Ahneimmille ensin
Nyt kun suoraa tukea on jaettu Business Finlandin ja ely-keskusten kautta it-alan yrityksille, konsulttifirmoille ja muille ketterille hakemusten väsääjille, ollaan viimeinkin kohdentamassa tukia myös koronakriisistä suoranaisesti kärsiville yrityksille. Hallitus linjasi, että yrityksille palautetaan alkuvuoden arvonlisäverot, mutta ne ovat lainaa, joka maksetaan takaisin valtiolle kahden vuoden aikana.
Ravintoloiden osalta hallitus on keskustellut sulkemisesta johtuvien tappioiden kompensoimisesta. Päätöksiä ei vielä ole tehty, mutta valmistelu jatkuu mallilla, jossa tukea suunnataan kiinteiden kulujen kompensoimiseen ja henkilöstön uudelleenpalkkaamiseen.
Mitenkäs tässä nyt näin kävi? Rahaa annettiin ensimmäiseksi niille, jotka eivät sitä välttämättä tarvitse, mutta oikeasti koronan aiheuttamasta asiakaskadosta kärsiville myönnetään pakkolainaa. Kaikkein eniten kärsineen ravintola-alan tuesta vasta neuvotellaan.
Kuten jo aiemmin olen sanonut, niin kiireessä valittiin väärä työkalu, jota vieläpä neuvottiin käyttämään joustavasti. Tämä tuntuu oudolta, kun vuosikausia on kerrottu jakovaran täydellisestä puuttumisesta. Mutta mennyt mikä mennyt, ja lisääkin tuntuu olevan menossa. Tukea jo saaneet saavat pitää rahat ja uuden tuen myöntämistä jatketaan. Toivottavasti rahat menevät oikeasti toiminnan kehittämiseen.
Arvonlisäveron palauttamista on vaadittu jo pitemmän aikaa, ja nyt se toteutetaan. Valittu keino tuntuu oudolta, sillä se palautetaan lainana kahden vuoden maksuajalla. On totta, että kuluttajahan sen arvonlisäveron maksaa ja yritys on vain välittäjä, mutta silti olisin suonut palautuksen olevan suora ja lopullinen. Kun tukia myönnetään, niin ei tunnu oikeudenmukaiselta, että jotkut saavat suoraa tukea ja jotkut pakkolainaa.
Jos pk-yritys elää voiden juuri ja juuri maksaa laskunsa ja työntekijöiden palkat, niin mistä se yritys maksaa arvonlisäverolainoja ensi talvena? Eivät yritykset kasva yhtäkkiä koronan jälkeen, vaan kärsivät vielä kauan muuttuneesta toimintaympäristöstä. Tämän kevään ja kesän tappioita paikataan yrityksissä kuukausia ennen kuin saadaan koronaa edeltänyt liiketoimintataso takaisin. *
Saa nähdä, millaista tukea ravintoloille annetaan. Jo alv-päätös ennakoi tuen myöntämisen linjausten kiristymistä sitä tiukemmiksi, mitä alemmaksi ketjussa mennään. Kun mennään ravintoketjussa ihan alas, niin sinne ei riitä enää mitään. Tämän ovat jo kokeneet hoitajat, joiden työ palkitaan aplodein ja valaisemalla Finlandia-talo. Pitkäaikaistyöttömät joutuvat painimaan byrokratian kanssa entiseen tapaan. Heidän pitää toimittaa lisäselvityksiä ja odotella päätöstä, kun koronan takia työttömiksi jääneille yrittäjille työttömyysturvaa myönnetään väljemmin perustein ja heti.
Näin tämä yhteiskunta on rakennettu riippumatta hallituksen kokoonpanosta. Paska valuu aina alaspäin, ja kaikkein alimmalla orrella olevat saavat lopulta kaiken niskaansa. Jonkin toisen hallituksen aikana sitä saattaisi tulla vielä enemmän.
Miksi minä nyt tällaisen jutun kirjoitin? Ihan siksi, että minulle eläkevakuutusyhtiö tarjosi lykkäystä YEL-maksuihin. Nyt sitten hallitus tarjoaa alv-velkaa. Jos olisin nuorempi ja halukas kehittämään liiketoimintaa, niin mieluummin minä ottaisin satatonnisen puhtaana käteen kuin tonnin kuussa velkaa. Niin varmaan moni muukin.
*Kati Kiirasmaalle kiitos tästä pohdinnasta, jonka lainasin Facebook-päivityksestäsi.
”Klappa pojken, det kostar ju ingenting”-on jossakin opetettu. Sopii myös hoitajiinkin.
Olen käsittänyt että jaettu 100 tonnia on korvamerkittyä rahaa joka on käytettävä juuri niihin kehittämistoimenpiteisiin joihin sitä rahaa on haettu ja tästä on löydyttävä tositteet. Tarkoittaa siis käytännössä sitä ettei rahalla juurikaan ole toivottua apua yritysten akuuttiin kassa kriisiin, paitsi jos olet kehittämispalveluja tarjoava konsulttiyritys.
Ei varmaan Business Finland voi aivan perustavaa laatua olevista säännöistään poiketa. Ja niihin kuuluu, että tukea maksetaan tilitettyjen kulujen perusteella. Valvonta ja väärinkäytöksiin puuttumimen on täysin mahdollista ja todennäköistä. Ei BF:n tuki mikään lottovoitto ole, koska tilintarkastuksessa väärinkäytöksistä pitäisi narahtaa.
Olisikohan ollut mahdollista pysäyttää BF-kriteerien mukainen rahanjako hetkeksi ja muuttaa ohjeistusta siten että siitä olisivat hyötyneet ne jotka oikeasti olisivat tuen tarpeessa, ennenkuin ehdittiin pistää rahat jakoon ja suorastaan ennätysvauhdilla?
Kuitti siitä tulee yritykselle, kun yritys maksaa palkkaa omistajilleen. Se omistajille maksettu palkka on hyväksyttävä kulu kehitystoiminnassa siltä osuudelta, kun palkka koskee yrittäjäomistajan tekemää työtä tämän suunnitelmansa kehityksen eteen esmes istuu konsultin kanssa viikon verran ja maksaa konsultille laskun mukaan ja nostaa itselleen viikon palkan ja molemmat nämä kulut hyväksytään BFlla. Tämä lukee ihan selvästi BFn sivuilla. Sitten yrityksen kiinteitä kuluja hyväksytään max 20 % ja ilmeisesti nyt kun säännöt muuttuvat, niin jo satatonnisten saaneetkin pääsevät suurempien kiinteiden kulujen hyväksyttävyyden piirin.
Kyllä näillä satatonnisille yrittäjäomistajat turvasivat ja tuplasivat itselleen palkkatuloa. Ei tarvitse mennä säästöille eikä KELAn työttömyyspäivärahoille. Loput mitä itselleen palkanmaksun ja 20 % kiinteiden kulujen jälkeen jää, niin niillä avustusrahoilla sitten ostetaan kaverilta ja kaverin kaverilta kehittämissuunnitelman konkretisointia, tehdään kokeilua, markkinoiden tutkimista, lanseeraamista ja parhaassa tapauksessa suunnitelman toteuttamista osaksi vakiintunutta liiketoimintaa.
Tässä BFn rahoituksessa joko on jaettu 100 000 suunnitelmiin tai sitten sitä kehitysmahdollisuuksien selvittelyrahaa 10 000 ja jaettu niillä lakipykälillä, joilla BF on tehnyt tähänkin asti. Mihin unohtui ja miksi se BFn itsensäkin sivuillaan mainostava tilanne, että tätä erityisrahoitusta jaetaan liiketoiminnan häiriötilan vuoksi.Siksihän se hallitus sen lisäbudjetissaan myönsi, koronatukirahanakin mainittu. Mutta miksi tätä ei sitten edellytetty enää hakemuksen käsittelyvaiheessa. Lakiko sen kielsi. Eihän BFltä ole kielletty harkinnan käyttö. Ei se voi olla koska joissakin maakunnissa aluetoimistoissa käytettiin harkintaa ja mm. yrityksen koko ratkaisi paljon sen, minkä määrän sitä tukirahaa sain haetun 100 000 sijaan.
Ei se mikään automaatio voi olla, että kun vaan on joku kehitysidea ja ei ole maksukyvyttömyysuhan alla, niin hakemus menee läpi. Ei kait BFlla mene normistikaan hakemus kuin hakemus läpi. Vai tulkittiinko tätä erityisrahoitusta ja häiriötilaa sellaiseksi, että nyt rahaa vaan jaetaan sitä mukaa, kun vain joku jonkunlaisen kyhäillyn kehityssuunnitelman tajuaa esittää. Olisi tämän häiriötilan osoittaminen pitänyt pitää kriteereissä ja jos se ei toteudu, niin sitten siirtää hakemus normirahoitusjonhoon mitä BFn normisti tekee. Mm. tämä Huono Äiti Oyllä ei ole mitään näyttöä, että korona olisi aiheuttanut häiriötilan tämän yrityksen liiketoimintaa, joten miten voi olla mahdollista saada häiriötilan rahoitusta olkoonpa sitten vaikka kehitysrahana jaettavaa.
Mutta kivahan se on keittiöstä käsin näistä avustusrahoista maksaa itselleen kunnon palkkaa kuin kituuttaa entiseen malliin tai syödä omia säästöjään tai mennä hakemaan elantoaan KELAn jonoista.
Sitä vaan ihmettelee, että onko näillä 100 000 ja 10 000 hakeneilla moraalia ollenkaan. Miten ne ilkeävät ja kehtaavat. Ei heillä itsellään ole koronavaaraa ollenkaan. Ovat sisällä kodeissaan suurin osa. Sisäsiistiä etätyötä. Eikö heitä hävetä. Täällä meillä Suomessakin eturintamassa olevista osa sairastuu työssä koronaan ja kaksi lääkäriäkin jo kuollut. Ja vaara ei ole yksin eturintamssa olevilla, vaan he voivat altistaa omaa perheettäänkin. Mitään ei kuitenkaan lisää makseta kuten muissa maissa maksetaan vaarallisen työn lisää. Siten osa on menttänyt työnsä eli saanut lopputilan työnantajaltaan ja joutunut liiton tai KELAn jonoihin. Ei rahaa tule viikkokausiin yhtään mistään. Minimissään menee 5 viikkoa eli enemmän kuin mitä BFlta rahaa 70 %:sti tilille saaneet. Eivät ole yrittäjiä eivätkä voi hyödyntää BF:aa.Ei voi näiden muutaman omistajahengen työllistävien yritystenkään tila olla niin vaikea, että kolmessa viikossa olisivat hätää kärsimässä.
Tämmöisestä kaverikapitalisti Suomesta ei voi olla ylpeä.
Vielä on edessäpäin teollisuuden vaikeat ajat. Nyt on rahat jaettu jo. Teollisuussektori ei vielä näille jaoille ehtinyt. Ja kun tarve olisi, niin rahat ovat jo menneet. Ei tämmöisellä toiminnalla pelasteta Suomen elinkeinoelämää.
Tästä on hyvä mielipiteen kirjoittanut KHT-tilintarkastaja Antti Eskelinen https://www.savonsanomat.fi/mielipide/lukijan-sanomat/Hallitus-on-hakoteill%C3%A4-yritystukien-my%C3%B6nt%C3%A4misess%C3%A4/1545856
Siis. Ei tässä muuta kuin kiitos sulle ”merkityksetön”! Ei tohon muuta voi vaan sanoa. 🙂
”Sitä vaan ihmettelee, että onko näillä 100 000 ja 10 000 hakeneilla moraalia ollenkaan. Miten ne ilkeävät ja kehtaavat. Ei heillä itsellään ole koronavaaraa ollenkaan. Ovat sisällä kodeissaan suurin osa. Sisäsiistiä etätyötä. Eikö heitä hävetä. Täällä meillä Suomessakin eturintamassa olevista osa sairastuu työssä koronaan ja kaksi lääkäriäkin jo kuollut.”
Nämä eivät kyllä kilpaile samoista rahoista keskenään, joten en ihan yhdy argumenttiin. Mutta toki esim. hoitajia pitäisi muistaa ihan rahallisesti eikä lämpimillä ajatuksilla.