Siivoton juttu
Helsingin Sanomat julkaisi eilen laajan artikkelin siivousalalla esiintyvästä työvoiman hyväksikäytöstä. Sen mukaan hyväksikäytön skaala on laaja ja muistuttaa pahimmillaan ihmiskauppaa. Siivoojiaan riistävät yritykset ovat jatkaneet toimintaansa pitkään ilman seuraamuksia.
Maan hallitus reagoi nopeasti. Sisäministeri Maria Ohisalo kertoi syksyllä aloittavasta poliisin ihmiskaupparikoksiin keskittyvästä yksiköstä ja korosti monialaisen yhteistyön merkitystä. Työministeri Tuula Haataisen mukaan keinoina voisivat olla muun muassa aluehallintoviraston määräämä tuntuva sanktiomaksu ja ammattiliittojen kanneoikeus. Pääministeri Sanna Marin teki yhteenvedon, joka kannattaa laittaa näkyviin.
Toimia on siis luvassa ilmeisen nopealla aikataululla. Mutta miten tällaiseen tilanteeseen yleensä on jouduttu? Miten on mahdollista, että jopa julkisen sektorin järjestämän kilpailutuksen voi voittaa työntekijöitään riistävä yritys?
Syitä on paljon, eikä niistä suinkaan vähäisin ole yleinen piittaamattomuus. Kun sanktioista ei juuri ole ollut vaaraa, niin toiminta on päässyt karkaamaan käsistä. Viranomaisilta on puuttunut sekä työkaluja että resursseja, ja jokaisen työntekijän on ajettava asiaansa joko yksin tai ammattiliiton avustamana.
Lainsäädännössämme on tällaisen toiminnan mahdollistava aukko. Kiskonnantapainen työsyrjintä on kriminalisoitu rikoslain 47 luvun 3 a §:ssä, mutta rikoskynnyksen ylittyminen ei ole helppoa todeta. Lainkohdan mukaan kiskonnantapaista työsyrjintää on, kun työnhakija tai työntekijä asetetaan huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä.
Aluehallintovirastot tekevät tarkastuksia, mutta niiden resurssit ovat rajalliset ja keinot vähäiset. Rikkomuksista annetaan huomautus ja rikoskynnyksen mahdollisesti ylittävät tapaukset annetaan poliisin tutkittaviksi. Joukkoon mahtuu paljon sellaista hyväksikäyttöä, joka jää selvittämättä. Sekä sanktiomaksun määräämisoikeus että ammattiliittojen kanneoikeus paikkaisivat tämän aukon.
Hallitus on tänä kesänä pohtinut myös alipalkkauksen kriminalisointia. Se selkeyttäisi asiaa monella tavalla, mutta tämän lainsäädännön muuttaminen kestää vähän kauemmin. Ensin on selkeästi määriteltävä rikoskynnyksen ylittävä alipalkkaus, sillä työehtosopimuksissa on aina tulkinnanvaraa eikä ihan pieniä laiminlyöntejä kannata kriminalisoida. Ne voidaan hoitaa juuri sanktiomaksulla ja ammattiliittojen kanneoikeudella.
Yksi hyväksikäytölle altistava lakimuutos tehtiin kesällä 2016, kun Sipilän hallitus poisti mahdollisuuden myöntää oleskelulupa humanitaarisin perustein sellaisille turvapaikanhakijoille, joille turvapaikkaa ei myönnetä. Tarkoituksena oli saada heidät palaamaan kotimaahansa, mutta kaikki eivät sitä voi tai halua tehdä. Kaikki maat eivät välttämättä edes ota omia kansalaisiaan takaisin, eikä jostain maasta hyvästä syystä lähtenyt välttämättä halua sinne enää palata.
Ennen lakimuutosta tällaisille henkilöille voitiin myöntää oleskelulupa humanitaarisin perustein. Kesällä 2016 heistä tehtiin paperittomia. Heitä ei virallisesti saa olla olemassa, mutta kuitenkin he ovat täällä. Hallitusta varoitettiin silloin pimeän ja hyväksikäytölle alttiin halpatyövoiman luomisesta, mutta turhaan. Hallituksen maahanmuuttopoliittinen linja oli perussuomalaisten kirjoittama, ja sen mukaan edettiin lyhytnäköisesti.
Marinin hallitus aikoo puuttua työntekijöiden hyväksikäyttöön tehokkaasti, ja siitä on hyötyä sekä kaikille työntekijöille että rehellisesti toimiville yrityksille. Opposition näkemyksiä en ainakaan vielä eilen huomannut. Toivottavasti Petteri Orpo ei puhu työnantajien asettamisesta kestämättömään tilanteeseen, kuten hän sanoi kommentoidessaan alipalkkauksen kriminalisointia. Ja toivottavasti perussuomalaiset eivät puhu taas vihervasemmistolaisesta kulttuurimarxismista ja haittamaahanmuutosta.
Ehtiiköhän nykyinen hallitus koronan ja edellisen hallituksen jälkien korjaamisen lisäksi tekemään mitään muuta?
Kok, pers, kesk hallitus: raunioitamme maan!
Ainakaan yhtään työllistämistoimea ei vieläkään kuulu, vaikka alunperinkin se oli hallitusohjelman tärkein teko nostaa työllisyyttä. Velkaahan pystyy ottamaan kaikki. Hukkaan on heitetty jo 1,5 vuotta.
Et ole tainnut kuulla ollenkaan koronasta ja sen vaikutuksista työ- ja elinkeinoelämälle.
Antti Rinteen hallitus perustettiin 6.6., miten saat tähän päivään 1,5 vuotta. Marin aloitti 10.12. Jotenkin alkaa tiettyjen kommentoijien vaihtoehtoiset totuudet ottamaan päähän. Tällä palstalla toki vähän,mutta muualla ihan jatkuvaa vääristelyä. Kiskonnan tapaista työsyrjintää voi olla muuallakin kuin siivousalalla, eräs koulutettuja henkilöitä asiantuntijatehtäviin palkkaava työnantajani esitti palkanalennusta saatesanoin: pakko sinun on suostua, kun sinulla on niin paljon velkaa…
Seppo ei vissiin huomannut, että Suomi oli kiinni maaliskuun puolivälistä alkaen noin 3 kuukautta ja monet ihmiset lomautettiin, pienyrittäjien työttömyysturvaa parannettiin ja yritykset saivat koronatukea. Syksyllä saattaa kolkutella uusi koronakriisi. Ilta-Sanomissa on ministeri Li Anderssonin haastattelu, jossa hän kertoo vähän hallituksen suuntaviivoista.Ei se huonolta vaikuta.
Miten tyhmä voi tällaisen kommentin laukoja olla, jollei ole parin opposition populistipuolueen kannattaja?
Meillä on juuri ollut melkoisen merkittävä yhteiskunnan ravistava pandemia rapauttamassa toimintaa, ja se sivuutetaan kuin mitään ei olisi ollutkaan.
Punk in Finland -sivustolla on ketju “moderni orjuus Suomessa”.
Erityisesti tämä on havainnollinen kommentti:
https://www.punkinfinland.net/forum/viewtopic.php?f=2&t=743989&start=15#p20316921
EK:n puheenjohtaja Mattila: Suomalaisten palkat ovat 10–15 prosenttia liian korkeat – ”Tarvitsemme vielä monta kikyä”
Ja tämä:
Ibo Sting
Olen ihan täysin sama mieltä puheenjohtaja Veli-Matti Matilan kanssa, rohkea ja aito puhe nyt olemme 2017 Suomi on todella jäljessä vanhojen sääntelyjen ja lakien johdosta ، työehtosopimukset on Suomen ja yrityksien kasvun hidaste, työntekijät ja työnantajat täytyy antaa sopia enemmän ja kaikesta keskenään molemmille parasta , ei siihen tarvitse opastus työehtosopimuksien keksimä ja kirjoitettava liittojen taholta , varsinkin työntekijöiden liitot mm PAM , he eivät tiedä käytännön asioista miten se todellisuudessa toimii työpaikoilla yhtään mitään , eivät ymmärtää et jos ei ole yrityksiä niin ei ole työpaikkojakaan.
“Jos ei ole yrityksiä, ei ole työpaikkojakaan.”
Emme tee mitään työpaikoilla, joiden maksamalla palkalla ei elä Suomessa. Työllisyysastetta ei voi syödä, se ei maksa veroja tai investoi.
”Jos ei ole yrityksiä, ei ole työpaikkojakaan.”
Ja tuohon voisi lisätä, että ei ole yrityksiä, eikä työpaikkoja , jos ihmisillä ei varaa kuluttaa.
Tämä kevät osoitti miten yrityksille kävi, kun ihmiset pysyivät kotona, eivätkä koronan takia uskaltaneet poistua juuri mihinkään.
Toivottavasti palkkojen heikentämistä vaativat oppivat tästä keväästä jotakin.
Ai palkkoja voi mielestäsi heikentää vain pienimmästä päästä, vaikka oikeasti on olemassa paljon enemmän nimenomaan muita palkkoja!
Empä huomannut että ihmiset eivät olisi pärjänneet ilman yrityksiä. Taisi paremminkin olla toisinpäin. Jostain syystä ajatellaan että ihmiset ovat riippuvaisia työelämästä vaikka se on juurikin toisinpäin. Ehkäpä juuri siksi asiaa yritetään vääntää ylösalaisin että voidaan polkea palkkoja ja heikentää työoloja noin muutenkin.