Kuusen kaatajat ja oksan ottajat

On oksan ottajia, jos on kuusen kaatajia.

Tämä vanha sanonta tarkoittaa sitä, että kun joku tekee työt, niin kunnian ottajia riittää enemmän kuin niitä varsinaisen työn tehneitä. Nämä kunniasta osallisiksi pyrkivät valmistelevat osuuttaan jo etukäteen häiritsemällä neuvoillaan työtä tekeviä. Mitä enemmän antaa neuvoja, niin sitä todennäköisemmin jokin niistä osoittautuu jälkikäteen katsottuna oikeaksi. Silloin voidaankin unohtaa aktiivisesti kaikki kelvottomat tai jopa haitalliset neuvot ja korostaa oikeaan osunutta.

Tältä tilanne näyttää nyt, kun hallitus on ruvennut saamaan neuvoja oppositiopoliitikkojen lisäksi jopa jääkiekkolegendalta. En epäile hetkeäkään Teemu Selänteen tietämystä jääkiekosta, mutta virologian suhteen hän on kyllä ihan samanlainen maallikko kuin vaikkapa minä.

Erityisen mieltyneitä oppositiopoliitikot ja muutkin neuvojen jakajat ovat kovempiin liikkumis- ja kokoontumisrajoituksiin, joita saattaa tänään olla myös tulossa. Hallituksen antamien rajoitusten lähtökohta on, että ihmiset noudattavat annettuja ohjeita, mutta valitettavasti osa ei katso niiden koskevan itseään. Tällä huolettomuudellaan he saattavat hankkia meille kaikille ulkonaliikkumiskiellon.

Tässä esimerkki kovien keinojen vaatimisesta:

Tätä voi sanoa ennakoivaksi jälkiviisaudeksi. Tavio näkee etukäteen hallituksen toimien osoittautuvan riittämättömiksi, ja tämä on aina varma valinta. Jos koronaviruksen leviäminen kiihtyy, niin voi sanoa olleensa oikeassa. Jos leviäminen pysähtyy, niin synkät ennustukset voi unohtaa. Ei niitä kukaan enää sitten muista kuitenkaan.

Vielä ikävämpää on moittia niitä, jotka työtä tekevät. Siitä tarjoaa esimerkin Laura Huhtasaari, joka paheksui voimakkaasti pääministeri Sanna Marinin yhtä ainoaa vapaapäivää:

Koko viime viikon Marin oli jatkuvasti kokouksissa suunnittelemassa toimia ja selittämässä niitä medialle ja yleisölle. Nukkuminenkin lienee jäänyt vähälle, mutta ilmeisesti hänen ei pitäisi nukkua tai muutenkaan levähtää hetkeäkään.

Näin kerätään poliittisia pisteitä ja valmistellaan jälkiviisautta. Samalla myös horjutetaan luottamusta kaikille yhteisen asian hoitajiin. Sen seurauksena ohjeita ja suosituksia ylenkatsotaan, ja se johtaa entistä kovempiin toimiin. Niitä sitten voi sopivasti taas arvostella, jos katsoo siitä olevan hyötyä.

Jotkut tekevät työt ja jotkut odottelevat neuvoja jaellen ja arvostellen työn hedelmien putoamista syliinsä. Tässä vielä Juuan kunnanjohtajan esimerkki siitä, miten sitä työtä tehdään oikeaoppisesti:

Tähänpä ei tee mieli mennä neuvomaan.