Tosiasioilla on väliä

Kun eilen harmittelin aluevaaleista tiedottamisen ja uutisoinnin vähyyttä, en vielä ollut nähnyt illalla televisioitua vaalistarttia. Se oli avartava kokemus tietämättömyyden ja suoranaisen väärän tiedon määrästä. Sen rinnalla yksittäisen ehdokkaan antama väärä tieto omista luottamustoimistaan on pikkujuttu, vaikka kuvastaakin hyvin nykyistä piittaamattomuutta tosiasioista. Näyttää olevan ihan sama mitä puhutaan, sillä kukaan ulkopuolinen ei tarkista faktoja, ja jos joku toisen puolueen edustaja sen tekee, niin sitä pidetään samanlaisena poliittisena propagandana kuin väärien tietojen antamistakin.

Puuttuu erotuomari, joka oikaisisi väärät tiedot välittömästi. Sellaista on kuitenkin mahdotonta saada suorana lähetyksenä tulevaan ajankohtaisohjelmaan, sillä yksikään toimittaja ei voi etukäteen tietää mitä kaikkea puhutaan. Vaikka sen pystyisikin arvaamaan, niin kenelläkään ei voi olla kaikkea nippelitietoa puhuttavista asioista.

Faktojen korjaaminen tapahtuu siis jälkikäteen, jos silloinkaan. Jos ja kun se tapahtuu, niin oikea tieto ei milloinkaan saavuta kaikkia niitä, jotka sen väärän tiedon saivat ja omaksuivat. En minäkään aio erotuomariksi ruveta, mutta oikaistaan nyt kuitenkin joitain yleisesti liikkeellä olevia vääriä tietoja.

Ihan yleisesti sanotaan soten paisuttavan hallintoa ja lisäävän byrokratiaa, ja eilen kuultiin väite, jonka mukaan Pohjois-Karjalassa toimivan Siun soten henkilöstöstä 25 prosenttia työskentelee hallinnossa. Oikea luku on 2 prosenttia, kuten Siun sote Twitterissä oikaisee. Esimiehiä on 4,7 prosenttia, ja heistä valtaosa työskentelee lähiesimiestehtävissä. Laskutavan haaste on siinä, että erilaisten tehtävien nimikkeistä ei voi suoraan päätellä henkilöiden työn sisältöä. Yleensä hallintoon lasketaan mukaan myös tukipalvelut, jotka oikeasti eivät edes ole tukipalveluja, vaan terveyspalveluiden ydintä, kuten kansanedustaja ja alan asiantuntija Aki Lindén kertoo Facebookissa.

Entä sitten tuo hallinnon paisuttaminen? Sekään ei pidä paikkaansa, sillä hyvinvointialueet vähentävät hallintoa. Se selviää ihan vain miettimällä nykyisen hallinnon määrää. Jos kunta järjestää sote-palvelut itse, niin sillä on valtuuston alaisena toimiva sosiaali- ja terveyslautakunta. Jos palvelut järjestää kuntayhtymä, niin sillä on oma valtuusto ja hallitus. Kuntayhtymien valtuustot valitaan kuntien valtuustoissa, joten todennäköisesti ette edes tiedä oman kuntanne yhtymävaltuutettujen nimiä, jos ette seuraa kuntanne päätöksentekoa. Sen lisäksi erikoissairaanhoito järjestetään sairaanhoitopiireissä, jotka myös ovat kuntayhtymiä omine valtuustoineen.

Nämä kaikki korvataan hyvinvointialueilla, joita on 21 ja joille nyt vaaleissa valitaan valtuustot. Jos joku näkee tässä hallinnon paisuttamista, niin hän tarvitsee tukiopetusta laskennossa. Myöskään virkamiesten määrä ei kasva, sillä nykyiset vain siirtyvät uuden työnantajan eli hyvinvointialueen palvelukseen. Siitä seuraa palkkojen harmonisointi, joka sekin näyttää tulevan monille yllätyksenä. Se ei ole yllätys kenellekään työelämän lainsäädäntöä vähänkään tuntevalle, sillä se on lakisääteinen velvollisuus liikkeenluovutuksen yhteydessä. Myöskään tietotekniikan kasvavat kustannukset eivät ole yllätys, sillä nykyinen järjestelmä on hajautettu, eivätkä läheskään kaikki ohjelmat sovi yhteen.

Nämä ovat niitä asioita, joista tulevat aluevaltuutetut päättävät. Jos he vieläkin puhuvat EU:n tukipaketista tai polttoaineen hinnasta, niin heillä ei ole mitään käsitystä siitä, mihin ovat pyrkimässä.

EDIT 6.1.2022 klo 22.00
Koska Ilpo Sinettä on taas viettänyt koko päivän kirjoittaen tänne yhtä ja samaa kommenttia klo 12.25 alkaen, niin suljen kommentoinnin. Pitää päästää Ilpo välillä nukkumaan. Myöskään Tarmo Tuonosen ei kannata yrittää tunkea tänne omia roskakommenttejaan enää koskaan.