Ansiosidonnaista kaikille?
Muutama päivä sitten kansanedustaja Elina Lepomäki (kok) esitti nykyisin vain työttömyyskassojen jäsenille kuuluvan ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamista koskemaan kaikkia työttömiä. Myös keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni oli samoilla linjoilla pitäen tätä asiaa oikeudenmukaisuuskysymyksenä.
Äkkiä ajatellen tämä kuulostaa oikeudenmukaiselta, mutta ei asia ihan niin yksinkertainen ole. Se on vähän sama asia kuin jos valtio korvaisi vailla palovakuutusta oleville tulipalosta aiheutuneet vahingot tai jos pelkän pakollisen liikennevakuutuksen ottaneille korvattaisiin myös hirvi- palo- ja varkausvahingot samalla tavalla kuin nämä vapaaehtoiset vakuutukset ottaneille.
Kyse on siitä, että jos haluaa muuta kuin lakisääteisen vähimmäiskorvauksen, niin on myös maksettava enemmän. Tällä hetkellä valtio rahoittaa palkansaajan ansiopäivärahasta perusosan, joka vastaa vain peruspäivärahaa. Peruspäivärahaa saadaan ilman lisämaksullista työttömyyskassaan kuulumista. Työttömyyskassaan kuuluminen on vapaaehtoista työttömyysvakuutuksen lisäostamista, jolloin työttömyyskassat rahoittavat korvauksista 5,5 prosenttia ja työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa loput. Työttömyyskassaan voi kuulua kuulumatta ammattiliittoon.
Jos tätä universaalia työttömyysturvaa esittäisi jokin muu puolue kuin kokoomus, niin silloin varmaan puhuttaisiin sosialismista, jossa valtio maksaa kaiken. Muutenkin esitys tuntuu vähän oudolta tullakseen puolueelta, jonka mielestä juuri laiskottelemaan kannustava liian hyvä työttömyysturva on tähän asti ollut yksi suurimpia työllistymisen esteitä.
Olen siis monen muun tavoin epäluuloinen, mutta suhtaudun kuitenkin esitykseen avoimen uteliaasti. Epäluuloon on syynä tämän Lepomäen jo viisi vuotta sitten esittämän ajatuksen nostaminen esille juuri nyt, kun korona on aiheuttanut työttömyyttä myös sellaisille hyväpalkkaisille henkilöille, joilla ei aiemmin ole ollut pelkoa työttömyydestä. Niinpä heiltä on jäänyt lisävakuutus ottamatta.
Ihan aiheeton ei myöskään liene epäilys uuden vaihteen löytymisestä ay-liikkeen vastustamiseen. Vaikka työttömyyskassaan voi kuulua kuulumatta ammattiliittoon ja sitoutumaton YTK on kasvattanut suosiotaan, niin ehdotuksen voi nähdä osana ay-liikkeen vastustamista. Ay-liike on suurin este vapaalle palkkojen muodostamiselle eli työnantajan sanelulle, ja jos ay-liikkeen asema heikkenee tarpeeksi, niin yleissitovia työehtosopimuksia ei enää solmita.
Mutta jos ansiosidonnaista työttömyysturvaa oikeasti halutaan kaikille, niin mikäpä siinä. Onhan se sikäli yhdenvertaista, että se koskee kaikkia niitä, jotka työssäoloehdon perusteella ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Mutta entäpä ne, jotka eivät ole? Nykyisin peruspäivärahaa saavat saisivat ansiosidonnaista, mutta entä työttömyyden pitkittymisen takia työmarkkinatuelle siirtyneet? Entä ne puoli miljoonaa työtöntä, jotka tällä hetkellä tekevät palkatonta työtä kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun nimellä? He saavat vain työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen. Minkä palkan perusteella heille ruvetaan maksamaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa?
Jo näin pintaraapaisulla huomaa, että helposti esitetty ei ole helposti toteutettu. On ihan selvää, että esitystä ei toteuteta ilman pitkällisiä neuvotteluja ja poliittisia kompromisseja. Ainakin vasemmistopuolueet tullevat edellyttämään, että samalla toteutetaan myös ammattiliittojen ryhmäkanneoikeus.
Saattaa olla, että perustulo olisi yhtä helposti tai vaikeasti toteutettavissa.
***
EDIT 13.7.2020 klo 13. Kymmenet ihmiset ovat kommentoineet, että palovakuutusvertaus ei sovi tähän asiaan. Eikö kukaan lue aiempia kommentteja ja eikö kukaan tajua, että käytin palovakuutusvertausta karkeasti yleistäen? Olen myös täysin tietoinen siitä, että ansiosidonnaista rahoittavat myös liittoihin ja niiden kassoihin kuulumattomat. Oletin sen olevan yleisesti tiedossa, joten en siitä erikseen maininnut pitääkseni jutun lyhyenä. Ilmeisesti lukijat kuvittelevat blogin olevan jonkinlainen akateeminen juridinen tutkielma, jossa kaikki mahdolliset asiat on selitettävä perusteellisesti.
Älkää siis enää tulko kertomaan minulle näitä asioita, vaan koettakaa keksiä muuta sanottavaa. Ja katsokaa vaikka Wikipediasta blogin määritelmä.
Hommahan hoituisi nopeimmin, jos kassaan kuuluminen tehtäisiin pakolliseksi. Ammattiliittoon kuuluminenkin voisi olla pakollista, myös työnantajalle.
Onneksi on perustuslaki joka estää tuollaisen.
13 §
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.
Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.
Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.
Kun vakuutuskorvauksen saamisen ehtona on vapaaehtoinen kassajäsenyys samaan aikaan kun vakuutusmaksut ovat pakollisia, niin tästä seuraa ongelmia niille jotka eivät ymmärrä systeemiä.
Kun vakuutuskorvauksen saamisen ehtona on kassajäsenyys, niin kassajäsenyydenkin pitäisi olla pakollista jos vakuutusmaksut ovat pakollisia. Vaihtoehto on, että sekä molemmat ovat vapaaehtoisia. Ei niin että toinen on pakollinen ja toinen vapaaehtoinen.
Nykytilanteesta hyötyy ammattiliitot, sillä iso osa kuvittelee että ammattiliitot maksavat työttömyyskorvauksen. Siksi liitot vastustavat systeemin muuttamista oikeudenmukaiseksi.
Sinä et ole kyllä ymmärtänyt asiaa. Eihän tyhmyys synti ole muttei se kenenkään ansioksi ole jos ei ymmärrä ammattiliittojen ja työttömyyskassojen eroa.
Analyysi on hyvä, mutta oikeasti vain työttömäksi jäänyt joutuu painiskelemaan ansiosidonnaisuus-käsitteen tiimoilla.
Työtön on työtön. Se, miten työttömyyskorvaus määritellään, tulisi pudistella pölyistä ja miettiä hommaa kokonaisuutena. A) Kaikkille eloonjäämiskorvaus, jolloin ei tule tarvis hakea muita tukia; B ) Jollain aikajanalla edeltävän ansiotason tarkastelu ja siihen sidottu kokonaistuki; C ) Ei tukia, huutolaisyhteiskuntaan paluu.
Mietiskelkää, arvoisat kommentoijat, mitä kaikkea pitäisi yhteiskunnassamme korjailla. Itse keksin äkkiseltään satoja virheytimiä, mutta koko poliittinen laita ääripäästä toiseen esittää uskomattoman typeriä ja sitten huomattavan harkittuja ideoita.