Minähän sanoin

Joudun nykyään sanomaan sanomaan yhä useammin, että mitäs minä sanoin, ja niin joudun valitettavasti tekemään nytkin.

Tämän päivän uutisten mukaan Kela alentaa toimeentulotukea tuensaajan moitittavan menettelyn perusteella paljon useammin  ja kaavamaisemmin kuin kunnat tekivät. Kelan tarkastajia ohjaa ohjesääntö, jossa määritellään missä tilanteissa alentamispäätös on tarpeen. Yhdenmukainen menettely on nostanut toimeentulotuen alentamispäätökset nopeasti nykyiselle tasolle.

– Kela katsoo, että nyt toteutuva määrä on se normaalimäärä mikä kuuluukin toteutua. Siihen minkä takia määrät on kasvaneet, on vaikea ottaa kantaa, sanoo Kelan toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Pasi Pajula. 

Kela on siis määritellyt uuden normaalin, jota sovelletaan kaavamaisesti. Minä kerroin jo helmikuussa 2014, että jos perustoimeentulotuen siirto Kelalle toteutuu, niin näin tulee väistämättä käymään. Jo vuonna 2013 silloinen hallitus päätti antaa vuoden 2014 alussa toimeentulotukeen liittyen STM:n uuden ohjeen, jossa edellytetään nykylainsäädännön mukaista tuen aleneman yhtenäistä soveltamista, jos henkilö kieltäytyy työstä tai aktiivitoimesta.

Juuret juontavat pitkälle, mutta Kelan menettely on vastoin lakia ihan samalla tavalla kuin STM:n ohje oli. Kuntien sosiaalityöntekijöitä ei voitu ministeriön määräyksellä saada toimimaan lain kannalta arveluttavasti, mutta Kelan näköjään voi.

Miksi tuen kaavamainen alentaminen on vastoin lakia?

Toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n mukaan toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on kieltäytynyt todistettavasti työstä, työvoimapalvelusta, koulutuksesta tai kuntouttavasta työtoiminnasta. Toistuvan kieltäytymisen perusteella tukea voidaan alentaa 40 prosenttia. Alentamisen yhteydessä on laadittava suunnitelma itsenäisen selviytymisen edistämiseksi.

Laki siis antaa sosiaaliviranomaisille mahdollisuuden ja suorastaan velvoittaa kokonaisharkintaan asiakkaan tilanteen pohjalta. Lisäksi tuo suunnitelman pakollinen laatiminen on sitä samaa kokonaistilanteen kartoittamista ja elämän suunnittelua, jolla asiakasta pyritään auttamaan pois toimeentulotuen piiristä. Kela ei käytä minkäänlaista yksilöllistä harkintaa eikä kartoita asiakkaan kokonaistilannetta. Se vain leikkaa tukea ja sysää asiakkaan kunnan sosiaaliviranomaisten puheille laatimaan tätä suunnitelmaa.

Laissa asia sanotaan näin:

Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työ- ja elinkeinoviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Kansaneläkelaitoksen tulee tiedottaa hakijalle kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma ja ohjata tämä kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi suunnitelman laatimista varten. Kansaneläkelaitoksen tulee myös välittömästi toimittaa kunnan sosiaalitoimelle tiedoksi perusosan alentamista koskeva päätös ja ilmoittaa tästä hakijalle.

Kela ei ole sosiaaliviranomainen, eikä siellä ymmärretä, että toimeentulotuki on nimenomaan sosiaalitukea. Pitkään valmisteltu kaavaminen leikkaus onnistui viimein.

On inhottavaa olla oikeassa näissä ennustuksissa.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka
Kommentit (45)
  1. työtöntyötön
    1.10.2018, 18:40

    “Pajula kuitenkin muistuttaa, että alentamispäätösten lisääntymisestä huolimatta vain noin 1,5 prosentille toimeentulotuen saajista maksetaan alennettua tukea.”

    Kiinnostaisi tietää paljonko tuo prosenttiosuus on jos se lasketaan pelkästään toimeentulotukea tai toimeentulotuki+asumistuki-yhdistelmää saavat? Toimeentulotukea maksetaan tyypillisesti noin 100-200e/kk eli näissä tapauksissa sitä maksetaan asumistuen ja työmarkkinatuen/peruspäivärahan/ansiosidonnaisen päälle koska nämä eivät riitä nostamaan työtöntä perutoimeentulotuen yli. Lisäksi eläkeläiset ja sairaspäivärahalla olevat saavat toimeentulotukea samasta syystä. Heille ei toimeentulotukea voida maksaa alennettuna koska he eivät ole tehneet mitään työvoimapoliittisesti moitittavaa. Sen sijaan vaikkapa kuntouttavasta kieltäytyjä on. Siksi tuo vain 1,5% saattaa olla hyvinkin vähättelyä vaikka sinänsä on oikein ilmaistu.

    Toinen kiinnostava luku olisi kuinka monella alennus on pysyvä tai toistuu useampia kertoja vuodessa ja mitkä ovat syyt?

    1. Eiköhän tuo ole lähempänä 100 %:a, jos täysin yhdenmukaisesti kohdellaan. Perusosan alentaminen tehdään nimenomaan tilanteissa, joissa työtön menettää oikeuden työttömyysetuuteen.

      Mikäli työtön saa työttömyyskorvausta, niin ei sosiaalitoimistollakaan pitäisi olla perusteita alentaa perusosaa, koska työttömän työnhaku on voimassa ja mistään työllistämispalvelusta ei ole kieltäydytty.

      Ihan sama työvoimavirkailijoiden työn tuloksena muodostuva eriarvoisuus jatkuu – toiset saavat olla ja elää työttömyyskorvauksella ja toiset saavat tukensa palkatonta työtä tekemällä.

  2. En ole koskaan kuullut suunnitelmasta.
    Kuinkas sitä tehdään jos ei ole ketään kenen kanssa suunnitella?
    Tietokoneen tai koulutetun apinan kanssa ny ei juuri suunnitella.

    Leikkaukset taas on arkipäivää. Niiden kanssa vaan pitää tulla toimeen.
    Yksi edesmennyt etsivä mulle aikanaan sanoi, että rikollisten kanssa pärjätäkseen pitää ittellä olla riittävän rikollinen luonne. Oli muuten oikeassa!

Kommentointi suljettu.