Työttömien vika
Eilen valtiovarainmisteri Petteri Orpo kertoi työttömien olevan syyllisiä siihen, että hallitus ei pysty tekemään ylijäämäistä tai edes tasapainoista budjettiesitystä. Hänen mukaansa meillä on 250 000 pitkäaikaistyöttömän kova ydin, joka aiheuttaa valtiolle paljon menoja. Vaikka uusia työpaikkoja on syntynyt, niin pitkäaikaistyöttömät eivät työllisty.
Koska yritykset eivät palkkaa pitkäaikaistyöttömiä, niin vian on pakko olla työttömissä. Hallitus on määrännyt kolme kansliapäällikköä etsimään pikaisesti keinoja heidän kurittamisekseen.
Seuraavalla hengenvedolla Orpo sanoi, että hallituksella on varaa alentaa veroja 300 miljoonalla eurolla. Alennus katetaan lisäämällä välillisiä veroja sekä haitta- ja ympäristöveroja. Kuten tiedetään, niin nämä ovat tasaveroja, jotka kolahtavat kipeimmin köyhiin eli vaikkapa juuri siihen työttömien kovaan ytimeen.
Tämä menee juuri kuten toissapäivänä ennustin. Hallitus jatkaa veropohjan heikentämistä keventämällä työn verotusta ja paikkaa vajeen lisäämällä tasaverotusta. Verojen keventäminen on näin vaalien alla niin tärkeää, että hallitus on valmis ottamaan lisää velkaa, vaikka puheidensa mukaan yrittää koko ajan vähentää velanottoa. Syyllisiksi tähän pelleilyyn on tietenkin löydetty työttömät, jotka ovat ihanteellinen kohderyhmä. Heitä on julkisesti syyllistetty laiskoiksi syöttiläiksi jo niin monta vuotta, että heitä voidaan surutta ruoskia lisää.
Saa nähdä mitä kaikkea kansliapäälliköt työttömien pään menoksi keksivät. Listalla tulee epäilemättä olemaan aktiivimalli kakkonen eli niin sanottu omatoimisen työnhaun malli. Sehän on suunniteltu karenssiautomaatiksi ihan samalla tavalla kuin aktiivimalli ykkönen oli suunniteltu tukien leikkausautomaatiksi. En yhtään ihmette, jos keksitään vielä aktiivimalli kolmonen ja nelonenkin, joilla tukimenoja voidaan leikata lisää. Ihan varmaa on, että kansliapäälliköt keksivät uusia palkattoman työn muotoja. Onhan kurottavana sentään 300 miljoonan veronkevennykset ja uudet velat, joihin kaikkiin syyllisiä ovat työttömät.
Samaan aikaan työministeri Jari Lindström puhuu ihan täyttä asiaa sanoessaan, että osa pitkäaikaistyöttömistä pitäisi vapauttaa työnhakuvelvollisuudesta, koska he tosiasiassa eivät koskaan kykene työhön. Tapansa mukaan Lindström puhuu asiaa, mutta ei aiokaan tehdä puheidensa katteeksi mitään. Hän noudattaa hallituksessa yhdessä sovittua linjaa, jonka mukaan kaikkeen syyllisiksi todetuille työttömille annetaan lisää keppiä.
Orpo puolestaan tietää varsin hyvin, että tulevien sukupolvien piikkiin otettavan velan lisäämisen sijaan pitäisi puhua nettovelasta, ja että Suomen nettovelka-aste on muihin EU-maihin verrattuna maltillinen. Kokoomus yleensäkin on vihonviimeinen lasten ja tulevien sukupolvien puolestapuhuja, sillä juuri kokoomuksen johdolla on leikattu koulutuksesta ja lisätty lapsiperheiden eriarvoisuutta.
Mutta tällaiset asiat sivuutetaan. Meidän on pakko ottaa lisää velkaa, koska työttömät haluavat syödä. Meidän on pakko keventää verotusta, jotta työnantajat työllistäisivät työttömiä. Meidän on pakko pakottaa työttömät töihin leikkaamalla heidän tukiaan. Maallamme on kolme ongelmaa: työttömät, työttömät ja työttömät. He ovat syyllisiä kaikkeen, heitä pitää rangaista.
Osa työssä käyvistä ja veroja maksavista uskoo tähän. He eivät tajua, että palkaton tempputyöllistäminen syö heidän omat työpaikkansa. Vain hullu maksaa palkkaa, jos voi saada valtiolta palkattoman työntekijän.
Anteeksi Saku, mutta yksi pikku asia. Muuten aivan mainio kirjoitus kuten ennenkin, mutta se puhuminen työn verotuksesta. Ei meillä Suomessa ole työveroa. Meillä on tuloveroa. Mutta Orpo ja Sipilä puhuvat kyllä miellellään työverosta, vaan luodakseen tiettyä mielikuvaa. Se peittää aika tehokkaasti sen tosiseikan että he koko ajan pyrkivät vähentämään todella hyvätuloisten tuloveroa. Jos katsoo tuloverotaulukoita vuodelta 1970 ja vuodelta 2015 voidaan todeta että hyvätuloisten, yli 400000 vuodessa ansaitsevien, valtion tulovero on alennettu yli 40%. Mutta kun ahneelle ei mikään riitä. Se pitää vieläkin saada alemmas.
Hmm… 400 000 euroa ansaitsevan helsinkäisen veroprosentti on nyt 42,7. Väität siis, että samainen vero vuonna 1970 olisi ollut 71,1 %.
400000 euron tuloista veroprosentti on kyllä 53% eikä todellakaan 42%..silloin olisimme kyllä Euroopan tuloveroasteikolla veroparatiisi
Verohallituksen laskurin mukaan minun ikäiselleni (65) veroprosentti Helsingissä olisi 43, mukana ei ole aatteellisen yhdistyksen jäsenmaksua, joka ei ole vero termin varsinaisessa merkityksessä, vaan vapaaehtoinen maksu pappien lihottamiseen.
Herraisä! Hankkiiko joku 400000 vuodessa? Muuta kuin pomot. Omat tuloni ovat alle 12 000 nettona kuten muidenkin työtovereitteni. Siihen sisältyy pakollinen 3 kk työttömyyskausi vuosittain. En millään ilveellä oie pystynyt pakottamaan ketään ottamaan minua töihin noiksi kuukausiksi. Olen jo kaksi kertaa saanut raippoja aktiivimallin muodossa. Onneksi pääsin just eläkkeelle niin ei tarvitse rukoilla enää mihinkään suuntaan.
400 000 euroa vuodessa! En ole.koskaan tienannut yli 35 000 euroa (brutto) vuodessa, enkä tule tienaamaan. Ja nämä vuositulotkin ovat mielestäni riittävät. Verot maksan mielelläni. Tulen mukavasti toimeen sekä jää säästöönkin.
Ei ihme, että esimerkiksi työttömiä kadehditaan, jos ajatellaan ihmisten tulojen olevan satojatuhansia vuodessa.
Hyvä huomio, puhuminen työn verotuksesta ja sen korostaminen puhumatta tuloverotuksesta kokonaisuutena on sitä Kokoomuksen tarkoin harkitsemaa mielikuvamarkkinointia. Samalla siitä kyllä voidaan vetää vapaasti johtopäätös ettei pääomatulojen hankkiminen ole työtä, vaan jotain muuta! Mitä, sitä voi miettiä.
Taloussanomissa Jan Hurri avaa ansiokkaasti valtiontalouden myyttejä: 5 sinnikästä myyttiä valtiontaloudesta.
Ainut joka viime eduskuntavaalien keskusteluissa ymmärsi valtiontaloutta oli Li Andersson ja hän toi sen myös selvästi esiin, myös Rinteeltä kuului jonkinmoista protestia kuten Vihreiltä. Muut panivat velkakello pyörimään ja toistelivat noita myyttejä naama virneessä, Soini tosin heitteli vain pelkkiä Soinismeja, ja kansa uskoi.
No, pelihän meni niin että köyhät maksavat ja rikkaat saivat verohelpotuksia eikä valtion velkaa ollutkaan enää kiire maksaa takaisin. Paitsi nyt kun laaditaan uutta budjettia, mihinkään ei ole varaa, paitsi verohelpotuksiin!
Lähes kaikki asiantuntijat pitävät Orpon, vieläpä rikkaita suosivaa, tuloveronhelpotuslinjaa viimeistään tässä vaiheessa täysin vastuuttomana, mutta silti Orpo ja Sipilän hallitus aikoo sitä jatkaa. On ne härskejä.
Suomen tulevaisuuteen tulee satsata koulutuksen ja yleisen hyvinvoinnin kauttä, eikä antamalla lisää tilaa keinottelijoille.
Tapaus lassix Pizza olkoon esimerkkinä siitä mihin hallitus toimillaan meitä ohjaa.
https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005782983.html
Kiitokset tuosta Taloussanomien juttuvinkistä. Siinä Hurri tiivistää hyvin joitakin tutkimusfaktoja,entuudestaan tuttuja mm Pikettyä lukeneille. Eli kun poliitikko perustelee menokuria tai yleensä austeritya valtion liiallisella velkaantumisella, voi väite ollakin hämäävä keppihevonen esim omaa puoluetta lähellä olevan sidosryhmän etujen varmistamiseksi. Eilen uutisia seuratessa todella hämmästytti isosti, miten vm-ministeri antoi ymmärtää velan syyksi pitkäaikaistyöttömät. Nyt olisi kyllä jo aika enemmässä määrin faktajournalismille, jossa mm kartoitettaisiin, kuinka paljon pysyviä kokoaikaisia työpaikkoja on itseasiassa syntynyt niiden veronalennusten ja tukien seurauksena, joita päättäjät ovat velkaantumisjargoniastaan huolimatta yrityksille suoneet. Palkansaajana olisi myös ihan mielenkiintoista nähdä dataa siitä osasta yrityshelpotuksia, joka mahdollisesti ohjautuu mm osinkoihin.
Totta joka sana! Tämä sama jargoni velanoton välttämättömyydestä kuultiin petterin suusta jokunen vuosi sitten, kun petterit osti sotaleluja jenkeistä muutamalla miljardilla. Hävittäjähankinnan aiheuttamasta budjettivajeesta ei halaistua sanaa, heh, mutta kun haastattelija kysyi, miksi Suomen täytyy ottaa taas ulkomaanvelkaa näihin sotakonehankintoihin, niin petteri väitti naama peruslukemilla, että velkaa pitää ottaa, kun meillä tuo vanhustenhoito on niin kallista!
Siis silloin syyllisiä olivat vanhukset ja heidän perustuslaillinen oikeutensa hoitoon ja huolenpitoon. Nyt syyllisiä ovat työttömät, joilla on l a k i s ä ä t e i n e n oikeus työhön ja toimeentuloon.
Kuka näitä koijareita ja EK:n juoksupoikia enää ottaa vakavasti? Velkaa on todennäköisesti otettu juuri kuten mainitsit, veronalennuksia ja tarpeettomia yritystukia varten, mahdollisesti jopa korvaamaan soten epäonnistumisesta johtuva mielipaha EK:n keinottelijoille ja heidän hämäräbisneksilleen.
Nyt olisi tarpeen seurata tarkasti tämän velkarahan kohdentumista, ja kikkailua VM:ssä, jolla saadaan näyttämään homma lailliselta siirtämällä rahavirtoja momentilta toiselle.
Asiasta toiseen. Sakunkin blogissaan mainitsema svengaava termi, ”työttömien kova ydin”, jota petteritkin nyt ovat alkaneet hyödyntää, on aikoinaan Lipposen hallituksn lanseeraama termi, edellisen suuren laman jälkeensä jättämän suurtyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden ongelman kuvaamiseksi. Sanapari ”kova ydin” on melkoisen harhaanjohtava termi, kun pitkäaikaistyöttömistä puhutaan. Pitkäaikaistyöttömät, jos ketkään, on meidän maassamme pehmitetty aikojen saatossa pumpulipalloiksi kaikenlaisissa ”toimenpiteissä” ja viranomaisten pompotteluissa. Se, että heitä ei ole saatu hengiltä, tietysti osoittaa, että heissä sittenkin on sitä ytyä, heh! 😉
Vaatii aikamoista sitkeyttä, sisua ja peräänantamattomuutta sinnitellä hengissä kaikesta mustamaalaamisesta ja syyllistämisestä huolimatta! Voisi melkein sanoa, että maamme pitkäaikaistyöttomissä on sitä talvisodan henkeä, joka nykypettereiltä kokonaan näyttää puuttuvan.
Kun suuret ikäluokat aikoinaan syyttivät ja syyllistivät sotiemme veteraaneja kaikesta mahdollisesta, niin nyt ovat syyllisten penkillä työttömyyden veteraanit, ja syyttäjinä petturijallituksen juoksupojat.
Puhut etupäässä asiaa. Viimeisen kappaleen kanssa olen täysin erimieltä. Sen sisältämä yleistys ei pidä paikaansa.
Ns. suuret ikäluokat eivät joukkona, ryhmänä tai ikäpolvena syyttäneet sotiemme veteraaneja yhtään mistään. He olivat niiden miesten ja naisten lapsia, jotka sodan vitsauksen kantoivat niskassaan. ”Sodan käynyt mies” oli kansakunnan tajunnassa syvästi arvostava lause. Niin sitä silloin sanottiin. Poliittisesta näkökulmasta riippumatta. Sotaleskistä ei niinkään puhuttu, kuten ei ole puhuttu koskaan.
Se, mitä tänään on tapahtumassa, on aivan toista aikaa. Sen olen näkevinäni, että nuoret miehet jälleen marssivat terän eteen kun aika tarvitsee ja näköjään tytöt myös.
Historiassa on se kumma asia, että kun ajat on itse elänyt, myöhemmin kirjoitettua historiaa ei aina tunnista todeksi.
Marginaaleissa saattoi olla jotain ylilyöntejä, kun ei tajuttu, että sotiminen ei ollut valinta. Me sodan käyneiden miesten ja naisten lapset kannamme vanhempiemme traumoja hautaan saakka emmekä anna anteeksi sotaseikkailijoille silloin tai nyt.
YES !
Perustulon avulla aika moni pitkäaikaistyötön pystyisi itse parantamaan tilannettaan. Vai mitä sanotte tästä:
The Guardian -sanomalehti kirjoittaa ansiokkaasti Suomen perustulokokeilusta, jutun otsikko kuuluu näin: ”Universal basic income hasn’t made me rich. But my life is more enriching.” eli vapaasti suomennettuna ”Perustulo ei ole tehnyt minusta rikasta, mutta se on tehnyt elämästäni rikkaampaa”.
(luettavissa https://www.theguardian.com/commentisfree/2018/aug/07/universal-basic-income-rich-finland-work-benefits)
Mikäli perustulokokeilun tulokset tulevat olemaan myönteisiä, olemme maana hullu ellemme käytä tätä huomiota myös myönteisesti hyväksemme. Puhdasta ja rohkeaa edelläkävijyyttä olisi se, jos Suomi olisi ensimmäinen Euroopan markkinatalouspohjainen demokratia, jossa perustulo otettaisiin onnistuneesti käyttöön. Työnteon tukeminen (myös siis pätkätöinä) saataisiin oman käsitykseni mukaan valjastettua perustulon kautta niin, että se lähes joka tasolla kumuloituisi niin kansalaisten hyvinvointiin kuin elämän mielekkäänä kokemiseen, sitä kautta puolestaan lisääntyneisiin verotuloihin kuin säästyneisiin kustannuksiinkin (mm. säästyneet sosiaali- ja terveysmenot ja säästyneet työllisyystoimenpiteiden menot).
Kaikkinainen hampaidenkiristely ja huuto vähenisivät siirtymävaiheen jälkeen kyllä – kun tulokset alkaisivat puhua puolestaan.
Kunpa tämä maa uskaltaisi kerrankin tehdä jotakin ensin – ja jäädä sillä historiaan. Saattaisimme tulla muuttaneeksi maailmaa.
Reiska, 44, on yksi perustulokokeiluun valituista henkilöistä. Hän jäi työttömäksi vuonna 2012 yrityksessä tehdyn YT-kierroksen myötä, eikä uutta vakituista työtä ole tämän jälkeen löytynyt.
– Ennen pääsemistäni perustulokokeiluun tein erinäisiä lyhyitä työsuhteita harjoittelijan statuksella. Vaikka palkka oli alhainen, koin kuitenkin itseni tarpeelliseksi ollen myös pidetty työkavereideni keskuudessa. Päivärytmi pysyi hyvänä, minkä lisäksi olin virkeä ja hyvinvoiva, vaikka olinkin ohjattu töihin puolipakolla. Välillä on vain hyvä, että ihmistä potkitaan persuuksille, kertoo Reiska.
Perustulokokeilu on herättänyt maailmalla huomiota. Sen onnistumista on kuitenkin laajalti epäilty, sillä pelkona on passivoituminen ja syrjäytyminen. Reiskaa tällaiset puheet eivät hetkauta.
– Hypin riemusta päästyäni perustulokokeilun piiriin. Enää ei ole tarvinnut laittaa aamuisin kelloa soimaan, sillä nyt saa nukkua niin pitkään kuin huvittaa. Usein tuleekin valvottua myöhään 42″ taulutelevisiota katsellessa, minkä vuoksi sitten uni maistuu usein puolillekin päivin.
Lämpimästä kesästä Reiska nautti täysin siemauksin. Ruskettunut, terveen näköinen ja lihaksikas mies ei pelkää esiintyä kuvassa ilman paitaa.
– Kesä meni aurinkoa ottaessa ja muiden perustulon piirissä olevien kavereiden kanssa oleskellessa. Myönnän että kyllähän sitä kaljaa ja viinaa on mennyt nyt enemmän, kun kukaan ei ole painamassa päälle, kertoo Reiska sytyttäen tupakan. – Senkin vuoksi tulee aamulla makoiltua usein pitkään, kunnes joku kavereista soittaa ovikelloa juomineen. Siitä se kone lähtee taas käyntiin, kunhan nousee varovasti ja lennättää ensin kunnon varpusparvet, naureskelee Reiska. – Alan olla jo ammattilainen näissä jutuissa.
Talvi tosin tulee ennemmin tai myöhemmin, minkä Reiska tietää. Edellinen kylmä jakso meni uunin pankolla löhöillessä ja samat suunitelmat on ensi talveksikin. Perustulokokeilun myötä byrokratia on jäänyt vähemmälle. Persiille potkimista Reiska ei enää kaipaa, sillä ihminen on laiska perusluonteeltaan.
– Käyn vain netissä uudistamassa työhakemukseni ja taas saan olla rauhassa, kehuu Reiska. Ennen vanhaan oli pelko töihin joutumisesta, mutta nyt elämä on paljon varmemmalla pohjalla. Kukaan ei estä jos menen puolilta päivin baarin ja hoilaan siellä perustulorahoilla ostamieni tuoppien äärellä karaokea vaikka koko päivän, jatkaa hän.
Entä minkälaiset pitkän tähtäimen suunnitelmat Reiskalla on?
– No minähän olin CNC-koneistajan kurssilla ennen kokeilun aloittamista, mutta se jäi sitten siihen. Nyt vietän laatuaikaa, vaatimatonta mutta onnellista elämää. Downshiftaukseksikin tätä joku voisi kutsua. Seksiä saan yksinhuoltajaäideiltä, kaljat perustulosta, joten miksi pyrkisin muuttamaan mitään? Auton myin jo, joten siitäkään ei ole huolta. Kyllä työelämä on nähty jo, painakoon hullut pitkää päivää, viisas pääsee vähemmälläkin, kuittaa Reiska lopuksi.
Jep, ironista tuossa on se, että lähinpänä tuollaista Reiskan elämää lienevät viettävät entiset kansanedustajat, jotka nostavat paljon suurempia entisille kansanedustajille suunnattuja tukia kuin mitä perustulo on. Osa heistä on jopa niin röyhkeitä, että eivät ota vastaan hyvin palkattua virkaansa, josta ovat virkavapaalla vaikka saisivat sen takaisin pelkällä omalla ilmoituksella. Osa kansanedustajista nostaa samaan aikaan tukia vaikka heillä on isot tulot yritystoiminnasta tms.
Ero Reiskaan on se, että entisen kansanedustajan perustulo ei ole 500€ kuussa vaan lähempänä 5000€.
Just luin, miten Päivi Lipponen oli kirjoittanut sopeutumiseläkkeen turvin ROMAANIN. Kun joku normaali henkilö käyttää jumalaisen arvokasta työttömyysaikaa kirjan kirjoittamiseen, häneltä peritään etuudet takaisin. Jos saman ajan käyttäisi esim. siihen pornon katsomiseen, tälläisiä seurauksia ei tule.
Se sotii paremman väen oikeustajua vastaan, jos joku alempiarvoinen työtön kirjoittaa hyvän kirjan. Sen olisi parempi olla risusavotassa. Ei kuulemma esimerkiksi salen, tai benin tuloista perittäviä veroja ole tarkoitettu luusereiden hyysäämiseen.
Mitä vikaa muuten on pornon katsomisessa?
Kun kirjoittaa kirjaa niin siitä saattaa olla tuloja tulevaisuudessa (kannattaisi ehkä viivästyttää sitä kirjan julkaisua sopivammalle ajalle, siis tavallisen työttömän) pornon katselusta ei ole tulossa missään vaiheessa mitään tuloja joka sopii hyvin hallitukselle. Ei työttömyysaikaa saa mitenkään rakentavasti viettää.
Se vaan, että porno ei riitä korvaamaan ystävän/ystävättären lämmintä halausta saati muutakaan itse tehtyä ”toukotyötä”…
Näin ainakin omasta mielestäni.
Näin siitä tosiaankin tullaan uutisoimaan, tällainen nostaisi sellaisen älymölyn koko maassa että työttömät löytäisi itsensä keskitysleireiltä seuraavaksi.
Jos ette vielä ole kuulleet, niin keskusteluja käydään jo myös ihan maailmanlaajuisesta sosiaalisesta osingosta. Siis siitä, että jokaiselle kuuluu säällinen toimeentulo perusoikeutena. Niin isot kuin pienetkin firmat tekevät tiliä aika useasti juuri työntekijöidensä kautta ja ansiosta, joten johan siinä ihmisillekin kuuluisi jotakin. Eikö? Eikä vain osakkeiden omistajille. Työntekijöiden ja yritysten osaavan johdon ohella myös tuotteiden ja palveluiden käyttäjiä (eli KYSYNTÄÄ) tarvitaan siihen, että yrityksen tulos muodostuu sellaiseksi kuin muodostuu, joten sitä yritysten tulosta tekevät itse asiassa kaikki. Koko maailma. Tuloksen syntyyn vaikuttavat niin kansallinen kuin kansainvälinen politiikkakin, kauppasuhteet, verkkokauppa, yksittäiset ostajat maailman toisella laidalla, luottokorttifirmat, pankit, verkkopankkien yksittäiset käyttäjät, ja niin edelleen. Eli kaikki me ihmiset. Joten? 1 + 1 = ?
Me kaikki olemme osa jokaisen yrityksen tuloksen muodostumisessa. Välillisesti tai välittömästi. Siis koko maailma tarvitaan, että rikkaat rikastuvat. Ja keskituloiset keskituloistuvat. Ja että vähävaraiset saavat edes syötävän verran rahaa.
Ihminen saa ihmisarvonsa syntyessään. Ihmisarvoa ei tarvitse lunastaa. Vai oletteko nähneet kuinka monta vauvaa, joilta heti syntymisensä jälkeen alettaisiin periä veroa tai vuokraa? Lanseerataanko vauvavero, eli tili, johon kaikki syntyneeseen vauvaan kulunut raha, aika, ruoka, vaatteet lasketaan ja vauva alkaisi ottaa siten velkaa heti synnyttyään – sekö olisi hyvä? Ja sitten noin 16-18 vuotiaana lapsi työhön niin että hän voisi alkaa maksaa tätä takaisin.
Ihminen saa ihmisarvon heti syntyessään. Sitä ei tarvitse myöhemmin enää lunastaa. Eikä sitä voi kadottaa tai luovuttaa pois. Eikä sitä kukaan toiselta voi riistää (yrittää kyllä voi, senhän me tiedämme kyllä).
Ihmisyys on itseisarvo. Eikä raha pelaa siinä mitään osaa.
Älkää uskoko politiikkaan hurahtaneita, jotka yrittävät kertoa teille muuta.
Raha on väline, eli työkalu, jonka ihminen on keksinyt hyödykkeiden ja palveluiden vaihdon välineeksi. Pitäkäämme se sellaisena. Ihmisyyden arvon kanssa rahalla ei ole mitään tekemistä.
Itse kannatan vahvasti vastikkeetonta perustuloa. Onhan meillä nylyisinkin tavallaan kaksi perustulon muotoa, asumistuki ja toimeentulotuki. Asumistukea saa käsittääkseni vaikkei muita tuloja olisi ollenkaan. Toimeentulotukea saa myös vaikka ei töitä hakisi, ei ottaisi niitä vastaan ja kuten Miaan tapauskin osoittaa niin toimeentulotuki on myönnettävä vähintään alennetusti vaikkei edes ilmoittautuisi te-toimistoon. Toimeentulotuen saamisen edellytyksenä on kuitenkin ettei omaisuutta tai puolisoa voi olla. Mitään perustulon positiivisia vaikutuksia toimeentulotuessa ei kuitenkaan ole ja onhan rajoittavaa ettei esim. yhteisasuminen mies/naisystävän kanssa tule kyseeseen.
Ei saa asumistukeakaan kaikissa tapauksissa. Itse olen pelkän työttömyyskorvauksen varassa.
Missä tapauksessa yksinasuva työtön ei saa asumistukea? Ihan mielenkiinnosta kyselen.
Toimeentulotukea ei saa, jos on (näkyvää) omaisuutta, esim. rahaa tilillä, oma asunto tai vaikka vaan auto (jota todennäköisesti tarvisi töissä). Kun ns. ”ylimääräinen” omaisuus on myyty, on taas oikeutettu toimeentulotukeen.
Ilmeisesti tukea voi saada myös omaisuuden myynnin ajaksi.
Täydellinen pattitilanne syntyy, jos on vaikka perinyt osuuden metsään, ja muut perilliset eivät halua jakaa tai myydä kokonaisuutta.
Viranomaisille ollaan jo sorvailemassa omia tarkkailu tunnuksia suomalaisiin pankkeihin, joilla käydä tarkkailemassa köyhien rahaliikennettä pankeissa:
”Selvitys: Poliisille, Kelalle ja verottajalle pääsy pankkitilien tietoihin digitaalisesti – nyt käytetään faksia Ministeriön mukaan uusi sähköinen järjestelmä voisi auttaa kitkemään tukihuijauksia ja helpottaisi asiointia.” https://yle.fi/uutiset/3-9458710
Lyön pääni pantiksi, että järjestelmää ei ainakaan tulla käyttämään siihen, että katsotaan kenellä ei ole rahaa ruokaan ja lääkkeisiin, jotta heille voidaan antaa ruoka rahat, jotta minimitasoinen ihmisarvo toteutuisi. Kaikkeen muuhun sitä kyllä tulla käyttämään. Ilmeisesti tuossa järjestelmässä myös muiden EU-maiden viranomaiset pääsevät tutkimaan suomalaisten pankkitietoja. Menee mielenkiintoiseksi jos Turkista tai Ukrainasta tulee EU-jäsenmaita ja sieltä on pääsy suomalaisten pankkitietoihin jatkossa. Kun ottaa huomioon, että joidenkin kansainvälisten korruptiota mittaavien tutkimusten mukaan jopa 90% ukrainan kansalaisista on antanut lahjuksia oman maansa viranomaisille ainakin kerran 61% useammin kuin kerran. Mm. nopeuttamaan asioidensa hoitoa, poistaakseen tekaistun oikeusjutun, saadakseen päästötodistuksen tutkintoonsa tai saadakseen autonsa katsastettua ja monesta muusta syystä.
Puhumattakaan muista vähän epäilyttävistä EU-maista ja niiden virkamiehistä.
Vastaehdotuksena Kela voisi edes vuosittain lähettää kaikille kansalaisille joilla ei ole verotettavia tuloja eivätkä ole hakeneet Kelan etuuksia postitse esitteen missä selvästi kerrotaan mihin tukiin heillä saattaa olla oikeus, mitä vaaditaan (minimissään) tuen saantiin ja miten tukea haetaan. Näin ei syntyisi tahatonta tukien alikäyttöä. Lisäksi jokaiselle asumistukeen ja toimeentulotukeen mahdollisesti oikeutetulle pitäisi lähettää myös kirje.
Nämä olisi helppo tarkistaa Kelan järjestelmästä vaikka useamminkin kuin kerran vuoteen. Esim. työtön ilmoittaa asuvansa yksin ja hakee työttömyyspäivärahaa. Heti kirje myös toimeentulotuen ja asumistuen mahdollisuudesta postiin. Ansiosidonnaista saavien tiedot voisi ilmoittaa kelalle jolloin myös heille lähtisi kirje.
Näinhän toimitaan jo kansaneläkkeen kanssa ja Kela tarkastaa säännöllisesti tiedoistaan onko siellä mahdollisesti henkilöitä jotka voisivat olla oikeutettuja kansaeläkkeeseen vaikkeivat ole sitä hakeneet. Tämä olisi jo palvelua.
”Lyön pääni pantiksi, että järjestelmää ei ainakaan tulla käyttämään siihen, että katsotaan kenellä ei ole rahaa ruokaan ja lääkkeisiin, jotta heille voidaan antaa ruoka rahat, jotta minimitasoinen ihmisarvo toteutuisi. Kaikkeen muuhun sitä kyllä tulla käyttämään.”
Niin, heidät rahan puutteessa olevat voidaan haastaa holhouksen alaisiksi, kun pysyvät joten kuten hengissä alle kaikkien inhimillisten normien. ( …Riihimäki, Miia… )
”Täydellinen pattitilanne syntyy, jos on vaikka perinyt osuuden metsään, ja muut perilliset eivät halua jakaa tai myydä kokonaisuutta.”
Ei vaikuta toimeentulotukeen. Jakamaton kuolinpesä pysyy jakamattomana, se pitää vaan näyttää toteen. Olen meinaan itse koeponnistanut tätä probleematiikkaa.
Kyllä mies/naisystävä saa olla ja asuakkin saman katon alla kunhan vain on yhtä varaton toisen kanssa. Jos on tuloja niin silloin määrätään siippaakin elättämään vaikkei ne tulot kahdelle riittäisikään.
1970-luvulla Kanadan Manitobassa järjestettiin perustulokokeilu, joka valitettavasti jäi tyngäksi. Kokeilusta ei edes tehty loppuraporttia, mutta jälkeenpäin tutkittaessa siitä on tehty mielenkiintoisia havaintoja.
Tehdyn työn määrä ei oleellisesti laskenut:
”The reduction in work effort under Mincome was modest: about one per cent for men, three per cent for wives, and five per cent for unmarried women.”
http://archive.irpp.org/po/archive/jan01/hum.pdf
Perustuloa ei koettu samalla tavalla leimaavaksi kuin perinteisiä tukia:
”Consistent with prior theory, this paper finds that Mincome participation did not produce social stigma. More broadly, this paper bears on the feasibility of alternative forms of socioeconomic organization through a consideration of the moral aspects of economic policy. The social meaning of Mincome was sufficiently powerful that even participants with particularly negative attitudes toward government assistance felt able to collect Mincome payments without a sense of contradiction. By obscuring the distinctions between the “deserving” and “undeserving” poor, universalistic income maintenance programs may weaken social stigmatization and strengthen program sustainability.”
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/cars.12091
Perustulo näkyi väestön parempana terveydentilana:
”We found that overall hospitalizations, and specifically hospitalizations for accidents and injuries and mental health diagnoses, declined for MINCOME subjects relative to the comparison group. Physician contacts for mental health diagnoses fell for subjects relative to comparators. Overall, the measured impact was larger than one might have expected since only about a third of families qualified for support at any one time and many of the supplements would have been quite small. This we attribute to the operation of a social multiplier. Because Dauphin was a saturation site, the involvement of friends and neighbours in the scheme might have led to changes in social attitudes and behaviours that influenced individual behaviour even among families that did not receive the supplement.”
https://web.archive.org/web/20170126003728/http://public.econ.duke.edu/~erw/197/forget-cea%20%282%29.pdf