Työllistämistä vai orjakauppaa?

Hallituksen työllistämistoimista ei ole paljon uutisoitu, jos ei oteta huomioon opposition jatkuvaa puhetta niiden puuttumisesta. Onhan hallitus tehnyt paljonkin, ja kun oppositio sen huomaa, niin työttömät tulevat saamaan uusia ystäviä niistä puolueista, jotka Sipilän hallituksessa kurittivat heitä muun muassa aktiivimallilla. Tästä saatiin viitteitä jo silloin, kun Marinin hallitus päätti ottaa käyttöön pohjoismaisen työnhaun mallin. Se kiirehdittiin nimeämään aktiivimalli kakkoseksi, jotta se saisi mahdollisimman huonon maineen paljon kirotun ykkösen mukaan.

Tosiasiassa malli lyhentää kaikkia karensseja, mutta siihen liittyvä määrällinen työnhakuvelvoite nostettiin uutisoinnin ykkösaiheeksi. Vertailin näitä kahta mallia viime syyskuussa, joten siitä ei tällä kertaa sen enempää.

Viime viikolla kerrottiin työllisyyden kuntakokeilujen laajentamisesta, ja jo aiemmin uutisoitiin hallituksen suunnitelmasta perustaa uusi osakeyhtiö osatyökykyisten työllistämistä varten. Sosiaalisessa mediassa on jo epäilty näiden toimien johtavan kuntouttavan työtoiminnan lisääntymiseen ja osatyökykyisten orjakauppaan.

Huolen kuntouttavan työtoiminnan lisääntymisestä allekirjoitan, sillä aiempien kuntakokeilujen aikana kuntouttava työtoiminta oikeasti lisääntyi. Pahimpana alueena oli Tampereen seutu, jossa työttömiä laidasta laitaan ohjattiin kuntouttavaan työtoimintaan kanniskelemaan pitkospuiden rakennustarpeita.

Kunnissa on käytetty kuntouttavaa työtoimintaa vastoin lakia ohjaamalla siihen terveitä ja työkykyisiä. Olen vuosien varrella ihan kyllästymiseen asti kertonut, että kuntouttava työtoiminta ei ole työllistämistä, vaan viimesijaista sosiaalipalvelua, johon ei saa ohjata tervettä ja työkykyistä tekemään työtä työttömyystuella ja yhdeksän euron päivittäisellä kulukorvauksella. Sen tarkoitus on kuntouttaa työkykyiseksi, ei teettää palkatonta työtä kunnan sakkomaksujen säästämiseksi. Eduskunnan oikeusasiamies on antanut tästä kunnille lukuisia huomautuksia, mutta ne eivät tunnu auttavan.

Saa nähdä, miten laajenevan kuntakokeilun aikana käy. Tarkoitus on ainakin hyvä, sillä kunnissa tunnetaan työttömien tilanne, ja uutta tässä kokeilussa on työllistymistä tukevien palvelujen lisääminen, yksilöllisten palvelutarpeiden tunnistaminen ja ammatillisen koulutuksen yhdistäminen kokeiluun. Kankealla virkakielellä sanottuna “kokeiluissa asiakaslähtöisyyttä tehostetaan integroimalla työllisyys-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut entistä tiiviimmin yhteen”.

Kunnista riippuu, miten tämä ymmärretään. Jos jossain kunnassa sen luullaan vieläkin tarkoittavan kunnan rahojen säästämistä ja palkattoman työvoiman hankkimista, niin kuntouttavasta työtoiminnasta voi terve ja työkykyinen kieltäytyä. Lisäksi voi tehdä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Tuolla uudella osakeyhtiöllä ei ole mitään tekemistä kuntouttavan työtoiminnan eikä orjakaupan kanssa, sillä sen tehtävänä on tarjota palkkatyötä työehtosopimusten mukaisella palkalla kaikkein vaikeimmin työllistyville osatyökykyisille. Konsepti on Suomessa uusi, ja siinä tämä uusi osakeyhtiö toimii työnvälittäjänä sillä erolla, että se palkkaa itse työttömät ja välittää vain heidän työpanostaan tarvitsijoille. Työttömälle on samantekevää kuka hänen palkkansa maksaa, kunhan se vain on oikeaa palkkaa oikeasta työstä. Tämä ei vaikuta ollenkaan huonolta idealta.

Hallituksen olisi syytä lisätä tiedottamista ennen kuin oppositiopoliitikot havahtuvat “puolustamaan” työttömiä omilla tulkinnoillaan. Työttömät ovat epäluuloisia, ja siihen heillä on totisesti aihetta. Erityisesti kuntakokeilun sisältöä olisi syytä avata laajasti, sillä virastokielellä on vaikea kertoa sisällöstä tarkasti. Lisäksi kokeiluun osallistuville kunnille on tehtävä selväksi pelin säännöt, että ei käy kuten kuntouttavan työtoiminnan kanssa on käynyt.

Siinähän urapolun etsiminen ja elämänhallinnan jämäköittäminen tarkoittivat palkatonta työtä tai sanaristikoiden täyttämistä, ja asiasta väännettiin monta katkeraa vitsiä.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka tyoelama
Kommentit (102)
  1. Kimmo Rossinen
    21.2.2021, 09:45

    Lainsäätäjien tulisi tehdä yksi suuri muutos, joka ei tietenkään ole sovelias: kaikesta työstä tulisi maksaa minimipalkka X€/h. Kaikesta työstä. Miettikää itse X:n suuruus. Ketään ei saisi alentaa kuntoutettavaksi orjaksi, sillä tekipä ken mitä tahansa, aina tulisi korvata työn tekeminen. Kunnon korvauksella.

    1. Elisa Hartikka
      21.2.2021, 10:22

      Tätä olen minäkin ajatellut, hieman eri sanakääntein. Minusta pitäisi laatia jonkinlainen järjestelmä, jolla voitaisiin mitata osatyökykyisen työpanos (tai oikeastaan kaikkien työtätekevien työpanos, mutta se lienee liian hankala mitoitettavaksi) ja palkkaa maksettaisiin työpanoksen mukaan. Siten, että jos kykenee vaikkapa tekemään 80% panoksen, saisi 80% normaalista palkasta, mitä tehtävästä maksetaaan. Se olisi reilua. Jos työkyky riittää 20%, saisi sen 20%. Palkaton työ on nöyryyttävää.

      1. Minun mielestäni alhaisen työkykyprosentin ihmiset kuuluvat eläkkeelle. Miten tuo prosentti mitataan?

        Mennään tivoliin ja annetaan leka käteen ja sanotaan: – Lyö tuohon voimamittaripylvään alapäässä olevaan tyynyyn. Jos kello kilahtaa, niin olet tarpeeksi riski ja voit mennä maanantaina töihin.

        Toinen pointti: kauppias ei ikinä myy jauhelihapakettia 20 % hintaan ohjevähittäishinnasta, ei vaikka kuinka itkisit 20 % työkykyäsi.

        Kolmas pointti: se prosentti kuitenkin vaihtelee, huomattavastikin samalla ihmisellä. Väännän rautalangasta: työkyky ei ole vakio.

      2. Tiina Kettunen
        21.2.2021, 11:48

        Kyllähän kunnilla on jo “järjeselmä” ja mahdollisuus palkalliseen osa-aikatyöhön, joko omaehtoiseen tai työterveyshuollon kanssa suunniteltuun (toki esimiehillä paljon sananvaltaa tähänkin) ja palkka maksetaan suoraan samassa suhteessa. Eri asia onkin sitten, kuinka moni sinnittelee vajaakuntoisenakin liian pitkään, koska pienestä palkasta kun ruvetaan prosentteja vähentämään, palkalla ei tule enää toimeen! Ennemminkin olisi jo korkea aika päästää osatyökuntoiset osatyökyvyttömyys eläkkeelle, myös ne vnhemmat, sitkeät, pitkän työuran jo tehneet ja “kaikkensa jo työnantajalleen antaneet”.

    2. Luukas Pyykorpi
      21.2.2021, 13:51

      Työpäikan johtajalta tai omistajalta voisi myös kysyä, millä palkalla hän itse tulisi sillä alalla toimeen

    3. Samaa mieltä. Jos kaikille pitäisi maksaa palkkaa, se poistaisi monta hyväksikäytön muotoa. Riidelkööt sen jälkeen keskenään kuka korvaa kenelle mitä, mahdollisesti pitkäaikaistyöttömän tai osittain rajoitteisen ihmisen työllistämisestä. Silloin kun ihmisestä maksetaan jotain, hän kuuluu kirjoihin ja kansiin, ja on edes jollain tasolla yksi muista.

  2. Peräkammarista huutelija
    21.2.2021, 09:51

    Pakko aloittaa taas huutelu täältä peräkammarista.

    Täällä periferiassa on jo suunnitelmat huhupuheitten mukaan aloitettu miten saa kunta/kaupunki kierrätettyä jo ennenkin niin alhaisesti vastoin lakia kuntoutettujen ja kokeilijoitten osalta kunnan “pas**” hommien tekemistä ja kaiken kukkuraksi on haettu siihen liittyen hanke ja projekti rahoituksia vaikka mistä instanssista aina eu rahoitusta myöten.
    Tutuilla fraaseilla verkostoituminen , syrjäytymisen estäminen,työllistymienen ,hyvin vointi, mielenterveys jne jne,,,

    Kiroilua on päättäjätasolla aiheuttanut uusiutuvien säädösten kiertämisen toteuttaminen, kun nyt tukkiutuu pari porsaanreikää voimassa olevasta systeemistä ja nekään kun eivät ole kestäneet päivänvaloa kuten Saku on kirjoittanut.

    Ainut ketkä tässäkin touhussa taas hyötyy oikeasti on se pieni toimettomien ja osaamattomien hankepomojen sisäpiiri.

    Sisäpiiri pyörii ja työttömät siellä 9€ työssään hyörii

Kommentointi suljettu.