Kunnat ja kiky

Kuntien talous on asia, joka ei yleensä kiinnosta paljon ketään, vaikka sen pitäisi kiinnostaa kaikkia. Juuri kunnat tuottavat ne tärkeimmät peruspalvelut, joita käytämme päivittäin. Palvelujen tuottaminen maksaa, ja verotulojen lisäksi valtionosuudet ovat kunnille elinehto. Tässä maassa ei ole yhtään omavaraista kuntaa, vaan ihan kaikki saavat valtionosuuksia.

Sipilän hallitus leikkasi kuntien valtionosuuksia kovalla kädellä, vaikka se loppuun asti väitti, että mitään ei leikattu. Se leikkasi niitä epäsuorasti kiky-sopimuksella, lomarahojen leikkauksilla ja indeksijäädytyksillä.

Kiky-sopimuksen tuoma leikkaus oli suoranaista huijausta, kun hallitus laski kuuden minuutin työajan pidennyksen tuomat teoreettiset säästöt kuntien tuloksi ja alensi valtionosuuksia saman verran.  Lomarahojen leikkaus alensi kuntien menojen lisäksi myös niiden saamia verotuloja ilman että tätä alenemaa kompensoitiin mitenkään. Indeksijäädytys aiheutti sen, että valtionosuudet eivät kasvaneet samassa suhteessa kustannusten nousun kanssa. Tämän kaiken on todennut Kuntaliitto.

Kiky loppuu, ja nykyisen hallituksen on korjattava sen aiheuttama kuntien rahoitusvaje. Vaje on niin paha, että ainakin jokaisen kunnallispoliitikassa mukana olevan pitää se tietää.

Ensi vuonna hallitus lisää kuntien peruspalvelujen rahoitusta 800 miljoonalla eurolla. Summa muodostuu kertaluonteisista korotuseristä, jotka eivät suoraan vahvista kuntataloutta. Niillä vain korjataan edellisen hallituksen tekemiä leikkauksia.

Kiky-sopimuksen lomarahahuijaukseen liittyvä valtionosuuksien leikkaus päättyy, ja valtionosuudet kasvavat sen vuoksi 263 miljoonaa euroa. Kuntien palkkakustannukset kasvavat saman verran.

Kunnille maksetaan ensi vuonna kertaluonteinen 237 miljoonan euron kompensaatio, jolla oikaistaan kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksista aiheunut kaksinkertainen vaikutus valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon.

Valtionosuuksien indeksijäädytyksen poistaminen ja indeksikorotus tuovat kunnille lisää noin 187 miljoonaa euroa, ja valtion ja kuntien välinen vuotuinen lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuutta noin sata miljoonaa euroa.

Yhden hallituskauden aikana onnistuttiin melkein kuristamaan kunnat hengiltä, ja jos kiky kaikkine seurannaisvaikutuksineen olisi jatkunut, niin kriisikuntia olisi syntynyt kuin sieniä sateella. Vieläkään ei ole kerrottu, miten julkisen sektorin lomarahaleikkaus edisti maan vientiteollisuutta ja synnytti sinne uusia työpaikkoja. Kuten ennenkin olen sanonut, niin Rinteen hallituksella on valtava työ pelkästään edeltäjänsä aiheuttamien tuhojen korjaamisessa.

Älkääkä nyt sanoko, että jos kunta ei tule toimeen omillaan, niin sen pitää lopettaa toimintansa ja yhdistyä naapurikuntien kanssa. Ei kahdesta tai useammasta köyhästä tule yhtä rikasta, ja jossain meidän syrjäseutujenkin ihmisten on asuttava.

Miettikää tätä, kun seuraavan kerran luette jostain poliittisesta kolumnista Rinteen hallituksen kaikinpuolisesta kelvottomuudesta tai nyökyttelette hyväksyvästi elinkeinoelämän järjestöjen vaatimuksille kikyn jatkamisesta. Tai kun huomionne kiinnitetään vaikkapa avustajien palkkamiseen tai muuhun hirveän tärkeäksi nostettuun asiaan.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka
Kommentit (33)
  1. Hannu Virta
    22.8.2019, 10:52

    Olen hieman varovaisen toiveikas siitä, että Rinteen hallitus olisi ottamassa askelia oikeaan suuntaan ja voisimme alkaa rakentaa tätä maata ihmisille ja ihmisten työn varaan.
    Tämän olen päätellyt siitä älämölöstä, jota varsinkin kokoomuksen taholta on tullut viime aikoina.
    Pitää olla aika sokea tai muuten halukas sulkemaan silmänsä todellisuudelta, jos ei huomaa, miten tämä maa on joutunut ennennäkemättömän riistokapitalismin ruhjomaksi.
    Tiet ovat surkeassa kunnossa, terveydenhoitojärjestelmä ajettu kriisitilaan, entistä suurempi osa ihmisistä sinnittelee sosiaalituen varassa kun talouselämä on karsinut yhteiskunnan ulkopuolelle ne, joista ei ole hyötyä tulonmuodostuksessa.
    Kutsutaan tätä järjestelmää millä nimellä tahansa, se ei toimi ihmisten hyväksi. Se ei toimi luonnon hyväksi. Se ei toimi edes terveen taloudenpidon hyväksi, sillä sitä hallitsee pelkkä voitonpyynti.
    Ahneus on raamatussakin määritelty kuolemansynniksi…
    Jos emme pääse muuttamaan asioita yhteisvastuun suuntaan, en näe kovin suurta toivoa tuleville polville.
    Suunnanmuutosta tarvitaan.
    Ja sen pitää olla jotain muuta kuin vihaenergiaan perustuvaa.

  2. Kokoomus kutsuu tätä kuntien toimintakyvyn palautusyritystä “vastuuttomaksi rahan kylvämiseksi”.

    Persut “tietävät” kuntien huonon taloustilanteen johtuvan vääränvärisistä.

Kommentointi suljettu.