Tahallista muistamattomuutta

Kansan poliittinen muisti on tunnetusti lyhyt, ja sitä poliitikot ja jotkut politiikan toimittajat tai oikeammin poliittiset toimijat osaavat käyttää hyväkseen. Asiaa auttaa, jos poliitikon tai toimittajan omakin muisti on lyhyt. Otetaanpa pari esimerkkiä:

Kansanedustaja Timo Heinonen (kok) kertoo Verkkouutisissa keskustan heikon kannatuksen johtuvan osallistumisesta Sanna Marinin (sdp) johtamaan vasemmistohallitukseen. Hallitus rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa velkarahalla, korotti polttoaineveroa ja mahdollisesti aikoo korottaa alkoholiveroakin. Ei siis ihme, että keskustan kannatus laskee, kertoo Heinonen.

Jokainen vähänkään asioita muistava tietää, että keskustan kannatus romahti viime hallituskaudella, jolloin keskusta oli pääministeripuolue ja jakoi yhteiset arvot kokoomuksen kanssa. Erityisesti juuri niistä hyvinvointipalveluista leikattiin, säädettiin täysin pieleen mennyt taksilaki ja työttömiä kuritettiin aktiivimallilla. Soteuudistus törmäsi monta kertaa perustuslakiin ennen lopullista kaatumistaan, ja niin edelleen.

Kun Marinin hallitus aloitti joulukuussa 2019, niin keskustan kannatus oli 10,6 prosenttia. Nyt se on 10,5  prosenttia, joten laskua ei käytännössä ole tapahtunut.

Toisena esimerkkinä voi ottaa esille hallitukselta vaaditut työllistämistoimet, joista kerroin eilen. Niitä hallitukselta on vaadittu jatkuvasti, vaikka pääministeri Marin on kertonut niiden selkeän aikataulun. Ylitse muiden näyttää vaatimuksena olevan se viime vaalikaudelta tuttu työttömien piiskaaminen, joka osaltaan aiheutti Sipilän hallituksen ja samalla myös keskustan kannatuksen laskun.

Työttömien kovistelua vaatii myös Iltalehti pääkirjoituksessaan, jonka laatija on sekoittanut keskenään aktiivimallin, aktiivisen työnhaun mallin eli aktiivimalli kakkosen ja omaehtoisen työnhaun mallin.

Aktiivimalli oli se jo syntyessään susi leikkuri, jonka ainoa tarkoitus oli leikata työttömyysturvaa. Se valmisteltiin ilman vaikutusarviota ja säädettiin mediahiljaisuudessa. Vasta kansanliike mielenosoituksineen sai median ja osan päättäjistäkin havahtumaan. Kaikki eivät ole havahtuneet vieläkään, sillä jotkut haikailevat yhä jonkinlaisen aktiivimallin perään. He unohtavat, että aktiivimallilla ei saatu aikaan uusia työpaikkoja, mutta työttömien elämä saatiin kurjemmaksi.

Sipilän hallitus suunnitteli myös aktiivimalli kakkosta, jonka toteuttamista taas vaaditaan. Sen Sipilän hallitus veti itse pois kesken valmistelun, koska siinä ei ollut mitään järkeä. Sen mukaan jokaiselle työttömälle laadittaisiin työnhakusuunnitelma, jonka seurantaa valvottaisiin raportoimalla työvoimaviranomaisille jokainen työnhaku.

Aktiivimalli kakkonen eli aktiivisen työnhaun malli eli omaehtoisen työnhaun malli ei ole valuvioista korjattu aktiivimalli, vaan ihan erillinen asia. Lisäksi jo nyt jokaiselle työttömälle laaditaan heti työttömyyden alussa yksilöllinen työllistymissuunnitelma, jonka toteutumista seurataan ja jonka noudattamisen laiminlyönnistä seuraa sanktio.

Kepin antaminen työttömille on joidenkin mielestä se ainoa kova työllistämistoimi, jonka menestykseen uskotaan autuaaksi tekevänä asiana. Tosiasiassa kukaan ei ole kertonut miten työttömien elämän kurjistaminen lisää työpaikkoja tilanteessa, jossa työtä ei ole edes tarjolla kuin pienelle osalle työttömiä.

Mutta eipä näillä asioilla ole väliä silloin, kun unohdetaan faktat ja puhutaan ideologiaa. Keskustalle annan sellaisen ilmaisen vinkin, että älkää lähtekö mukaan tähän työttömien kurittamiseen tähtäävään kilpalaulantaan. Muun muassa sen seurauksena puolueenne kannatus romahti.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka
Kommentit (55)
  1. Peräkammarista huutelija
    10.8.2020, 10:22

    Niinpaljon on puutaheinää (poliittisten) päätösten edessä luvattu puolueilta ja politikoilta, että ei riittäisi Suomenmaassa paperi niitä kaikkia ylöskirjoittamaan.Esimerkkinä vaikka, väliaikaista autoveroa josta tulikin pysyvä , no nimi muuttunut matkanvarrella mutta rahat menee kuitenkin.
    Eräs Siilinjärveläinen politikko vastasi aikoinaan kun toimittaja kysyi mites ne vaalilupaukset? Oli vastauksena tuhahduksen omainen no jotain piti vaan luvata että äänestetään, eikait niitä vaalilupauksia pidä,,,,,

    Työttömyydestä haluan tähän nyt avautua, kun olen ihmetellyt ja ihmettelen edelleenkin.Poliittista suhmurointia taustalla vaiko sitä kuuluisaa omanfirman edun tavoittelua, valtapeliä kuitenkin.

    Miten on mahdollista että Suomessa on yhtäaikaa kauhean paljon työttömiä ja yhtäaikaa kauhea työvoimapula.
    Ratkaisuksi tosiaankin on keppiä työttömille ja sitten taas keppiä työttömille.
    Vastauksena ei auta sekään että tarvitaan nykytyöpaikoille sellaiset reilut parikymmentä työlupakorttia joiden sisältä on vähintäänkin uusavuttomille vedenkeittoa tasoista höpötystä ja rahathan siellä viedään niin pienyrittäjiltä kuin työttömiltäkin, jos ei muuta niin pahviläpyskän laminoinnista sen reilut 20€.

    Toinen vaihtoehto taasen on yritystukia ja sitten taas yritystukia, muodossa jos jopa toisessa ellei kolmannessakin. On suora tuki yritykselle, on työllistämistuki nimikkeellä ja sitten mukamas työttömälle suunnattu tuki eli palkkatuki mutta hyödynhän siitä itseasiassa saa oikeastaan vain yrittäjä, kun osan työntekijän palkkasummasta saa takaisin palkkatukena. Työllistyneelle työttömälle ei tule mitään sen enempääkuin muutenkaan. Ainoastaan takaraivossa tieto/pelko siitä että kun tuki loppuu on edessä taas kortisto.

    No jopas hiukan helpotti ja sitten niitä töitäetsimään kun niitåä on joka ovella

    1. Palkkatuki on oikea työpaikka, jossa työntekijä on työsuhteessa ja saa tessin mukaista palkkaa. Työntekijän kannalta ei ole merkitystä, mistä täysi palkka tulee, kunhan tilille maksetaan työehtosopimuksen mukaan tehdyistä tunneista.

      1. Juuri näin, työntekijälle tärkeintä on työsuhteessa että tilille maksetaan Tessin mukainen palkka josta kertyy myös eläkettä! Sopiva slogan jollekin puolueelle voisi olla: Ilmaistyön aika on ohi! Sen kun pitää mielessä, niin siitä on hyvä rakentaa tietä parempaan.

      2. Peräkammarista huutelija
        10.8.2020, 14:22

        Niinhän sitä monikin olettaa ja lakikin sanoo. Oikeasti TES mahdollisuudet ammattilaisen palkan alentamiseen on aika huimat.

        Otetaanpa vaikka Teknologiateollisuuden TES. Olet ollut töissä jossain ja kuulunut Tes mukaan palkkaryhmään A ja sitten palkkatuella samat hommat niin siellä tuumataankin ett nyt maksetaan täällä TES mukaista palkkaa ryhmän C mukaan ero onkin sitten sen reilut 3€/tunti.
        Sitten ne henkilökohtaiset lisät no eikait sitä palkkatuki tyypille mitään semmosia voi ruveta maksamaan ja jos niin sitten sitä pienintä mahdollista ja niinpäs sitä sitten erotus oikeeseen palkaan ja palkatuki TES palkkaan repsahtaakin vielä lisää. Mutta lainkirjain täyttyy ja TES mukainen palkka!

        Entäs sitten nämä kaikenmaailman työpajat jotka pyörivät palkkatuki työllistetyillä. Siellä kaivellaan neTES- laarin pohjimmaiset palkat ihan ehdottomasti ja työehdoistakaan niin vä’litetä kunhan saadaan toiintaa ja TE.keksuksen kanssa yhteistuumin ihminen pois kortistosta. Välissä yirtetään muiluttaa TYP asiakkaaksi tai kokeiluun kun tehdään vain 3kk palkatuki soppareita ja välissä aina pelotellaan karensseilla. Palkkatuki oikeus kun on häylätty näin osa-aika palkkatuessa ihmiseltä pois se joutaakin sitten kahdeksi vuotta kortistoon taas, kunnes palkkatuki oikeus täyttyy.

        Eihän tuo ole moraalisesti oiken mutta laki sallii ja kukaan ei puutu.
        Palkka tuki on kyllä oikea työsuhde mutta työnantaja puolen velvollisuuden täyttymine on vähän niin ja näin jos on yhtään luikurinoloinen työnantaja…

  2. Hienoa Saku että jaksat ylläpitää keskustelua monelle tärkeästä asiasta. Sääli vain että ne joille asia on tärkeä katsotaan monissa poliittisissa piireissä vapaaehtoisiksi vapaamatkustajiksi joilla ei ole halua työllistyä. Kysymys ei ole siitä, vaan seuraavista…

    1. Yhteiskunta on muuttunut ja hyvin palkattujen keskituloisten ammattien tilalle on tullut vaihteleva määrä matalapalkkatöitä, tämä näkyy erityisesti teollisuuden ammateissa joka kävi jo ennen vuotta 2008 läpi suurta toimintaympäristön muutosta. Lopulta finanssikriisi jakoi kortit uudelleen ja monelle jäi mustapekka käteen.

    2.Kohtaanto-ongelma on todellinen, mutta sitä ei varmasti poisteta vähentämällä koulutusta ja lisäämällä byrokratiaa.

    3. Pitkäaikaistyöttömyys ei ole pelkästään enää palkkatyön puutetta, vaan myös sosiaalisen ja psykofyysisen konkurssi. Siksi toimien kohdistaminen pelkästään yhteen osa-alueeseen, tai kuten nyt hallituksen kuvailemalla tavalla ei johda kuin ongelmien syvenemiseen.Te- palveluissa ongelma kyllä ymmäretään, mutta asiantuntijat on pakotettu sielläkin palvelemaan kyykyttävää byrokratiaa.

    4. On tunnustettava, että iso osa pitkäaikaistyöttömistä ei koskaan työllisty ja heihin kohdistuva alistava byrokratia ja leimaaminen pahentavat ongelmaa henkilökohtaisella tasolla. Tämä koskee etenkin oikeistolaisista mediaa, jonka ymmärrys työttömyydestä on liian kapea.

    5. Ilman yhteiskunnan ja työnantajien asennemuutosta yli 50 pitäaikaistyöttömien paluu työelämää on suurimmalta osin mahdoton. Tarvitaan taloudellisia tukitoimia ja ennen kaikkea työnantajien asennemuutos. Se ei ole mahdoton, esim. Ruotsissa ikääntyvien työllisyysaste on korkeampi kuin Suomessa…

    Kuten palstalla moni on kirjoittanut, tarvitaan asennemuutos ja täysin uutta ajattelua vaikean työttömyysongelman ratkaisemiseksi. Odotin ja odotan edelleen, että vasemmisto ottaa kopin, eikä lähde miellyttämään keskusta/ kokoomus/ persu akselia vaalitappion pelossa. Ongelman suuruutta ei voi liikaa korostaa…

    1. Vaikka pitkäaikaistyöttömien asia on tärkeä, niin se ei saisi ohjata koko työllisyyskeskustelua niin suurella painoarvolla kuin se tuntuu vaan tekevän. Luottaisin enemmän siihen että mitä alemmas kaikkien työttömyysaste laskee, niin se ratkaisee myös osan pitkäaikaistyöttömyyden ongelmista. Ei kaikkia, joten tarvitaan sitten erikseen toimia millä autetaan nimenomaan pitkäaikaistyöttömien tilannetta.

      Kummasti vaan yleisesti keskustelu hilataan niihin joiden työttömyys pitkittyy, silloinkin kun haetaan uusia työpaikkoja. Siis uusia ja puhutaan kohtaanko ongelmasta. Eikö ole järkevää purkaa sumaa sieltä missä se ainakin teoriassa onnistuu helpoiten. Ei syyllistämällä pitkäaikaistyöttömiä, vaan yrittämällä luoda uudet työpaikat niiden varassa ne joilla kynnys ottaa työtä vastaan on matalin. Nyt tuntuu kuin ratkaisuja haettaisiin vaikeammasta päästä ja tarkoituksena olisi vain kurittaa niitä joiden on vaikeinta työllistyä. Syntyy uusia työpaikkoja helpommin työllistyvien varaan, niin muille jää tilaa työllistyä vanhoihin työpaikkoihin.

      Älkää ihmeessä uskoko kokoomuksen propagandaa siitä että ihmiset tavoittelisivat pitkäaikaistyöttömyyttä ja että yleensä ihmiset olisivat mielellään työttömiä. Se on todellista paskapuhetta ja pelkkää ideologista sumutusta jotta huomio saadaan pois työpaikkojen puutteesta.

      1. “Sumanpurku” on osuva analogia. Työttömiä vastaan käydään sotaa kuin tukkijoella. Keksiä sohitaan sumaa tukkivaan pölkkyyn alajuoksulla. Yläjuoksulla ei tehdä mitään parannuksia, vaan syötetään pölkkyä virtaan entiseen malliin.

    2. “2.Kohtaanto-ongelma on todellinen, mutta sitä ei varmasti poisteta vähentämällä koulutusta ja lisäämällä byrokratiaa.”

      Me olemme 1990- luvulta lähtien tehneet hölmöläisen peitonpidennystä, mikä on johtanut nykyiseen tilanteeseen; oppivelvollisuuden pidentäminen ei auta nuoria, vaan pitää heidät yhden vuoden pidempään pois työmarkkinoilta. Nyt siis lisätään koulutusta sekä byrokratiaa. Eikä nuo pisa-tuloksettaan ole olleet kovin mairittelevia viime aikoina. Nykymaailma korostaa kaikessa määrää, mutta laatu on unohtunut porstuaan jo kauan sitten. Pätee myös koulutukseen. Monet työt eivät vaadi yli 3.5 vuoden koulutusta vaan vanhanmallinen ammattikoulu oli täysin riittävä. Suurin osa ammateista on sellaisia, jotka oppii parhaiten tekemällä. Ei mestari ja kisälliasetelma ei ole kadonnut mihinkään. Nyt tilanne on se, että opiskellaan mieletön määrä teoriaa ja itse ammatissa oppiminen jää lapsipuolen asemaan. Tämä taas johtaa siihen, että kun ammattillisen tutkinnon opiskeluaikaa on pidennetty, opiskelija on poissa työmarkkinoilta ja ainoat jotka asiasta hyötyvät ovat ammattioppilaitokset. Kun oppilaalta puuttuu valmistuttuaan edes auttavasti ammattiin vaadittava kädentaito, hänellä kestää kauemmin oppia työ, jos/ kun hän sellaisen saa. Näin hän on pahimassa tapauksessa vain rasite työnantajalle ensimmäiset 2 vuotta.

      Kun jokaiseen heikkolahjaisemmankin kyvyillä suoritettavissa olevaan työhön vaaditaan tutkinto, meillä ei ole muuta tekemistä kuin (pakko)opiskella ja kurssittaa tyhjänpäiväisyyksiä. Jos koulutuksen tarkoitus oli lisätä mahdollisuuksia, nyt se tekee täysin päinvastoin. Uranvaihto muuttuu mahdottomaksi, jos uravalintaa katuvalla on asuntolainaa ja lapset kotona. Täytyisi tehdä töitä eikä opiskella itsestäänselvyyksiä.

      Tilanne on se, että me olemme kouluttautuneet idiooteiksi. Jos kaikista on kaikkeen, lopputulos on se, ettei kenestään ole mihinkään. Minä kaipaan niitä aikoja, kun työpaikkaan saattoi vain kävellä sanomalla kynnyksellä: “Missä tarvitaan oikein hyvää miestä? Tässä sinulle olisi sellainen”. Tottakai maailma ja työmarkkinat muuttuvat, mutta nyt ollaan skutsissa. Ja pahasti.

      1. Ylen Areenassa on pätkä vuodelta 1973: Ammattina ATK – Kaikkialla ATK.

        https://areena.yle.fi/1-50139019

        Lävistäjän tehtävässä ylioppilastutkinto ja Raision kurssikeskuksen 1,5 kuukauden reikäkorttilävistäjän ammattitutkinto. Vertaavat lävistäjän työtä teollisuusompelijaan hieman paremmalla palkalla.

        Operaattori konesalissa käynyt kaksi vuotta kauppakoulua ja työnantajan kursseilla parin viikon jaksoissa seitsemisen kertaa. Tämä jamppa on jo hyvällä palkalla, mutta valittaa vuorotyötä. Etenemismahdollisuudet “fiksulla kaverilla” aina hyvät.

        Toinen operaattori (nainen) keskikoulupohjalta. “Hyvät unenlahjat ja huumorintaju.”

        “Sopivin koulutus ylioppilas tai vähintään keskikoulu. Saattaa riittää kansakoulu, mutta edellytttää muuten kokemusta muualta muissa tehtävissä. Matemaattisesti lahjakas.”

        “Paineena kolmivuorotyö, vaaditaan joustoa päivällä ja yöllä. Ammatti kehittyy koko ajan vaativammaksi. Henkinen paine on aiheuttanut hermostollisia vaikeuksia, ilmenevät vatsavaivoina.”

        Tuolloin pääsi lävistäjäksi jokainen, joka hyväksytysti suoritti kurssin, ja alkoi heti saada palkkaa. Etenemismahdollisuuksia uralla oli jopa tällä tasolla.

        “Ammattikoulutus on tapahtunut työnantajan puolesta.”

        Nykyään peruskoulun jälkeinen lukio tai ammattikoulu on välttämätön minkäänlaiseen oikeaan työllistymiseen.

        Vertaisin keskiastetta lukutaitoon. Ilman ylioppilastutkintoa, kielitaitoa tai muuta ammattiin valmistavaa tutkintoa ei ole täysimääräinen jäsen tai täysin lukutaitoinen. Ymmärtääkseen yhteiskuntaa ja sen toimintaa on osattava kieliä, tunnettava historiaa ja oltava hyvät valmiudet tuottaa ja ymmärtää kirjoitettua tekstiä.

      2. Kaikkialla ATK 1973 kuvattaessa peruskoulua on juuri alettu toteuttaa konkreettisesti.

        Eduskunta sääti vuonna 1968 lain koulujärjestelmän perusteista. Laki astui voimaan vuonna 1970. Siirtyminen peruskoulujärjestelmään toteutettiin asteittain vuosina 1972—1977 siten, että edettiin Pohjois-Suomesta etelään. Viimeisenä peruskouluun siirtyi Helsinki.

        Olemme jälleen samankaltaisessa tienhaarassa: joko taannumme takaisin 1800-luvulle, jäämme halpatyömaaksi, tai otamme uuden loikan saavuttaaksemme kansallisen tavoitteen pitää maa sivistyksen kärjessä. Tarvitsemme uuden “peruskoulun”, joka on nyt vähintään keskiasteen tutkinto ja valmiudet kaikille.

        1. Mitä jos keskityttäisiin koulutuksen laatuun eikä määrään.

          1. Nimenomaan. “Elintarvikealan osatutkinnon” opiskelu rekrykoulutuksessa Porokylän leipomon leipälinjastollla ilman palkkaa ei ole laadukasta koulutusta.

            Jospa lukion jälkeen mentäisiin lyhyelle kurssille ammattikouluun tai alettaisiin opinnot yliopistolla, josta työnantajat ottaisivat oppilaat kesken töihin ja kouluttaisivat tarvitsemiaan ammatti-ihmisiä ihan itse. Ja alkaisivat heti maksaa liksaa.

            Minäkin tunnen kaverin, joka opiskeli tietojenkäsittelyä TTKK:ssa, mutta jätti valmistumatta kun Nokia repi kokelaan töihin ilman papereita. Mies on edelleen ohjelmointialalla.

            Linkittämässäni videossa vuodelta 1973 melkein jokainen oli saanut pätevyytensä työnantajan maksamilla kursseilla.

            Alla on nykyään oltava ylioppilastutkinto ja ammattitutkinto, jos ei jatka yliopistoon. Akateeminen oppiarvo valmistaa ihan kaikkeen, koska paperi on osoitus kyvyistä hahmottaa asioita.

      3. Hyvä kommentti, Kardaani. Yksi suomalaisen yhteiskunnan ongelmista on ylikouluttaminen, usein helposti työpaikallakin opittavaan ammattiin vaaditaan 3 vuotta kestävä ammattitutkinto. Ja sen päälle sun minkälaista työturvallisuuskorttia ja passia. On tullut istuttua koulunpenkillä itsekin, silti tällä hetkellä työskentelen ammatissa jossa itsenäiseen työskentelyyn riitti 3 päivän perehdytys. Alan palkat mielestäni kilpailukykyiset, vaikkei koulutuksia vaadita. Tällaiset työt on vähenemään päin.

Kommentointi suljettu.