Suo siellä, vetelä täällä

Kun varakas tai vaikka vain ihan tavallinen palkansaaja pyrkii maksimoimaan käteen jäävä tulot, niin häntä pidetään fiksuna ja hyvin asiansa hoitavana. Kun työtön tekee saman, niin hän on laiska työnvieroksuja. Vuosikausia saimme lukea kotisohvilla lojuvista laiskoista työttömistä, ja tämän hyvän pohjustuksen seurauksena saattiin aktiivimalli. Se velvoittaa työttömän saamaan ja tekemään palkkatyötä 18 tuntia kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana.

Työnsaanissa epäonnistuneita rangaistaan tuen leikkaamisella. Onnistuneita rangaistaan kuukauden nälkäkuurilla, kun tuen maksatus viivästyy. Sama viivästys seuraa myös palkattomasta työkokeilusta, jos kokeilu poikkeaa millään tavalla viiden päivän viikkorytmistä.  Asiasta kertoo Taloussanomat.

Työkokeilun ja pätkätöiden aiheuttamat viivästykset on tiedetty vanhastaan. Siitä huolimatta vaikeuksiin joutuvien määrää lisättiin aktiivimallin tuomilla pätkätöillä. Vielä enemmän lisättiin köyhyyttä aktiivimallin leikkurilla, sillä Kelan viimeisimpien tietojen mukaan aktiivimalli leikkaa tukea joka kolmannelta ansiopäivärahan saajalta ja 40 prosentilta Kelan työttömyysetuuden saajista. Ikääntyneistä työttömistä alennettua etuutta sai suurempi osa kuin muista ryhmistä. Aktiivimalli siis kohtelee epätasapuolisesti eri ikäisiä, eri puolilla maata asuvia ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia.

Tämä tehtiin täysin tietoisesti ja varoituksista piittaamatta. Virallisesti puhuttiin aktivoinnin kannustavasta vaikutuksesta, mutta se oli pelkkää silmänlumetta. Jo hallituksen esityksen perusteluissa todettiin, että aktiivimalli tuskin lisää työllistymistä, mutta ainakin se säästää työttömyysturvaan käytettäviä rahoja. Siitä tehtiin ihan tarkoituksella tukileikkuri.

Kun jo päivän pätkätyö voi aiheuttaa kuukauden viiveen tukien maksuun, niin järkevä ihminen ei ota vastaan sitä päivän pätkätyötä muuten kuin siinä tapauksessa, että hänellä on puskurirahasto kuukauden tarpeita varten. Harvalla työttömällä on, varsinkaan silloin, kun työttömyys on kestänyt kauan.

Niinpä järkevä työtön pyrkii välttelemään sekä pätkätöitä että työkokeilua. Näin päästään taas sanomaan, että hän on laiska työvieroksuja ja tuilla elävä loinen. Siitä hyvästä häntä rangaistaan tuen leikkaamisella tai peräti kokonaan lakkauttamisella, jos hänen katsotaan kieltäytyneen työstä. Kaikki tämä vain sen takia, että hän yritti hoitaa talouttaan järkevästi ja maksimoida käteen jäävän rahan määrää.

Tällaista saadaan aikaan tunaroimalla. Tehdään lakeja lakien päälle, mutta ei katsota kokonaisuutta ja lakien suhdetta toisiinsa. Ei myöskään pidetä huolta siitä, että maksatusjärjestelmä pysyy tahdissa mukana. Maksatus hoituu pääsääntöisesti tietotekniikalla, mutta jokainen vähänkään normista poikkeava tapaus joudutaan hoitamaan ihmistyönä. Tätä lisääntynyttä resurssien tarvetta ei ymmärretty ottaa huomioon.

Koko järjestelmä vaatii perkaamista, ja ihan ensimmäiseksi pitää purkaa uusimmat järjettömyydet. Meillä on valtava byrokratia valvomassa, että työtön ei aktivoidu omin päin, vaan tiukasti ohjeiden mukaan. Niitä ohjeita puolestaan ei kukaan muista päivittää.

Seuraava hallitus tullee purkamaan aktiivimallin. Siitä jää ainakin minun mieleeni vain kaksi asiaa. Toinen on vastenmielinen julkisuuskampanja, jolla työttömät leimattiin laiskoiksi. Toinen on erään päättäjän sanat, että mallin tarkoitus onkin tehdä työttömän elämä epämiellyttäväksi.

 

puheenaiheet yhteiskunta politiikka tyoelama
Kommentit (33)
  1. Joskus oli systeemi, jossa työttömyyspäiviltä sai päivärahan, muilta päiviltä palkan. Selkeä. En muista miksi siitä luovuttiin. Pitäisköhän siihen palata?

    1. Odota arvaan. Luovuttiin siksi, että mahdollisti työttömän liian vähäisen byrokratian ja kyttäyksen alaisena olemisen. Ja vapautti työttömän toimimaan itsensä ja oikeastaan firmojenkin hyväksi mahdollisimman tehokkaasti.

      Työttömän kohtaamaa byrokratiaa ja kyttäystä on nyt maksimoitu hallituskausista toisiin. Ennätyksen kyttäyksen ja byrokratian maksimoimisen on tehnyt kyllä nykyinen Sipilän hallitus ja kumppanit. Takana varmaan myös tavoite luoda työttömyydestä valtava bisnes. Bisnestähän se on jo ollut kaiken maailman käsipäivää rekry yms juttujen kanssa jo useita vaalikausia. Mutta nyt siitä tehdään uusi normaali ja hyvä juttu, jossa työttömyyden ylläpito ja työttömien syyllistäminen kaikesta on aika selkeä ohjenuora.

      Enkä usko että tilanne muuttuu uudenkaan hallituksen myötä. Päin vastoin pahenee, mutta toki ehkä hitaammin kuin Sipilän hallituksen aikana. Sekö harmittaa Sipilää ja kumppaneita, kun tulee tälläinen hiljaisempi kausi työttömien ja muiden heikko-osaisten maahan polkemisessa. Tai mistä sitä vielä tietää mitä luvassa vaalien jälkeen. Tiedä vaikka lyödään Sipilänkin ja kumppaneiden hallitus laudalta asian suhteen. Toki siitä huolimatta varmasti nykyisen Sipilän hallituksen edustajat on sitä mieltä, että väärin toimittu vaikka kaikkihan menee heidän viitoittaman tien mukaan.

      Tämän näemme sitten 1-2 vuoden sisään jo varmasti ekat 1-3 kuukautta kertoo kaiken mitä tuleman pitää. Itse en kyynisenä pessimistinä paljoa odottele pääsi hallitukseen ja vallan kahvaan ketä hyvänsä. Samaa tavaraa haisee vaan erilaiselle.

    2. työtöntyötön
      20.3.2019, 10:17

      Syy voi olla myös siinä että nykyiset työpäivät kestä sitä noin 8 tuntia. Voi olla taloudellisesti parempi työttömälle jos hän ei menetä 4h työpäivän takia koko päivän päivärahaa. Eli on jo aikoinaan tiedetty että osa-aikatyö yleistyy ja kukaan ei ota parin tunnin keikkaa vastaan jos seurauksena on koko päivärahan menetys kyseiseltä päivältä. Työttömyysturvan suojaosa on tullut muistaakseni käyttöön myöhemmin.

      1. Tero Parkatti
        20.3.2019, 14:52

        Tähänkin on yksinkertainen ratkaisu. Ennen vanhaan – ainakin 90-luvulla – kuponkeihin täyteltiin työtön – työssä – Sairas. Nyt voitaisin täytellä 8 tuntia – 4 tuntia – 1 tunti – 0 tuntia- jne. Päivärahan myöntäjä sitten kätevästi maksaisi kkupongin mukaan työttömistä tunneista päivärahaa 0 tunnista kokopäivärahan , 8 tunnista ei mitään ja 4 tunnista puolikkaan, jne. Toinen ratkaisu on tietenkin perustulo, joka kohtelisi myös itsensä työllistäjiä ja yksinyrittäjiä kohtuullisemmin.

  2. Itse arvasin tässä näin käyvän jo ennen kuin laki tuli edes voimaan. Soteen ripustautuneen ex-hallituksemme pohjanoteeraus lainsäädännässä tyylillä, että pitää nopeasti tehdä JOTAIN ja säädetään laki ensin ja korjaillaan sitä sitten. Juu-ei lakeja noin tehdä. Aktiivimalliinkin luvattiin korjauksia, mutta varmaan oli tarkoituskin ettei sillä asialla enää mikään kiire ollut. Ex-hallitus käytti resurssinsa Sote-myllyyn ja kaiken aikaa paljastuu uutta siihen liittyvää tekelettä. Mihinkään muuhun ei resursseja sitten riittänytkään. Tavoite oli yhdelle hallituskaudelle selvästi liian suuri. Minusta ex-hallitus oli ns. saneeraushallitus, jossa Suomi Oy:tä oli tarkoitus korjata yrityssaneerauksen tavoin. Leikkuri iski kaikkein köyhimpiin ja kiky oli keisarin uudet vaatteet. Työllisyyden parantuminen oli seurausta kansainvälisen kysynnän kasvusta, josta ei riittänyt jaettavaksi. Kikyn piti tehostaa ja säästää, mutta säästöä ei tullutkaan vaan se jäi kuntien tappioksi.

Kommentointi suljettu.