Puuttuva vaaliteema

Kaikilta vaaliehdokkailta kysytään vaalikoneissa ja kentällä paljon työllisyyteen liittyvistä asioista. Kysytään suhtautumista työperäiseen maahanmuuttoon, työllistymisen esteiden poistamiseen, kohtaanto-ongelmaan ja moniin muihin asioihin. Yhtä asiaa ei kysytä. Koskaan ei kysytä mitä mieltä ehdokas on palkatta tehtävästä työstä. Ollaan ikään kuin sitä ei olisi olemassakaan.

Tosiasia on, että palkatonta työtä tekee joka vuosi lähes puoli miljoonaa ihmistä. Sitä tehdään monella nimellä. On työkokeilua, työharjoittelua, työnäytettä ja kuntouttavaa työtoimintaa. Opiskelijat tekevät opintoihin liittyvää harjoittelua palkatta, yritykset järjestävät rekrytointikoulutusta ja kunnat kuntouttavaa työtoimintaa. Yhteistä näille kaikille on, että työstä ei makseta palkkaa. Opintoihin kuuluvasta työharjoittelusta ei makseta mitään, ja työttömät tekevät työtä työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päivittäisellä kulukorvauksella.

Nämä palkatonta työtä tekevät työttömät eivät tilastoidu työttömiksi, joten heidän tapauksessaan kohtaanto-ongelma on ratkaisu ja heidät voidaan unohtaa. Pääasia on, että tilastot näyttävät kauniilta. Kuitenkin nämä ihmiset ovat tosiasiassa työttömiä, jotka vain on laitettu tekemään työtä työmarkkinatuen vastineeksi. Työstä ei kerry eläkettä eikä lomaoikeutta, sillä kyseessä ei ole työsuhde.

Ehdokkailta kannattaisi kysyä palkattomasta työstä yleensä ja kuntouttavasta työtoiminnasta erikseen, niin heidän todellinen tietämyksensä paljastuisi. Jos joku sanoo palkattoman työn olevan työllistämistä, niin hän ei tiedä asiasta mitään. Jos joku sanoo kuntouttavan työtoiminnan olevan työllistämisen lisäksi myös kunnan sakkomaksuja säästävää, niin hän ei ymmärrä asiasta mitään.

Suunnilleen jokainen kunta rikkoo lakia kuntouttavasta työtoiminnasta. Lakia rikotaan silloin, kun kuntouttavaan työtoimintaan ohjataan terveitä ja työkykyisiä. Lakia rikotaan silloin, kun kuntouttavaa työtoimintaa käytetään korvaamaan palkkatyönä tehtävää työtä tai säästämään kunnan osuutta työmarkkinatuesta. Lakia rikotaan silloin, kun työpajat myyvät työsuoritteita tai tekevät alihankintaa yrityksille palkattomalla työvoimalla.

Minä olen niin vanhanaikainen, että mielestäni työstä pitää maksaa TES:n mukaista palkkaa. Jos jostain työstä sitä ei kannata maksaa, niin se työ joutaa jäädä tekemättä. Kysykää mitä eduskuntaan pyrkivät ajattelevat asiasta.

Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu vain niille, joiden työkyky on heikentynyt. Heillekin se on tarkoitettu vain välivaiheeksi, jonka jälkeen siirrytään palkkatuetun työn kautta avoimille työmarkkinoille. Tämä on se paljon puhuttu työllistymispolku, jonka päälle on satanut ainakin metri unohduksen lunta.

En malta olla kehumatta omaa kuntaani Juukaa, jossa asia on ymmärretty. Ei kannata teettää palkatonta työtä, koska vaikka sillä säästää niistä sakkomaksuista, niin verotuloja siitä ei tule nyt eikä koskaan. Siksi kannattaa toimia niin, että kuntouttavasta työtoiminnasta siirrytään mahdollisimman nopeasti palkalliseen työhön. Silloin käyrä näyttää vähintään tältä:

Kuva: Kunnanjohtaja Markus Hirvonen, Juuka.

Parannettavaa on, mutta suunta on hyvä.

Ottakaapa asia puheeksi ehdokkaiden kanssa. Jos ette muun takia, nin ihan piruuttanne.

puheenaiheet tyoelama politiikka
Kommentit (42)
  1. Tarjosin YLE:n vaalisohva ohjelmaan tätä teemaa, eipä tullut mitään vastausta ja ohjelmat on jo tehty.
    Tämä tuntuu olevan asioita, joita ei uskalleta käsitellä, liian arka aihe. Suurin huoli tuntuu olevan se palanen lihaa,
    joka joskus lipsahtaa köyhänkin suuhun. Oikeat teemat lakaistaan maton alle ja jauhetaan lillukan varsista.

    1. Vaalikeskusteluissa määrittelee mediapooli sen, mistä saa puhua ja mistä ei. Jos vaaliehdokkaan kannan tästä
      asiasta haluaa, on kysyttävä suoraan, henkilökohtaisesti häneltä itseltään (ja voinee sen kannan myös välittää
      julkisuuteen).

  2. Kuntouttava työ pitäisi poistaa kokonaan valikoimasta niin kuin tietysti kaikki muukin palkaton työ. Kuntouttava työ on vain sellainen, joka koetaan kaikkein nöyryyttävimmäksi. Eikä kuntouttavaan työhön joutuminen tarkoita useinkaan työkyvyttömyyttä eikä varsinkaan kuntouta ketään, voi vain viedä työkyvyn, kun itsensä riittävän nöyryytetyksi tuntee. Mieleeni tulee tästä puhuttaessa aina se 50-v nainen, jonka työlistymisen este oli vain liian korkea ikä. Hänellä oli pitkä työura takanaan ja ammatillinen koulutus. Työtä ei vain saanut. Työvoimaviranomainen osoitti hänet kuntouttavaan työtoimintaan ja kun hän olisi järkyttyneenä kieltäytynyt, vaihtoehdoksi annettiin sitten mielenterveystoimisto, vaikka hänen psyykkeessään ei voitu osoittaa mitään puutteita. Olisihan tuossa tietysti ollut sekin vaihtoehto, että kieltäytyisi kaikesta, vaan sitten olisi ollut seurauksena karenssi tai pidempi työmarkkinoilta poissaolo. Siinä sitten olisi se vaatimatonkin leivänkyrsä jäänyt saamatta.

    Kyllähän kuntouttavassa työtoiminnassa ja muussakin palkattomassa työssä olevat makselevat veroja saamastaan tuesta, vieläpä paljon kovempaa veroa kuin palkkaa saavat samansuuruisesta tulosta. Tosin tuo vero taitaa muodostua vain valtionverosta.

    1. Voisikohan tuo mielenterveyden epäily kuulua te virkailijoiden työkaluihin hankalien asiakkaiden kanssa, jotka kyseenalaistaa oman palkkattoman työn tarpeensa kuntoutuakseen työmarkkinoille?
      Oma kokemukseni kun epäilin harjoittelun mielekkyyttä, oli mielenterveyteni epäily virkailijan taholta ja suoranainen vinoilu että olisin lääkityksen tarpeessa.

      1. Haaranen Aulis
        15.3.2019, 12:50

        TÄmä asia on otettava niiden jotka ovat tällaisessa työ suhteessa eduskunta vaali ehdokkaiden kanssa puheeksi. Mullekin oli uusi asia että tällaiset työsuhteet ei kerrytä eläkettä ei lomia jne. Olen itse syksystä asti puhunut eri Kansanedustajille ja kansanedustaja ehdokkaille täällä Helsinginssä ansio sidonnaisten päivärahan saajien verotuksesta joka on 25% ennen 20%. Tää nälkäpalkka työt on ehdottomasti asian omaisten jotka ovat uhriksi joutuneet ottavat ehdokkaieden kanssa puheen aiheeksi. Tässä maassa näköjään aina lakaistaan maton alle tällälaiset ikävät asiat tää on jo vaaliteeman paikka.

    2. Kohden ”entisiä” DDR:ää ja Neukkulaako mennään? Paluu työleireille ”inkognito” ja jos kuolee – ei ole koskaan ollutkaan?

Kommentointi suljettu.