillä menettelyvirheiden pohjalta valitusasteet ovat työllistäneet itsensä pompottelemalla valituksia ees-taas. Ja taas on mennyt siinä sivussa pari vuotta.

  2. Antonio Astarita
    11.3.2018, 11:21

    Olen tehnyt 6-7 vk sitten asiassa valituksen Oikeuskanslerille.
    “ Saatu”- kuittaus tuli, ei toistaiseksi muuta. Taitaa olla ruuhkaa…

Kommentointi suljettu.