Raakaa bisnestä

Pieni Lumijoen kunta ulkoisti vuonna 2017 sosiaali- ja terveydenhoidon Terveystalolle, ja nyt Terveystalo päätti yksipuolisesti muuttaa sopimusta ja nostaa sovittua hintaa. Kun kunta kieltäytyi maksamasta, niin Terveystalo sanoi sopimuksen irti. Kunta on riitauttanut irtisanomisen. Näin kertoi Talouselämä muutama päivä sitten.

En tiedä ulkoistamiseen johtaneita syitä, mutta arvaan. Sosiaali- ja terveydenhoito vie leijonanosan pienen kunnan budjetista, ja juuri pari vuotta sitten yksityiset terveysjätit markkinoivat itseään voimakkaasti kuntien auttajina. Ne lupasivat hoitaa koko homman paljon halvemmalla kuin kunta itse, ja sopimuksia syntyikin. Kunnat tarttuivat täkyyn, koska joka tapauksessa odotettiin soten tulevan voimaan Sipilän hallituksen kaavailemassa muodossa, jolloin kaikista kustannuksista olisi vastannut valtio maakuntien välityksellä. Tätä odotellessan terveysyritykset valtasivat markkinoita, sillä jo lakiluonnosten mukaan erityisesti harvaan asutuille alueille olisi syntynyt alueellisia monopoleja. Piti päästä rahastamaan valtiota.

Kun sotea ei saatu maaliin ja samaan aikaan paljastuivat hoidon ja hoivan laiminlyönnit, niin terveysyritykset huomasivat erehtyneensä. Ei päästykään lapioimaan verorahoja, joten nyt on otettava niiltä, jotka saatiin ulkoistamaan. Osakkeenomistajat vaativat voittojaan. Tosin kunta on tässä melkoisen vahvoilla, sillä sopimusoikeuden mukaan sopimus on pidettävä ja sen yksipuolinen muuttaminen on kiellettyä.

Tästä olen varoitellut kuntia jo kymmenen vuotta ihan oman kuntamme kokemusten valossa. Kun ulkoistetaan, niin sovittu hinta tuppaa niistä, näistä ja muista erinäisistä syistä pompsahtamaan ihan vain ilmoituksella. Ja ajatelkaanpa, että tällaiseksi raha-automaatiksi piti muuttaa koko sote.

Sosiaali- ja terveydenhoito on vaikeuksissa koko maassa, kuten olette huomanneet. Kunnat ja kuntayhtymät aloittavat yt-neuvotteluja, vaikka ensi kesänä voimaan tuleva hoitajamitoitus lisää palkatun henkilökunnan tarvetta. Tämä ristiriita puhuttaa ja hämmentää ihmisiä.

Kyse on rahasta, jota kunnilla ei ole. Erityisesti terveydenhoidon kustannukset nousevat koko ajan, mutta edellisen hallituksen valtionosuusleikkaukset tyhjensivät kuntien kassan. Älkääkä sanoko, että eihän Sipilän hallitus kunnilta leikannut, vaan lukekaa juttuni viime toukokuulta. Nyt ollaan absurdissa tilanteessa, kun henkilökuntaa tarvitaan lisää, mutta samalla pitää käydä yt-neuvotteluja.

Edellinen hallitus käytti ihan virallisestikin 250 miljoonaa euroa soten valmisteluun. Todellista summaa kaikkine rönsyineen ei tiedä kukaan. Jos nekin rahat olisi käytetty nykyisen järjestelmän kehittämiseen, niin tilanne ei olisi niin paha kuin se nyt on. Neljä vuotta kunnat ja kuntayhtymät odottivat soten tuomaa helpotusta ja sinnittelivät säästäen. Nyt kaikki paineet purkautuvat kerralla.

Lumijoki on vain yksi bisnesvyörytyksen jalkoihin jäänyt kunta, ja toivotan sille menestystä oikeustaistelussa. Jos sote olisi saatu maaliin, kuten sanonta kuului, niin nyt hinnat nousisivat yksipuolisella ilmoituksella kaikkialla. Kuntia se ei liikuittaisi, mutta maakunnat ja valtio olisivat liemessä.

Bisnes on raakaa, sillä yrityksen on tuotettava voittoa osakkeenomistajille. Seuraava pommi muhii mitä ilmeisimmin lastensuojelussa.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka
Kommentit (16)
  1. Edellinen hallitus oli katastrofi. Varmisti, että se vähäinenkin raha tippuu oikeisiin taskuihin.

  2. Ei ne puheet vaan ne teot.
    Nuo teot ovat ylittäneet kaiken ymmärryksen rajan.Lastensuojelun bisnes edellä jälkeen jos vielä kestämätön määrä ulkolaisia sosialitukeen ja yritysten palvelukseen.Näen tuossa valtion varojen väärinkäyttöä ja monin muin tavoin demokratian tuhoamista.

Kommentointi suljettu.