Kyllä se kannattaa
“Mutta ei hän uskaltanutkaan vielä painaa. Numero oli ikään kuin ruvennut liukumaan, ja vei silmän mennessään. Topi hätkähti, laski kynän kädestään ja rupesi uudestaan pyydystämään numeroa.
“Nämä ovat niitä sielun vihollisen viimeisiä viekoituksia…”, vilahti hänen päässään, ja rypistäen kulmiaan, terästäen katsettaan alkoi hän hakea molemmin käsin.”
Näin kuvaili Ilmari Kianto Punaisessa viivassa vaalien juhlavuuden ensimmäistä kertaa äänestämään päässeelle kansanmiehelle aihettamaa jännitystä. Halu muuttaa asioita sai Korpiloukon Topi Romppasen Riikka-vaimoineen lähtemään äänestämään.
Monet jättävät nykyisin äänestämättä, koska mikään ei muutu. Samat tyypit tai ainakin puolueet siellä istuvat vaalien jälkeenkin päättämässä, ja sama meno jatkuu. Paljon luvataan, mutta mikään ei toteudu. Ei kiinnosta politiikka, kun on tässä niin paljon omia kiireitä ja huolia. Tehkööt mitä tekevät, ei se minulle kuulu.
Jatkuuhan se sama meno, jos sitä ei muuteta. Istuvathan siellä samat ihmiset ja puolueet, jos äänestäjät eivät halua heitä vaihtaa. Jatkuuhan se sama meno, jos samat puolueet istuvat seuraavassakin hallituksessa. Vastuullinen talouspolitiikka tarkoittaa edelleen sitä, että kakkua ei voi jakaa, ellei sitä kasvateta ensin, ja kakun kasvattamiseksi on säästettävä ja leikattava. Sen jälkeenkään jakovaraa ei ole, koska pitää varautua pahoihin päiviin.
Pitääkö päättäjät sitten vaihtaa? Sen päätämme me äänestäjät. Ne, joiden mielestä ei tarvitse, äänestävät hyvin suurella todennäköisyydellä. Etukäteen omia vaikutumahdollisuuksiaan epäilevät tai vain välinpitämättömät varmistavat entisen menon jättämällä äänestämättä. Minä neuvon äänestämään ihan riippumatta siitä, haluatteko vai ettekö halua vaihtaa päättäjiä.
Entäpä sitten niiden vaalilupausten toteuttaminen? Eivät ne toteudu huomenna, ja kaikki lupaukset eivät toteudu koskaan. Mikään ei muutu kertarysäyksellä, vaan vähitellen. Sen joutuivat jo Romppaset huomaamaan:
Piti tulla tuossa tuokiossa valkeat leivät ja valkeat puurot, silavat ja rokat? Piti tulla eheät paidat ja kuvakirjat lapsille? Piti tulla nisukahvit ja lämpöiset turkit vilusta värjöttäville? Ihmemullistukset tuleman piti punaviivan perässä – miksi ei tullutkaan?
Ne tulivat ajan myötä, hitaalla ja sinnikkäällä työllä. Romppasten aloittama hyvinvointivaltion rakentamiseen johtava työ kesti kauan, mutta sen purkaminen on tapahtunut nopeasti. Nämä uranuurtajat saivat papin mukaan Jumalan rangaistuksen esivallan pyhiä tutkaimia vastaan potkimisesta, kun suurin osa heidän lapsistaan kuoli nälkään ja sairauksiin heti vaalien jälkeen, mutta enää Jumala ei rankaise äänestäneitä.
Heidän valitsemistaan päättäjistä on ole ihan varma, mutta ne heidäthän me nykyajankin Romppaset valitsemme itse. Pitää valita semmoinen, joka oikeasti on äänestäjiensä etujen ajaja. Jokaiselle löytyy sellainen, ja valinnanvaraa riittää.
Nämä “aktiiviset” nukkuvat antavat mielestäni mandaatin tulevalle hallitukselle neljäksi vuodeksi toimia miten haluavat. Turha jälkeenpäin valittaa, jos hallituksen toimet eivät miellytä. Eli jättämättä annettu ääni on ääni hallitukselle.
Kolmenkymmenen prosentin nukkuvien puolueen kannatus on karmivaa kuulla jokaisen äänestyksen jälkeen.
Se nyt vaan antaa oikeistolle aina mandaatin.
Hyvää huomenta kaikille
Odotettu trombi kävi kärkipäässä.
Inhimillisempiä päätöksiä yhteiskunnan
ja sen rakenteiden kehittymisen eteen laajemmalti voinee toivoa.
Tekee mieli kiittää, mutta kenestä aloitan?
Hyvin nukutun yön jälkeen ,sanotaan ajatus selkenee.Näin teki, joten:
Saku Timonen, suuri kiitos niin monista sanotun ja painetun asian selkeyttämisistä, sekä rivien välin tulkinnoista,osaamisenne
ja apunne on ollut monesti kullan arvoista ,
myös mielenkiintoista .
Kiitos vuosien jaksamisesta, aina palaute ei ollut hyvää, ei edes painokelpoista, ette kuitenkaan ole luovuttanut ja suosio näkyy lukijamäärissä.
Olen oppinut monesti jo tulkitsemaan itsekin asioita melko hyvin ja näkemään piiloviestinnän tai muun tarkoitushakuisuuden median ym.julkaisuista.
Kiitos myös asiallisesta blogista joka ei ole
tuulissa ja myrskyissä kiemurrellut eikä myöskään auringossa kuivunut vaan kulkenut aina oman linjansa mukaan asiallisesti eteenpäin.
Toivotan kaikkea hyvää jatkossa
ja aurinkoista kevättä niin sisällä kuin ulkona.
Hyvä kirjoitus. Varsinkin tuo “piti tulla valkeat leivät, valkeat puurot…” sitaatti. Kun mediaa ja vaalitenttejä on katsellut, on näyttänyt siltä, että puolueisiin halutaan suhtautua kuin joulupukkiin. Kuitenkaan valtiovallan taholta tulleita pehmeitä paketteja ei kannata karsastaa. Lainsäädäntä on työtä, johon pitäisi suhtautua tosissaan ja vastuullisesti. Tosin vastuu on sanana vesitetty tarkoittamaan kireää talouspolitiikkaa ja leikkauksia – lupausten pettämistä.