Työvoimapalvelujen yksityistäminen

Sote- ja maakuntauudistuksessa on puhuttu paljon terveydenhoidosta, mutta vähemmän sosiaalipuolesta. Vielä vähemmän on puhuttu kaikista muista tulevien maakuntien tehtävistä. Kaikkein vähiten on puhuttu työvoimapalvelujen järjestämisestä. Kukaan ei vielä tiedä muuta kuin sen, että nykyiset Te-toimistot tulevat katoamaan. Päättäjillä ei näytä olevan mikään kiire kertoa asiasta, vaikka muutoksen pitäsi tulla voimaan jo vuoden 2020 alussa. Edes lakeja ei vielä ole kirjoitettu, vaikka ne pitäisi hyväksyä jo kesäkuussa.

Ensi viikolla eduskunta saa käsiteltäväkseen kasvupalvelulain, joka yhdistää nykyiset yritys- ja työvoimapalvelut. Laissa ei mainita sanallakaan Te-toimistoja ja niiden palveluverkostoja. Niistä on tarkoitus puhua vasta valmisteilla olevassa laissa, jonka nimi on laki julkisista rekrytointipalveluista ja osaamisen kehittämispalveluista. Vasta tässä tulevassa laissa on tarkoitus säätää maakunnille velvollisuus järjestää palvelupisteitä työttömien asiointia varten.

Siinäkään ei ole tarkoitus määrätä asiointipisteiden lukumäärästä tai aukioloajoista, vaan kaikki jää tulevien maakuntien päätettäväksi. Sen sijaan työttömien velvollisuudet ilmoittautua ja osallistua kolmen kuukauden välein tapahtuviin määräaikaishaastatteluihin säilyvät ennallaan. Kukaan ei tosin tiedä minne he ilmoittautuvat. Tarkoitus on sysätä koko homma tulevien maakuntien päätettäväksi. Hallitus pesee etukäteen omat kätensä kuten teki sotenkin osalta, ja kaikki jää maakuntien murheeksi.

Vuoden 2020 alusta lähtien maakunnat siis huolehtivat työvoimapalveluista. Ne eivät saa siihen valtiolta erillistä rahaa, vaan ne on järjestettävä sillä könttäsummalla, jonka valtio maakunnille antaa koko sotesirkuksen ja maakuntahallinnon pyörittämistä varten. Tätä sanotaan yleiskatteellisuudeksi.

Jo nyt tiedetään, että antaessaan maakunnille rahaa hallitus asettaa tiukat raamit ja säästötavoitteet. Kun raha tarvitaan välttämättömien terveyspalveluiden järjestämiseen, niin jostain muualta tingitään. Maakunnille syntyy suuri kiusaus säästää juuri työllisyys- ja työvoimapalvelurahoista.

Jo nyt tiedetään myös se, että ensi viikolla käsittelyyn tulevassa kasvupalvelulaissa jätetään kunnat ulos maakunnallisten palvelujen järjestämisvastuusta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki lupaavasti alkaneet kunnallisten työvoimapalvelujen kokeilut loppuvat siihen paikkaan.

Hallitus siis sekoittaa koko tällä hetkellä koossa olevan palapelin myös työvoimahallinnon osalta. Työttömän velvollisuudet säilyvät,mutta kukaan ei tiedä missä ja minkä viranomaisen kanssa niitä velvollisuuksia täytetään. Lakikin on vasta kirjoitettavana, vaikka se pitäisi hyväksyä kesäkuussa. Sitä ennen lakiluonnoksen pitäisi ennättää käydä lausuntokierroksella ja siihen pitäisi tehdä lausuntojen edellyttämät muutokset.

Ymmärrätte varmaan mitä tämä tarkoittaa. Tämä tarkoittaa sitä, että hallituksella ei ole pienintäkään aikomusta kuunnella ketään. Sillä ei ole aikomusta edes ottaa vastuuta palvelujen järjestämisestä, vaan se jätetään tuleville maakuntapäättäjille.

Tämä tarkoittaa myös työvoimapalvelujen yksityistämistä. Jo työttömien määräaikaishaastattelut piti hallituksen alkuperäisen suunnitelman mukaan yksityistää, mutta sen esti perustuslaki. Nyt kierretään perustuslain muuri jättämällä julkisen puolen uusi palveluverkosto tahallaan rakentamatta. Suuret henkilöstöpalveluyritykset jo hierovat käsiään tyytyväisenä, sillä nehän ovat osanneet valmistautua tähän jo määräaikaishaastatteluista lähtien. Niille luvattiin jo silloin mukava siivu valtion rahoista, ja nyt se siivu kasvaa. Ne tulevat tekemään maakunnille tarjouksen palvelujen järjestämisestä aluksi kohtuuhintaan. Hinta tietysti kasvaa sitten, kun alueellinen monopoli on saavutettu.

Entäpä se työtön? En minä tiedä, kysykää hallitukselta. Ja hallitus tietysti vastaa, että paskat hänestä, menköön töihin.

EDIT 31.3.2018 klo 11.00: Muistin juuri, että yksityistäminen on käynnissä täyttä päätä, kuten tästä linkistä näkyy.

 

Kommentit (33)
  1. Joonas Virta
    31.3.2018, 10:27

    Olen jo arvellut että yhteistyöni näiden parasiittien, anteeksi yksityisten työvoimapalveluiden, kanssa ei tule sujumaan mukavasti. Kurssien sisällön on parasta olla jotain oikeasti hyvää tai vastarintaa seuraa.

    Jos vaikka agitoisi kelan työntekijöitä korpilakkoon odotellessa. He sen vihan ottavat vastaan vaikka vastuu siitä ei heille kuulu.

    1. Minä ja ukkoseni ollaan kanssa yritetty tyrkyttää Kelan työntekijöille lakkoideaa. Nimittäin niin kauan kuin he jaksavat niellä tätä skeidaa ja toteuttavat hallituksen päättömiä päätöksiä, he ovat työttömien silmissä vihollisia.

      1. Minäkin kerran Kelaan soittaessa ehdottelin samanmoista, mutta se virkailija varmaan eli/elää liian turvallista elämää eikä tuntunut ymmärtävän ollenkaan. Mutisi jotain vaan säädöksistä mitä heillä on minkä mukaan heidän pitää toimia. Vastasin että joo tiedän, mutta teillä on sellainen joukkovoima siellä yhdessä että sen kun vaan löisitte hanskat tiskiin ja vaatisitte jotain järkeä tähän toimintaan! ’Ei me voida kun meillä on nämä säädökset ja ohjeet’.

  2. Kellonkorjaaja
    31.3.2018, 10:27

    Jepjep, tuossa mietin että kun valtio antaa maakunnille könttäsumman millä hommat pitää hoitaa, parhaaksi katsomalla tavalla niin entäpä tällainen skenaario? – Taannoin oli kova vääntö maakuntien määrästä ja siitä tapeltiin lähes verissäpäin, ennen kuin löytyi voittaja siihenkin. 18 kuntaa on ollut tässä kohden lähes 200% asia. Nooh, nyt kun maakunnat saa nipun rahaa X, sillä pitää homma pyörittää niin jos tämä ei sitten onnistukkaa, palveluita ei kyetä tuottaan, rahat ei riitä- onko se sittenkin niin, että alkaa kuntaliitokset? (Maakuntien yhdistäminen)
    ”lakiesityksessä on se mahdollisuus, että maakunnat voivat tulevaisuudessa tehdä uusia ratkaisuja. Yhdistymisen portti on siis auki. Monet kunnanjohtajista katsovat, että 12-15 maakuntaa olisi ollut Suomeen sopiva määrä.

    Lännen Median kyselyssä 11 kaupunginjohtajaa ja 14 kunnanjohtajaa uskoo, että heidän johtamansa kunta on mukana kuntaliitoksessa seuraavien viiden vuoden aikana eli vuosina 2017-2021. Perusteena on muun muassa se, että maakuntauudistus tekee nykyisen kuntarakenteen täysin tarpeettomaksi.” Kukapa se ajoi sitä pientä määrää maakuntia eikä saanut tahtoaan läpi? – Onko tämä keino sitten päästä tavoitteeseen? Pistetään niin vähän rahaa maakunnille että ne ei voi onnistua millään tavoin palveluiden tuottamisessa vaan joutuu tekemään liittymisiä muihin maakuntiin??

Kommentointi suljettu.