Jäitä hattuun
Turkin, Suomen ja Ruotsin eilen allekirjoittama varsin ympäripyöreä yhteisymmärrysasiakirja on tänään puhuttanut somessa siihen malliin, että monien olisi syytä avata ikkuna ja panna jäitä hattuun. Nyt Suomi kuulemma rupeaa viemään Turkkiin aseita, julistaa PKK:n ja muut kurdijärjestöt terroristijärjestöiksi ja luovuttaa Suomessa asuvat kurdit Turkkiin sitä mukaa kuin Turkki heitä nimeää. Uhkakuvien maalailussa ei totisesti ole säästelty varsinkaan mustaa väriä ja tuntuu ihan siltä, että monilta puuttuu kansainvälisten sopimusten lukutaito.
Presidentti Sauli Niinistö sanoi selkeästi, että kehittäessään terrorismin torjuntaa, asevientiä ja luovutuksia koskevaa yhteistyötä Suomi toimii jatkossakin oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Helsingin Sanomissa asiakirja käytiin läpi kohta kohdalta, ja tuo juttu kannattaa lukea. Kannattaa lukea myös juristikollega Tarja Koivumäen yksityiskohtainen Facebook-päivitys. Käydäänpä näiden faktojen pohjalta läpi asiakirjan tärkeimpiä kohtia.
Suomen asekauppaa säätelevät laki puolustustarvikkeiden myynnistä, YK:n asekauppasopimus ja EU-neuvoston yhteinen kanta. Lain mukaan jokainen asevientierä tarvitsee luvan valtioneuvostolta tai vähäisissä kaupoissa ministeriöltä. Lisäksi Marinin hallitus kirjasi omaan ohjelmaansa, ettei aseita viedä konfliktimaihin, ja tällä perusteella Turkki on eräänlaisessa asevientikiellossa. Sama koski Ukrainaa, jonka kohdalla jo tehtiin poikkeus hallituksen päätöksellä. Mitään lakiin kirjattua kieltolistaa meillä ei ole, vaan jatkossakin jokainen myyntierä vaatii luvan.
Sekä Suomi että Ruotsi pitävät PKK:ta jo nyt terroristijärjestönä, kuten pitävät muutkin EU-maat. Suomi noudattaa tässä EU:n yhteistä linjaa. Muita järjestöjä tällä asiakirjalla ei lisätty millekään terroristilistalle, vaan Suomi vain sitoutuu olemaan tukematta kahta Turkin PKK:n liitännäisiksi luokittelemaa järjestöä. Niitä ei ole tuettu tähänkään asti. Terrorismin määritelmään tällä asiakirjalla ei ole vaikutusta, sillä terrorismiin liittyvät velvoitteet tulevat meillä edelleenkin suoraan lainsäädännöstä.
Sama koskee luovutuksia. Asiakirja toteaa vain sen vallitsevan tilanteen, että Suomi noudattaa luovutuksista voimassa olevia säädöksiä. Perustuslain mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. On sanomattakin selvää, että Suomi ei muuta perustuslakiaan tältä osin. Rikoksista epäilty voidaan luovuttaa toiseen maahan tuomittavaksi vain tarkasti yksilöidyistä rikoksista, ja presidentti Niinistön mukaan tällä hetkellä ei ole yhtään ratkaisematonta Turkin esittämää luovutuspyyntöä. Tosin kahta pyyntöä ei ole voitu käsitellä loppuun saakka, koska pyyntöjen kohteena olevia henkilöitä ei ole tavoitettu Suomesta.
Turvapaikan hakemiseen asiakirja ei vaikuta millään tavalla. Jokaisen hakijan asia tutkitaan erikseen, ja turvapaikan saamisen kriteerit tulevat suoraan lainsäädännöstä. Etnisellä taustalla ei ole merkitystä, vaan ainoastaan hakijan uhanalaisella asemalla.
Minä pidän tätä yhteisymmärrysasiakirjaa diplomatian taidonnäytteenä, jossa kohteliaasti oltiin antavinaan Turkille sen kaipaamia myönnytyksiä, joita Turkin presidentti voi esitellä omille kansalaisilleen voittona. Tosiasiassa Suomi ei sitoutunut mihinkään uuteen asiaan, vaan pysyy jatkossakin oikeusvaltiona, joka nojaa kaikissa päätöksissään olemassaolevaan lakiin.
Taitavalla diplomatialla poistettiin Suomen Nato-jäsenyyden este.
Toiseksi viimeisessä kappaleessa tiivistyy se mistä koko touhussa on kysymys.
Kummelit lauloi aikanaan “antakaa määkin huudan, määkin oon kännissä…”
Soveltuu myös somemölinään vaihtamalla viimeinen sana “sekaisin” (tosin jotkut ovat epäilemättä myös kännissä).
Nato-jäsenyyden hintalappua Suomelle ei ilmeisesti saa julkistaa? Media ainakin näyttää olevan asiasta hipihiljaa. Miksiköhän?
Ihan julkisesti on arvioitu hintalapun olevan 50 miljoonan luokkaa vuosittain, joka on n. prosentti vuotuisista puolustusmenoista. Mielestäni aika halpa henkivakuutus.
@SRPC :n kommenttia tarkentaakseni lähinnä.
Suomen puolustus menot ovat sitä n. 2% luokkaa jo valmiiksi mitä Nato vaatii/suosittelee. Eli tuo hintalappu on lähinnä henkilöstökuluja kun tarvitaan lisää henkilöstöä uusiin organisaatio osiin.
Asiasta kyllä on ollut tietoa, joskin hieman heikolla näkyvyydellä vs. kaikenmaailman puoluehoopoilupopulismi + legginssit, jotka täyttää kaiken median. Olisiko jopa tässäkin blogissa tänä keväänä mainittu.
Yritin kopioida linkin HS:n juttuun 13.4. mutta ei näytä onnistuvan. Tässä siis pääkohdat:
“ULKOMINISTERIÖN vuonna 2016 teettämässä selvityksessä Suomen Nato-jäsenyyden vaikutuksista on arvioitu, että kun verrataan Suomen bruttokansantuotetta suhteessa Naton kokonaismenoihin, Suomen osuuden menoista tulisi olla hieman yli prosentin luokkaa. Käytännössä tämä tarkoitti vuoden 2016 laskelmien mukaan alle 55:ä miljoonaa euroa.
Summaa on sittemmin arvioitu myös puolustusministeriössä, jossa on tultu vastaavanlaiseen lopputulokseen. Näiden arvioiden mukaan Suomen osuus olisi 1–1,5 prosentin luokkaa, mikä tarkoittaisi tällä hetkellä 55–60 miljoonaa euroa vuodessa.”
Lisäkustannus siis reilu kymppi vuodessa jokaista suomalaista kohti. Minusta kohtuullista jos verrataan vaikka yle-veroon (tosin nykymuotoista yleä tarvitaan ehdottomasti, joten mielelläni senkin veron maksan).
Suurin lasku tulee poliittisista sidoksissa, Suomi luovutti aika paljon itsemääräämisoikeudestaan Natolle.
Ei luovuttanut. On kyllä jännä tuo joidenkin uskomus siitä, että yhteistyö vie itsenäisyyden.
Yksinäisyyden se vie siinä tapauksessa että joku keksii tänne hyökätä.
Natossa tehdään edelleenkin päätökset yksimielisyysperiaatteella. Siksihän Turkki onnistui jarruttamaan prosessia 6 viikkoa (lähinnä Erdoganin sisäpoliittisen shown kuvittamiseksi). Eikä ole sanottu, että jäisi viimeiseksi pelituokioksi prosessissa, joka on tuosta viivytyksestä huolimatta ennätysnopea.
Ei mikään ihme, ettei ihan jokaista diplomaattikursseille huolita. Kyllä se on taitolaji, johon ei itsestäni olisi. Kertakaikkiaan hienoa työtä niin virkamiehiltä, ministereiltä kuin presidentiltäkin!
Mitä siihen itsenäisyyteen tulee, niin selvää on että sillä on puolensa, kieltämättä.
Mutta kun me emme ole yksin maailmassa! Tulemme takuuvarmasti edelleenkin tarvitsemaan yhteistoimintaa muiden maiden kanssa, jotta asiat (ja elämä!) edes jotenkin rullaisivat.
Ja vielä sekin tosiasia, että keisarillisen Venäjän jatkumona ollut Neuvostoliitto ja nykyinen Putinin Neuvostoliitto versio 2.0 tulee edelleenkin muistuttamaan meitä yhteistoiminnan tarpeellisuudesta muun Euroopan kanssa, kouriintuntuvalla tavalla.
Minua itseäni hämmästyttää se että nyt sotkettiin Euroopan asioista piittaamattoman USA:n taskussa oleva “puolustus”-liitto tähän mukaan. Soppa on valmiiksi kitkerää, jos USA:n rahamiespiirit onnistuvat jallittamaan meitä mukaan sotaseikkailuihinsa.
Totta mutta maksaa tämä diplomaatti poliitikkojen neuvottelu paratiisi jotakin? Minulle NATO on enemmän kannanotto kuin rauhan tae.
Hallinto ei ole ilmaista ja Suomi,EU ja NATO tarvitsee rahaa. Sanotaan että Diplomatia takaa rauhan. Mutta silti Putin rakentaa Kansallissosialistista Venäjää. Turkki jahtaa Kurdeja, sen sijaan että neuvottelisi rauhaa.
Virkamiehille juoksee joka tapauksessa kuukausipalkka, vaikka jalat pöydällä istuisi. Veikkaan että joillekin tulee nyt muutama kokous lisää vuosikalenteriin.
Nato luovuttaa Suomelle aika paljon itsemääräämisoikeudestaan, kun ottaa huomioon että konsensusperusteesta johtuen jokaisella jäsenmaalla on veto-oikeus Naton päätöksiin.
Kaipa me olemme sen luottamuksen arvoisia.
Kuinkahan paljon olisi joutunut luovuttamaan Venäjälle ilman tätä Nato-suojaa?
Sähköpostimiehelle vielä selvennykseksi että tuo 50-60 miljoonaa on Suomen osuus Naton kokonaisbudjetista, joka on 2,5 miljardin luokkaa. Natolla ei ole omia puolustusvoimia, joten se edellyttää jäsenmailtaan mainitsemaasi 2 prosentin osuutta valtion budjetista. Mutta nämä siis ovat kaksi eri asiaa.
Taitaa olla senverran korkeampaa matematiikkaa, että vain PS kohta lukunsa kertoo (ennnustan).
Itse ymmärrän mahdollisten jäsenmaksu ja hallintomenojen olevan jopa laskettavissa, mutta tulopuolen ja kalusto- ym hankintojen yhteensovittamisen laskeminen on hakusessa.
Ainoa jotain sinnepäin luku syntynee puolustuslaitoksen kokonaismenoja tarkastelemalla. Jos vaikutus on prosentin pari, niin nykytilanteessa “hankintojen kuluja heiluttaessa” kustannus on merkityksetön.
Halvempaa kuitenkin kuin rajoille rakennettavat betoniaidat.
Median tehtävä ei taida olla puolustuslaitoksen eriteltyjen kulujen julkistaminen. Parempi kun ovat hipihiljaa.