Karmea perintö

Ilta-Sanomien eilisessä henkilöhaastattelussa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli huolissaan Marinin hallituksen jättämästä karmeasta perinnöstä. Väestö ikääntyy, tarpeelliset rakenneuudistukset on jätetty tekemättä, julkista sektoria on paisutettu, talouskasvu on hiipumassa ja velka on jo tapissa. Kaikki on jätetty hoitamatta ja meillä menee nyt tavattoman huonosti.

Mutta jos ja kun Orposta tulee pääministeri, niin tahti muuttuu. Sitten ei jaeta, vaan yhdistetään. Ollaan vastuullisia, eletään suu säkkiä myöten ja tehdään  hankalia ratkaisuja. Suomeksi sanottuna hankalat ratkaisut tarkoittavat leikkauksia kaikkein köyhimmiltä ja veronkevennyksiä hyvin toimeentuleville. Näitä hankalia ratkaisuja nähtiin Sipilän hallituksen aikana, kun sosiaalitukia leikattiin ja niiden indeksit jäädytettiin, palkkoja alennettiin kikyllä ja julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojakin leikattiin. Kukaan ei vieläkään ole kertonut, miten se leikkaus edisti Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, kuten leikkausta perusteltiin. Työttömiä kuritettiin aktiivimallilla, joka velvoitti ei vain hakemaan, vaan myös saamaan ja tekemään tietyn määrän palkkatyötä työttömyysturvan leikkaamisen uhalla.

Katsotaanpa nyt sitä Marinin hallitukselta jäävää karmeaa perintöä tarkemmin.

Hallitus on investoinut merkittävästi osaamiseen ja koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Sipilän hallituksen poistama subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettu, päiväkotien ryhmäkokoja on pienennetty ja päivähoitomaksuja alennettu. Oppivelvollisuutta on laajennettu, jotta jokainen peruskoulun päättävä nuori saa vähintään toisen asteen koulutuksen. Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisätty ja korkeakouluille on annettu uusia koulutusvastuita.

Perhevapaauudistus on saatu valmiiksi, ja se tulee voimaan elokuussa 2022. Vanhempainvapaapäivien määrä kasvaa ja vapaiden käytön joustavuus lisääntyy. Vanhustenhoitoon on asetettu sitova hoitajamitoitus, joka parantaa palveluiden laatua.  Toissa viikolla hallitus esitteli eduskunnalle vanhuspalvelulain toisen osan, joka täydentää kotiin vietävien palveluiden yksilöllistä hoitoa.

Talous on toipunut vuoden 2020 laskusta nopeasti. Kasvu on ripeää, työllisyys on ennätystasolla ja investoinnit ovat kasvaneet vauhdilla. Työllisiä oli viime vuoden lopussa yli 70 000 enemmän kuin vaalikauden alussa, vaikka välissä on ollut talouskriisi. Viime perjantaina hallitus päätti uusista työllisyystoimista, jotka vahvistavat valtiontaloutta vähintään 110 miljoonalla eurolla.

Tämä kaikki on tehty keskellä koronapandemiaa, ja yrityksiäkin on tuettu ennätyksellisen paljon. Hallitus on myöntänyt suoria yritystukia yli 4 miljardia euroa ja lainamuotoista tukea useita miljardeja. Yrityksiä on tuettu myös laajentamalla yrittäjien työttömyysturvaa, muuttamalla vuoden 2020 ajaksi lomautuskäytäntöjä ja alentamalla työeläkemaksuja.

Työllisyysaste on ennätyksellisen korkealla ja veroaste on alhaisimmillaan kymmeneen vuoteen, mutta silti valtion ja kuntien saamat verotulot kasvavat jatkuvasti. Pandemia-ajan velkaantuminen on euroalueen kolmanneksi pienin, velkasuhde on laskussa ja kestävyysvaje on pienentynyt yli 4 prosentista noin 2,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, kuten SDP:n Antti Lindtman kertoi Facebookissa.

Ei tämä perintö minusta kovin karmealta näytä.

Mutta kaikki tämä on tehty velaksi, sanotte. Niin on, mutta se velka on ollut miinuskorkoista, ja elvytyspolitiikka on osoittautunut oikeaksi. Kukaan ei tiedä, mitä olisi tapahtunut ilman sitä. Todennäköisesti olisimme nähneet konkurssiaallon ja 1990-luvun laman uusinnan, jonka jokin toinen hallitus olisi saattanut maksattaa leikkaamalla. Nykyinen hallitus sai karmean perinnön, jonka se on onnistunut kääntämään voitolliseksi.

Ilmeisesti Suomella menee nyt liian hyvin, joten pitäisi päästä leikkaamaan, jotta menisi huonommin. Sitten voitaisiinkin leikata lisää, jotta alkaisi mennä paremmin. Köyhiin se käy kipeästi, mutta Orpo ei pelkää tehdä niitä hankalia ratkaisuja.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka
Kommentit (84)
  1. “Suomeksi sanottuna hankalat ratkaisut tarkoittavat leikkauksia kaikkein köyhimmiltä ja veronkevennyksiä hyvin toimeentuleville.”

    Hallituspohjasta huolimatta mikään ei voi muuttua *kaikkein köyhimpien* elämässä, koska “taloudella” tarkoitetaan aina hyvinvoivien taloutta, ja liiketalousopin mallit toimivat erillistodellisuudessa. Kun köyhimpiä ei nähdä osallisina mihinkään, voidaan uskottavasti väittää “kaikkien” talouden kohenevan. Edes kasvavia tuloeroja tai varallisuuseroja ei haluta myöntää, ja omaisuus on poliittista valtaa. Niin kauan kuin ekonomistit pitävät hallussaan talouden pyhiä kirjoituksia saarnastuolissaan, ei suunta voi kääntyä. Mikään määrä talouskasvua (joka on lainaa ympäristöltä ja muilta lajeilta) ei koskaan valu alimmalle tasolle. Trickle down -teoria on aikamme aikamme versio apokryfisesta sitaatista “syököön leivoksia”.

    Homma voidaan kiteyttää pariin riviin:

    “Keppiä heikoimmille ja kapuloita opiskelevien rattaisiin. Milloin tätä politiikkaa ruvettaisiin tekemään inhimillinen hyvinvointi edellä? Mietin sitä, että mitä ovat ne rakenteelliset esteet, jotka tekevät hiukankaan vasemmalle kallistuvan politiikan tekemisen täydellisen mahdottomaksi.”

    Edellinen lainaus on tähtitieteilijä Mikko Tuomelta.

    1. Luukas Pyykorpi
      13.2.2022, 13:13

      Niin ja ‘taloustieteen Nobel-palkinto’ ei ole mikään Nobel-palkinto. ‘Taloustiede’ määrittelee itsensä. Aito tiede kaukana.

      1. Se mitä halutaan saajien puolelta sanoa Nobelin taloustieteen palkinnoksi on oikeasti Ruotsin keskuspankin myöntämä taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi….

      2. No johan oli kommentti. Taloustiede (ennen kansantaloustiede) on yhtä vakava tieteenala kuin mikä tahansa muu yhteiskuntatieteenala.

        “Akateemisen taloustieteen tutkinnon suorittanutta kutsutaan ekonomistiksi. Taloustieteilijä on henkilö, joka on suorittanut tieteellisen jatkotutkinnon talous- tai jossakin lähitieteessä ja tekee aiheeseen liittyvää tutkimusta.” (Wikipedia)

        Kyllä Marininkin hallitus virkamiehineen kuuntelee herkällä korvalla ekonomisteja kuten muitakin asiantuntijoita päätöstensä pohjaksi.

        1. Luukas Pyykorpi
          13.2.2022, 14:34

          Ja varsinkin suurimmat mediatoimijat.

        2. Verkko-Keijo
          13.2.2022, 16:58

          Taloustieteellä on vain käsittämättömän suuri painoarvo meidän yhteiskunnan rakenteisiin. Kysymyksessä on kuitenkin tosi uskomuksiin perustuva uskomusjärjestelmä. Sosiologia olisi varmaan parempi perusta yhteiskunnan kivijalaksi. Puhdas muototiede taloustiede ei kuitenkaan ole.

          1. Tuskin Suomi pärjäisi globaalissa kilpailussa sosiologian opein. Utopiayhteiskunnat ovat sitten erikseen. Ei taloustietelijöillä ole varmoja vastauksia, mutta teoriat ovat varmasti valistuneempia kuin somen pseudotieteilijöillä.

        3. Taloustieteen tutkimuskohteen on tuotanto, jakelu, vaihto ja kulutus. Kyllä.siinä ihminen jää noiden osaseksi koneen tai halkomotin tapaan. Taloustutkimukseen liittyy aina joki -ismi, jonka pohjalta ao suunnan ”talouden lait” laaditaan. Esim. liberalismi, talouden vapaus kaikesta yhteiskunnan säätelystä (paitsi tukiaisista). Marxismi-leninismi oli aikanaan vahvasti esillä. Sinällään taloustiede on osa yhteiskuntatieteitä, tosin ihmisen unohtaen. Ja siksi ekonomistien neuvoissa työtöntä käsitellään usein kuin viallista koneen osaa. Pakkokäynnistyksellä kyllä starttaa.

          1. Ajattelin tälle nimimerkillä SRPC vastata. Mutta ei tarvitse, kun Ihanitse pääpiirteissään kirjoitti jo kaiken oleellisen.

          2. “Taloustiede on yhteiskuntatiede, joka tutkii lähinnä taloudellisia päätöksiä tekevien toimijoiden kannustimia ja käyttäytymistä, sekä niiden perusoletuksista johdetuilla malleilla ja teorioilla erilaisia taloudellisia ilmiöitä” (Wikipedia)

            Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää ja hyväksyä?

            1. Ehkäpä se, että se on arvailua ei tiedettä!

    2. Ritu+Ripeä
      13.2.2022, 14:47

      Ihmiset ovat seuraaviin vaaleihin mennessä unohtaneet kaiken tapahtuneen. Se on surullista.

    3. Erna Hartgivson
      13.2.2022, 17:51

      Toivottavasti mahdollisimman moni päättäjä sekä viranhaltija bongaa ja sisäistää esim. nämä artikkelit ja tutkimukset.
      https://www.sosiologia.fi/osallistumisen-lupaus-ja-petos-hyvinvointiyhteiskunnassa/
      https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/tyottomyys-sattuu/4047610

      1. Jussi Parviainen
        14.2.2022, 11:41

        “Osallistumispolitiikka, jonka piti lisätä ihmisten autonomiaa, onkin muuttumassa uudenlaiseksi hallinnan ja ohjauksen välineeksi” Tätähän se on ollut jo ikiajoista! Kyse on siitä, että porvarillisen suomen systeemi toimii, ja tulee aina toimimaan näin!

  2. Politiikkaan on aina kuulunut vastustajien haukkuminen. Tarinat ovat joskus sellaisia, että jää miettimään, puhutaanko edes saman valtakunnan asioista. Ehkä myöskin Trumpin valehtelemalla saavuttama suosio innostaa.
    Leikkaaminen, kyykyttäminen, kepittäminen (viimeksi mainittu ihan konkreettisenakin) kiehtoo isoa joukkoa ihmisiä. Ihan omasta todellisesta tilanteestaan riippumatta. Ei Putin, ei Lukašenka pysy vallassa ja romuta ihmisoikeuksia tai pistä vastustajiaan itse vankilaan, muusta puhumattakaan. Sortamisen käytännön hommat hoitavat ihan tavalliset kansalaiset, (Tavalliset rivimiehet) ja innokkaasti. Nürnbergin oikeudenkäynnissäkin Natsi-Saksan hengissä säilyneet johtajat julistivat olevansa syyttömiä, eivät olleet tappaneet ketään.
    Orpo puhuu sitä, minkä tietää uppoavan isoon ihmisjoukkoon. Kepittäminen ja kyykyttäminen kiehtoo. Erityisesti niiden kaikkein hauraimpien. Nehän uhkaavat ”hyvinvointiyhteiskuntaa”, kun Soteen aiottu verorahojen kaappaus ainakin lykkääntyi ja Kevankin miljardit jäivät yksityiseltä sektorilta saamatta.

Kommentointi suljettu.