Mitä minä luin?

Ukrainalaisten pakolaisten ottaminen maahan sai alusta lähtien laajan hyväksynnän ja häivytti näkyvistä aiemmin tulleiden ja yhä vailla oleskelulupaa olevien ongelman. Maassa on vieläkin noin 3 000 henkilöä, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa vuosina 2015–2016 tai aiemmin ja jotka joko ovat edelleen turvapaikkajärjestelmässä tai joille on tehty äskettäin viimeisin lainvoimainen kielteinen päätös. Osa heistä ei voi palata lähtömaahansa, koska maa ei ota heitä vastaan.

He ovat täällä siksi, että Sipilän hallituksen tekemät lakimuutokset sekoittivat turvapaikkajärjestelmän juuri silloin, kun sitä olisi eniten tarvittu. Niistä muutoksista voitte lukea vaikka täältä. Samasta jutusta näette, että osa hallituspuolueista ei halua tehdä asialle mitään. Kaikessa hiljaisuudessa Lupa elää -kansalaisaloite on kuitenkin saanut tarvittavan määrän allekirjoituksia, joten pään pensaaseen laittaminen ei enää auta.

Samaan aikaan Perussuomalainen Nuoriso ehdottaa ratkaisuksi säilöönottokeskuksen rakentamista jollekin Ahvenanmaan saarelle. Julistuksen mukaan Ahvenanmaa ei halua osallistua vastuunkantoon enempää maanpuolustuksessa kuin pakolaisten vastaanottamisessakaan, joten nyt pitäisi perustaa säilöönottokeskus yhdelle alueen saarista. Sinne koottaisiin kaikki kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet odottamaan palauttamista lähtömaahan.

Perussuomalaisen Nuorison ratkaisu on siis eristetty keskitysleiri, jonne sijoitetaan “laittomasti maassa olevia ihmisiä, joiden vapaa liikkuminen ei ole ihmisoikeus”. Näin rangaistaisiin oleskelulupaa vailla olevia.

Näille nuorille lienee turha kertoa, että luvaton oleskelu maassa ei täytä säilöönoton perusteita, vaan siitä on seurauksena sakkorangaistus. Säilöönoton perusteet löytyvät ulkomaalaislain 121 §:stä, ja sen mukaan säilöönotto on viimesijainen keino. PS-nuoriso käyttäisi sitä ensisijaisena keinona pelkän kielteisen oleskelulupapäätöksen perusteella, ja säilöön jäisivät ehkä pysyvästi ne, joita lähtömaa ei ota vastaan. Julistuksesta henkii myös vahva ivallisuus Ahvenanmaata kohtaan.

Luetaanpa lisää lakia. Nuorisojärjestöjen avustuksista säädetään nuorisolaissa ja lain tavoitteet kerrotaan sen 2 §:ssä. Tavoitteena on mm. edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia, kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa sekä edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista.

Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen ja monialainen yhteistyö.

Lain 17 §:n mukaan valtionapukelpoiseksi voidaan hyväksyä sellainen nuorisoalan järjestö, joka toteuttaa 2 §:ssä säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia. Jos lakia ei noudateta, niin valtionapukelpoisuus voidaan peruuttaa. Niin tehtiin jo kerran, kun Perussuomalaisen Nuorison edeltäjä Perussuomalaiset Nuoret rikkoi nuorisolain ehtoja avoimella rasismilla. Se episodi johti nuorisojärjestön lakkauttamiseen ja uuden perustamiseen. Uusi järjestö jatkaa edeltäjänsä viitoittamalla tiellä vaatimalla ilmeisen vakavissaan tietyn ihmisryhmän eristämistä saarelle ilman rikostuomiota.

Näin nuorisojärjestö kunnioittaa yhdenvertaisuutta, kulttuurien moninaisuutta ja tasa-arvoa. Oikeuksiakin toteutettaisiin poistamalla tietynlaisilta ihmisiltä oikeus vapauteen pelkällä hallinnollisella päätöksellä ilman oikeudessa annettua rikostuomiota.

Nämä nuoret tarvitsevat kipeästi opetusta oikeusvaltion toiminnasta.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka
Kommentit (37)
  1. Ahvenanmaalla on pula työntekijöistä. Tietämättään nämä nuoret saattavat ratkaista ihan toisenlaisen ongelman, kuin aikoivat. Mutta aivan tosissaan, mitä on tapahtunut suomalaiselle koululaitokselle, kun nämä nuoret valmistuvat peruskoulusta ilman mitään käsitystä Suomen oikeuskäytännöstä?

    1. Jalosen Pekka
      27.4.2022, 18:00

      Uskaltaisin väittää, että keskivertotallaajalle Suomen oikeuskäytännöt ovat aika tuntemattomia. Koulussakaan, ainakaan peruskoulussa, tuskin kovinkaan liiemmissä määrin opeteta oikeusvaltion käytäntöjä? Korjatkaa, jos olen väärässä. Timonen on juristi ja täten aivan eri tavalla sisällä asioista, kuin esimerkiksi minä.

      1. Ei tuohon juristin koulutusta tarvita. Kunnollisella 70-80-lukujen peruskoululla mä sen ymmärsin!

      2. Kyllähän perustuslakia ja oikeusvaltioperiaatetta käydään läpi koulussa ja varmasti useampaankin kertaan,mutta monelta ne unohtuvat koulun jälkeen kuten moni muukin asia tuppaa unohtumaan. Helppohan ne on kuitenkin palauttaa mieleen vaikka googlettamalla ettei käy kuin noille persunuorille. Riittää kun muistaa että Suomessa noudatetaan oikeusvaltioperiaatetta ja että perustuslaissa määritellään mitä se tarkoittaa yleisellä tasolla. Ainakin perustuslain 1 luku-Valtiojärjestysken perusteet ja 2 luku-Perusoikeudet olisi hyvä jokaisen muistaa. Ainakin persuilta ne tuntuvat unohtuvan jatkuvasti myös eduskunnassa ja usein myös kokoomukselta kun se vaatii esimerkiksi leikkauksia sosiaaliturvaan.
        https://www.minilex.fi/a/mit%C3%A4-tarkoittaa-oikeusvaltioperiaate
        https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

        1. Maisterin paperit
          27.4.2022, 20:30

          Ei ole muuten helppo googlettaa. On vaikea sanoa mitä etsii. On vaikea ymmärtää monimutkaista lakitekstiä, jota on paljon. Ymmärtäessään on vaikea tietää, soveltuuko asia juuri siihen tapaukseen, johon toivoa löytävänsä vastauksia.

          1. Siis eikö löydy oikeuskäytäntö, oikeusvaltioperiaate tai perustuslaki googlettamalla? Jollain tasolla jokaisen oppivelvollisuutensa suorittaneiden suomalaisten olisi kuitenkin hyvä ymmärtää perustuslakiakin, sillä sehän on muun lainsäädännön pohjana ja siihenhän perustuu koko valtiojärjestys .

            Oikeuskäytäntöähän tämä kommenttiketju käsittelee, ei koko lainsäädäntöä ja sen sisältöä.

            1. Löytyyhän oikeuskäytäntö Googlettamalla, pieneltä osin. Alle prosentti tuomioistuimien ratkaisuista on laitettu nettiin edes lyhennettynä selosteena, ja harvasta ratkaisusta on koko teksti tarjolla. Oikeuskäytännön eli tuomioistuinten linjan löytäminen vaatii usein asiakirjapyyntöjä tuomioistuimiin. Itsekin olen asiakirjoja toisinaan pyytänyt tuomioistuimesta.

              Mitä perustuslakiin yms. tulee, niin ei sen merkitystä pelkkää lakia lukemalla ymmärrä. Pitäisi tuntea pykälien tausta perusteluteksteineen Suomen itsenäisyydestä lähtien, tai oikeastaan jo aiemminkin, jotta osaa tulkita pykäliä oikein + lisäksi pitäisi tuntea tuomioistuinten ratkaisukäytäntö ja EU:n tuomioistuinten ratkaisukäytännöt suhteessa Suomen perustuslakiin. Korkein hallinto-oikeuskin on ollut monesta perustuslakikysymyksestä sisäisesti eri mieltä eli joutunut äänestämään, eli tulkinta edes laajoin pohjatiedoin ei ole aina ihan yksinkertaista.

              Oikeusvaltioperiaatteestakin on montaa tulkintaa. Suomen perustuslaissa sana oikeusvaltioperiaate tarkoittaa osin eri asiaa kuin EU-säädöksissä. Suomen perustuslaissa oikeusvaltioperiaate tarkoittaa sitä, että “Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.”eli kieltoa siitä, että saisi poliittisin sopimuksin ohittaa kirjoitetun lain määräyksiä. Esimerkiksi EKP:n valtionlainaostot ovat lukuisten juristien tulkinnan mukaan ohi kirjoitetun lain, eivätkä vastaa oikeusvaltioperiaatetta, mutta silti ne olivat tilanteessa ehkä tarkoituksenmukaisia. Suomessa lakeja ei annettaisi tulkita niin vapaasti ohi kirjoitetun lain kuin vaikkapa EU:ssa EKP:n valtionlainaostoissa toimittiin, mutta oikeusvaltioperiaate tosiaan ymmärretään eri tavoin eri paikoissa.

              1. Kannattaa kuitenkin ensiksi perehtyä huolella siihen mitä oikeusvaltioperiaate tarkoittaa Suomen perustuslain mukaan.

    2. Aivan heillä on pulaa työntekijöistä. Voitaisiinko ratkaista ongelma ns. win- win periaatteella.
      Maassamme laittomasti olevat työllistettäisiin Ahvenanmaalle. Ja näin mannersuomi ei menettäisi kasvojaan. Nyt vain kehottamaan Ahvenanmaan yrityksiä järjestämään rekrytointitilaisuuksia.

    3. Tämä on valitettavan tuttua pyrkyripoliitikoille. Olen aikuisopettajana yli 20 v “opettanut” yhteskunnallisia aineita. Valitettavan moni ilmoittaa, ettei ole “kiinnostunut politiikasta” – vaikka lainsäädännöstä opetus kertookin. Olisiko näitä helppo ‘huijata’ ? Eräskin persu-poliitikko; ollen ehdokas kuntavaalissa – ilmitti täysin varman kantansa: “Jokainen saamelainen saa valtiolta korvauksetta omakotitalon!” Ei kuitenkaan pyynnöstäni huolimatta kertonut, mistä sellaiosen päätöksen voin tarkistaa….

    4. Ei peruskoulun tarvii lakimieihiä kouluttaa, mutta politiikkaan haluavien olisi syytä tutustua lakeihin ennen kuin rupeavat niitä rustaamaan.

  2. Ei oikein edes löydy sanoja tämmöisten ulostulojen komentoimiseksi, sen verran älyvapaita ajatuksia.

Kommentointi suljettu.