Lillukanvarsia ja kokonaiskuva
Illalla katsoessani A-studion lähetystä Kansalaistorilta ajattelin, että ihan tahallaanko hallitus yritetään saada hirttäytymään aktiivimallin lillukanvarsiin ihan samalla tavalla kuin toimittajat ovat siihen jo hirttäytyneet. Juonnossa aktiivimalli esiteltiin taas kerran riittävän aktiivisuuden osoittamisena eli yleisen ymmärryksen mukaan työn hakemisena, vaikka kyse on työn saamisesta ja tekemisestä tukileikkurin välttämiseksi. Leikkurin voi välttää myös osallistumalla työvoimapoliittiseen koulutukseen, jota ei ole riittävästi saatavilla ja johon ei edes voi osallistua useampaa kertaa peräkkäin.
Tällaiset faktat eivät koko aktiivimallin olemassaolon aikana ole haitanneet keskustelua, eivätkä ne haitanneet nytkään. Yleisö laitettiin äänestämään aktiivimallista, vaikka en ole ollenkaan varma kuinka moni tunsi mallin todellisen sisällön.
Joskus epäilen, että myöskään pääministeri Antti Rinne ei ole täysin selvillä aktiivimallin sisällöstä ja rakenteesta. Näin voi päätellä vaikkapa tästä Ylen uutisesta, jonka mukaan Rinne lupaa aktiivimallin leikkurin poistamista ensi vuoden alussa. Tämä on erinomainen asia ja ymmärrän lainvalmistelun vaativan muutaman kuukauden aikaa, mutta Rinne näyttää jatkuvasti sekoittavan aktiivimallin ja muut edellisen hallituksen tekemät lakimuutokset keskenään. Hän sanoi taas kerran, että aktiivimalliin sisältyvät myönteiset osat kuten määräaikaishaastattelut voidaan säilyttää.
Kyllä ne voidaankin säilyttää, mutta haastattelut eivät sisälly aktiivimalliin. Ne yhdessä työnhaun henkilökohtaisen ohjauksen kanssa tulivat lakiin jo vuosi ennen aktiivimallia. Määräaikaishaastattelut ovat minun kuulemani mukaan hiipuneet vähitellen, ja ainakaan lakiin kirjatun kolmen kuukauden välein niitä ei tehdä. Kyseessä näytti pikemminkin olevan täsmätoimi, jolla työttömien työnhakijoiden joukosta poistettiin sinne kuulumattomat. Haastatteluja on hyvä jatkaa jo pelkästään samasta syystä.
Henkilökohtaista ohjaustakaan en pidä pahana asiana, mutta kerran vielä muistutan, että sekään ei kuulu aktiivimalliin. Aktiivimalliin kuuluu vain velvollisuus hakea, saada ja tehdä palkkatyötä alan työehtosopimuksen mukaisella palkalla 18 tuntia kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana. Aktiivimallin ehdon voi täyttää myös olemalla viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa eli käytännössä jollain kurssilla, tienaamalla 241 euroa yritystoiminnalla tai lyhytaikaisella opiskelulla.
Jos tässä ei onnistu, niin tukea leikataan 4,65 prosenttia.
Se on aktiivimallin ja samalla Rinteen poistettavaksi lupaaman aktiivimallin leikkurin koko sisältö. Mallia koskevat lakimuutokset kymmeniä kertoja lukeneena juristina minun on vaikea ymmärtää tämän lainsäädännön purkamisen väitettyä ongelmallisuutta. Purkamiseen ei tarvita mitään muuta kuin aktiivimallia koskevan eduskunnan päätöksen kumoaminen. Hallitus voisi esittää, että kumotaan kaikki ne lakimuutokset, jotka aktiivimallista säädettäessä tehtiin.
Nyt minä tein saman virheen josta juuri moitin hallitusta, oppositiota ja toimittajia, eli juutuin aktiivimallin lillukanvarsiin. Tein sen ihan sen takia, että asioista pitää keskustella faktojen perusteella. Lillukanvarsiin juuttuminen estää isomman kuvan muodostamista, ja esimerkiksi hallituksen valmistelema palkkatuen lisääminen ja sen käytön tehostaminen on osa isompaa kuvaa. Työttömän kannalta palkkatuki on erinomainen asia, sillä hänelle on yhdentekevää mistä se työstä saatu oikea palkka tulee. Myös palkkatuki-Tinderiksi sanottu työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamisen edistäminen on osa tätä kokonaiskuvaa.
Kukaan ei ole vielä tähän päivään mennessä selittänyt miten tukien leikkaaminen tuo lisää työpaikkoja, sillä eivät työttömät työnhakijat niitä työpaikkoja luo. Niitä luovat yritykset, ja palkkatuki voi auttaa ottamaan sen ratkaisevan askeleen palkata ensimmäinen työntekijä.
Se on työllistämistä. Aktiivimalli on vain kyykyttämistä.
Pitäsköhän Rinteellekkin pitää joku pikanen aktiivimallikurssi? Kun asia ei oikeasti kiinnosta, niin tulee tommosia lausuntoja, valitettavasti.
Jotain Torkkupeittoa asia taas kiinnostaa liikaakin. Tosin torkkupeittokaan ei tajua työttömistä ja aktiivimallista sen enempää. Keppiään tykkää heilutella toki ja olla “tomera työmies”.
Helihuiska-torkku Vartiaiselta voi tulla mitä tahansa molemmista päistä, mutta nykyajan “työmies” on kai persujen Matti Putkonen – ajatusten Kymi !?
Vaikeaksi aktiivimallin purkamisen tekee se Kepun iltalypsyssä hallitusohjelmaan saama klausuuli jonka mukaan aktiivimalli puretaan vasta sitten kun osoitetaan malli jolla saavutetaan vastaava työllisyysvaikutus. Ja kun mitään työllisyysvaikutusta ei ollut, niin mitä sitten?
En tiedä miten paljon työllisyyttä sitten lisää nyt ilmoille heitetyt ehdotukset työajan pidentämisestä, työttömyysrahan porrastamisesta ja maksukauden lyhentämisestä. Mutta kun hallitukset eivät muuta syyllistä työttömyyteen löydä kuin työttömän, niin kaipa se syyllisen rankaiseminen on ihan jees.
Minulla on ratkaisu Suomen työttömyysongelmaan. Velvoitetaan valtio, kunnat ja yritykset tarjoamaan työpaikkoja työttömille. Kyseessä on yleispalveluvelvoite, aivan kuten teleoperaattoreilla tai Postilla, jotka joutuvat tarjoamaan palvelua kattavasti silloinkin kun se ei ole kannattavaa.
Eli jos haluat tehdä bisnestä Suomessa, toimiluvan ehtona on, että osallistut työpaikkojen tarjoamiseen työttömille. Yrityksille velvoitteet asetetaan liikevaihdon tai -voiton perusteella (Digita ja Pizza-online saavat suuremmat työllistämisvelvoitteet). Palkka TESin mukaan.
Valtion virastot lähtevät myös innolla mukaan työllistämistalkoisiin. Esimerkiksi Rovaniemellä on paljon ICT-ammattilaisia työttömänä ja Valtorista joen toiselta puolelta löytyy heille kyllä tilaa pilven reunalta.
Voitte pitää ehdotustani hassuna, mutta jos kerran työllisyysastetta pitää nostaa, niin sitten sitä pitää. Ei auta itku markkinoilla. Jonkun ne työpaikat on tarjottava ja palkka maksettava. Jakamalla taakka reilusti kaikille toimijoille, siitä selvitään kyllä.
Lähetin eilen Työ- ja elinkeinoministeriöön ehdotuksen, että työntekijää Valtiolle tai Kunnalle valittaessa yhtenä kriteerinä pitäisi olla työttömyys. Sen täytyisi jopa mennä valintakriteerinä ohi sen, että on jo Valtiolla tai Kunnalla töissä. Kun viimeisessä vaiheessa on vastakkain samanlaisilla taidoilla ja muodollisella pätevyydellä olevat ehdokkaat, joista toinen on työtön, pitäisi valita se työtön.
Perusteet: jos palkataan samassa organisaatiossa työssä oleva, täytyy hänen tilalleen palkata uusi. Rekry ja työntekijän uuteen tehtävään opastaminen on kallista. Jos siihen jälkimmäiseenkin tehtävään valitaan työntekijä samasta organisaatiosta, esim. Valtiolta, kustannusten ketju vain jatkuu.
Työttömän valinta nopeuttaa työttömyyden vähenemistä ja säästää merkittävästi rahaa joka suunnalta.