Kuka köyhdytti köyhiä?

Viime vuosikymmenen viisi viimeistä vuotta olivat köyhille kylmää kyytiä. Vuosikymmenen alkupuolella perusturvaa korotettiin säätämällä takuueläke, tekemällä työttömien perusturvaan ja toimeentulotukeen tasokorotus ja laajentamalla tukien indeksisuojaa.

Sitten Sipilän hallitus aloitti säästötoimet. Merkittävimpiä ja huonoiten uutisoituja toimia olivat indeksijäädytykset, jotka tehtiin joka vuosi. Niistä uutisoitiin niin vähän, että vieläkään moni ei tiedä sellaisia edes olleen. Niinpä moni luulee nyt palautetetun indeksikorotuksen olleen ensimmäinen osa siitä kuuluisasta vappusatasesta, vaikka se on ihan eri asia.

Indeksijäädytys tarkoitti lyhyesti sanoen sitä, että kansaneläkeindeksiin sidotut tuet eivät nousseet senttiäkään, vaikka elinkustannukset nousivat. Jäädytys koski kansaneläkettä, takuueläkettä ja muita sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään. Sellaisia ovat muun muassa vammaisetuudet, sairausvakuutuslain mukaiset vähimmäispäivärahat sekä työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja lapsikorotus. Rintamalisät kuuluivat myös joukkoon, mutta niiden vapauttaminen indeksijäädytyksestä päätettiin erikseen ja uutisoitiin näyttävästi.

Jäädytyksen lisäksi Sipilän hallitus leikkasi indeksiä vuosina 2015 ja 2017. Näiden leikkausten ja jäädytysten seurauksena kansaeläkeindeksiin sidotut tuet olivat pahimmillaan alle vuoden 2014 tasoa.

Sipilän hallituskaudella tulonsiirtojen kokonaissumma väheni vuositasolla 783 miljoonaa euroa. Toisaalta välittömien verojen ja maksujen kokonaissumma väheni lähes 1 400 miljoonaa euroa siitä huolimatta, että työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksu nousivat tuntuvasti.

Köyhimpien saamat tuet siis vähenivät ja verotulot pienenivät. Verotulojen huono kehitys puolestaan johtuu veronkevennyksistä, joita Sipilän hallitus antoi hyvätuloisille. Veronkevennyksiä siis rahoitettiin osittain tulonsiirtoja leikkaamalla. Tulonsiirtojen leikkaukset koskettivat alempia tuloluokkia, kun taas verohelpotukset suosivat ylempiä tuloluokkia.

Tämä ja paljon muuta selviää Suomen Sosiaali ja terveys ry SOSTEn julkaisemasta Pertti Honkasen tutkimuksesta Perusturvan kehitys 2010-2020.

Tutkimus on neutraalia, mutta korutonta kertomaa. Kansakunnan tilan näkee siitä, miten se kohtelee kaikkein heikoimmin toimeentulevia, ja vuoden 2015 jälkeen mentiin talous edellä. Se tarkoitti niitä hyvin muistissa olevia kipeitä leikkauksia, joita kuulemma oli ihan pakko tehdä. Säästyneet rahat annettiin veronkevennyksinä hyvätuloisille, joten ilmeisesti näinkin oli pakko tehdä.

Näitä päätöksiä tekevät poliitikot, jotka me olemme äänestäneet eduskuntaan. Sipilän hallituksessa olivat mukana keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset, joista hallituksessa oleva osa muuttui sinisiksi kesällä 2017. Nyt siniset ovat kadonneet, ja ainakin Simon Elo näyttää päivän uutisten mukaan löytäneen uuden poliittisen kodin kokoomuksesta. Kesällä 2017 perussuomalaisten uudelle puheenjohtajalle olisi kelvannut hallitusohjelma sellaisenaan, mutta hän itse ei kelvannut muille hallituspuolueille. Tämä tosiasia pyritään kovasti kiistämään, mutta ei asia muuksi muutu.

Nyt ollaan menossa köyhien kannalta parempaan suuntaan, mutta meillä on yksi ikuinen ongelma, jota yksikään hallitus ei näköjään saa korjatuksi. Se on toimeentulotuen perusosan riittämättömyys ja se tosiasia, että kun jokin muu tuki nousee, niin korotus leikkautuu pois toimeentulotuesta. Ehkä joskus tähänkin saadaan muutos.