Lainsäätäjät ja laki

Helsingin poliisi on aloittanut esitutkinnan kolmesta kansanedustajasta. Poliisi epäilee Päivi Räsästä (kd.), Hussein al-Taeeta (sd.) ja Juha Mäenpäätä (ps.) kiihottamisesta kansaryhmää vastaan, kertoi Yle. Räsäsen ja al-Taeen osalta asia etenee tavalliseen tapaan esitutkintaan ja mahdolliseen syytteeseen, koska rikosepäily kohdistuu muualla kuin eduskunnassa sanottuun. Mäenpää sanoi mitä sanoi eduskunnassa, joten hänen asiansa etenee toisella tavalla.

Perustuslain 30 §:n mukaan kansanedustajalla on parlamentaarinen immuniteetti, joka voidaan murtaa vain eduskunnan viiden kuudesosan enemmistöllä:

Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut.

Jos syyttäjä ja valtakunnansyyttäjänvirasto päättävät esitutkinnan perusteella nostaa syytteen Mäenpäätä vastaan, niin syytteen nostamisesta päättävät lopullisesti poliitikot. Ihan jo vallanjaon periaatteiden mukaisesti poliitikkojen kannattaisi olla silloin erittäin varovaisia, sillä politiikka ei kuulu juridiikkaan. Kansanedustajat säätävät lait, mutta eivät saa puuttua lain soveltamiseen yksittäistapauksissa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on jo puuttunut siihen. Hänen mukaansa jo pelkkä esitutkinnan aloittaminen on härskiä politikointia, kun hän epäilee jutun tutkinnanjohtajan motiiviksi politiikkaa. Tutkinnanjohtaja on Halla-ahon mukaan vihreä paikallispoliitikko, joka käyttää asemaansa kiusantekoon. Lisäksi Halla-aho ilmoittaa etukäteen, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä tulee estämään syytteen nostamisen. Ryhmän kansanedustajien määrä riittää siihen.

Halla-ahon toimintaa voi tosiaankin luonnehtia härskiksi politikoinniksi. Hän epäilee yksittäisen virkamiehen käyttävän virka-asemaansa väärin ja lisäksi ilmoittaa etukäteen, että oikeudenkäynti tullaan estämään poliittista valtaa käyttäen. Tästä tulee mieleen nolosti päättynyt presidentti Donald Trumpin yritys vaikuttaa Ruotissa syytteessä olleen USA:n kansalaisen oikeudenkäyntiin polittisesti vaikuttamalla. Ruotsi piti päänsä ja ilmoitti, että Ruotsissa poliitiikot eivät määräile viranomaisia ja oikeuslaitosta yksittäistapauksissa.

Perustuslakimme antaa mahdollisuuden suojata kansanedustajaa syytteeltä, mutta sitä mahdollisuutta ei ole annettu rikokseen syyllistyneen suojelemiseksi. Se on annettu sitä varten, että sillä estettäisiin selkeästi poliittiset oikeudenkäynnit tekaistuin perustein. Mäenpään sanomiset on kirjattu eduskunnan pöytäkirjaan, joten esitutkintaviranomaisten, syyttäjälaitoksen ja lopullisesti oikeuden tehtävä on vallanjako-opin mukaisesti todeta niiden mahdollinen lainvastaisuus. Se ei ole eikä saa olla poliitikkojen tehtävä. Heidän tehtävänä on muuttaa lakia, jos se ei miellytä.

Jos lakia säätävät kansanedustajat eivät noudata lakia eikä heidän edes tarvitse sitä noudattaa, niin sitten sitä ei tarvitse kenenkään noudattaa. Suomessa ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

EDIT 14.8.2019 klo 13.50
Viimeisimpien tietojen mukaan Helsingin poliisi on käynnistänyt pelkän kansalaispalautteen perusteella selvityksen tutkinnanjohtajan poliittisista taustoista. Tämä “ihan tavallisilta kansalaisilta” tullut palaute vaikuttaa organisoidulta, ja jos tutkinnanjohtajat ihan oikeasti ruvetaan nimeämään huutoäänestyksellä, niin voimme saman tien heittää oikeusvaltiolle hyvästit.

***

Kommentoijat muistakoot, että nyt ei puhuta politiikasta, vaan juridiikasta.

puheenaiheet laki yhteiskunta politiikka
Kommentit (1)
  1. sakutimonen
    14.8.2019, 10:45

    Koska kommentointi ei lähtenyt käyntiin asiallisesti, niin viisainta lopettaa se alkuunsa. Kun minä puhun juridiikkaa, niin silloin edellytän samaa myös kommentoijilta.

    Taas kerran: Jos teillä ei ole mitään sanottavaa, niin älkää tulko sanomaan sitä tänne.

Kommentointi suljettu.