Tärkeintä ei ole totuus
-Muistahan Saku Timonen pysyä totuudessa! Perussuomalaiset eivät KOSKAAN ole olleet hallituksessa, piste.
Tämä eiliseen juttuuni tullut kommentti pisti miettimään, että ehkä minun pitäisi ruveta käyttämään tikkukirjaimia ja tavuviivoja, mutta ei se mitään auttaisi. Ihminen uskoo mitä haluaa, ja mitä enemmän aikaa kuluu, niin sitä useampi perussuomalaisten kannattaja haluaa uskoa, että perussuomalaiset eivät koskaan ole olleet hallituksessa hyväksymässä indeksijäädytystä ja muita leikkauksia.
Jokainen politiikkaa vähänkään seurannut tietää, että kyllä olivat. Sipilän hallituksen muodostivat keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset. Osa perussuomalaisista muodosti uuden puolueen jatkamaan hallituksessa kesällä 2017. Siihen asti jokainen eduskuntaan perussuomalaisena valittu kansanedustaja äänesti kiltisti joka ikisen leikkauksen puolesta, ja indeksijäädytys oli yksi niitä leikkauksia. Eduskunnassa istuu yhä vieläkin perussuomalaisina täsmälleen samoja ihmisiä, joilla ei kuulemma ole koskaan ollut mitään tekemistä Sipilän hallituksen kanssa.
Näin toimii aktiivinen unohtaminen. Perussuomalaiset eivät ole ainoita aktiivisia unohtajia, vaan sitä tekevät muutkin. Nyt kun Sipilän hallituksen tekemää ajokorttiuudistusta ollaan korjaamassa rajoittamalla 17-vuotiaina ajokortin saaneiden öistä ajelua, niin Sanni Grahn-Laasosen (kok) mielestä ajokortin ikärajaa ei pidä laskea 17 vuoteen.
Ikärajaa laskettiin jo vuonna 2018, eikä se ollut ainoa Sipilän hallituksen jäljiltä korjattava asia. Silloinen liikenneministeri Anne Berner (kesk) onnistui muun muassa tuhoamaan toimivan taksiliikenteen, ja sitä nykyinen liikenneministeri Timo Harakka (sdp) on joutunut korjaamaan moneen kertaan. Rikkominen on kuitenkin aina helpompaa kuin korjaaminen, joten Sanni Grahn-Laasosenkin on helpompi unohtaa olleensa mukana tekemässä ajokorttiuudistusta. Kyllä senkin moni uskoo.
Niin uskoo myös kestopuheet työn liian kireästä verotuksesta ja työelämän rakenteellisten uudistusten välttämättömyydestä, joita EVA:n johtaja Emilia Kullas oli tänään toistamassa Ylen aamussa. Vastapainona hänellä oli STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainá, joka kertoi hallituksen jo tekemistä pitkäkestoisista rakenteellisista uudistuksista kuten koulutusuudistuksesta. Lisäksi hän esitti budjetin tasapainottamiseksi yritystukien karsimista.
En viitsi arvailla kumpaa päivän uutisissa siteerataan enemmän. Kullas puhui täsmälleen sitä samaa, mitä muun muassa Petteri Orpo (kok) on puhunut jatkuvasti. Työn verotusta pitää keventää ja työttömät on saatava töihin työelämän rakenteellisilla uudistuksilla. Työn verotuksen keventäminen hyödyttää eniten ansaitsevia ja rakenteelliset uudistukset tarkoittavat työttömyysturvan leikkaamista. Kullas sanoi sinänsä ihan oikein, että ongelmana on ammattitaitoisen ja koulutetun työvoiman saaminen, mutta hänen tarjoamansa ratkaisu on keppi. Jostain syystä työnantajapuoli ei koskaan puhu porkkanasta eli paremman palkan tarjoamisesta.
Tätä samaa tarinaa tulemme vaaleihin mennessä kuulemaan kyllästymiseen asti. Työ on parasta sosiaaliturvaa, kunhan ei puhuta mitään palkasta. Työttömät saadaan töihin, kunhan vain tukia leikataan tarpeeksi. Niitä leikkauksia lupasivat Petteri Orpo (kok) ja Riikka Purra (ps) jo viime syksynä. Valtion menoja on karsittava, kunhan ei puhuta mitään yritystuista. Niitä laiskoja työttömiäkin on taas ruvennut löytymään hyvissä ajoin ennen vaaleja.
Tärkeintä ei ole totuus, vaan hyvä tarina. Sen uskovat aina ne, joilla on halu uskoa ja joilta puuttuu oikeaa tietoa. Heitä on äänestäjissä paljon.
Tätä samaa tarinaa tullaan toistamaanRemove term: Patr
Paljon on pelättävää jos kokoomusvallasta tulee totta. Liikenne turvallisuus todella heikentyi kun 17 vuotiaat saivat ajokortin. Se näkyy jo romuautoina teiden varsilla öisten ajoreissujen jäljiltä. Pahoin pelkään että lopulta kokoomus hommaa väkevät alkoholit joka huoltoasemalle, kioskeihin ja kulmakauppoihin tämäkään ei tue liikenneturvallisuutta.
Tämä on vain minun kokemuksella pohjalta tuleva mielipide: jos viinaa saisi kuten muissa maissa joka paikasta kellon aikaan katsomatta. Niin voisin veikata että rappijuoppoudet “ei alkoholistien” keskuudessa vähenisi, koska silloin sen viinapullon voi hakea naapurin ABC:ltä eikä tartte lähteä auton kanssa hakemaan naapurikylän Makelta sitä kotipolttosta. Nuorena tuli sorruttua liian monta kertaa rattiin kun viinat oli loppu.
Ja mitä muuten tulee viinan myynnin rajottamiseen suhteessa alkoholismiin: on pelkkää p**ka puhetta. Itse raittiina alkoholistina tiedän, että kun juoppo haluaa viinaa ni se sitä keksii vaikka omalla autolla naapuripitäjän Makelta. Juoppoa ei rajotukset estä. Kun taas ihmiset joilla ei ole ongelmaa, niin heille ei myöskään ole ongelma hakea sitä viinipulloa 23:00 aikaa ABC:ltä kun unohtui ostaa päivällä.
Rajoitukset harvemmin toimivat päihteiden maailmassa: esim kieltolaki, miten meni niinkun omasta mielestä…
Anteeksi Make nimisille ihmisille ja en saa mainosrahaa ABC-ketjulta. 😉
Laithan ovat vain niitä varten, jotka niitä kiltisti noudattavat.
Toki tilanne riippuu asuinpaikasta. Alkoholin saanti on Suomessa turvattu hyvin, kieltolakia ei ole. Itselläni on kysymys asenteesta,siitä ettei alkoholi ole elintarvike ja siitä mitä enemmän on tarjontaa on myös kysyntää joka kasvaa. Näin ajattelen vaikka en täys raitis ole itsekään.
Sitten taas alkoholista johtuvat rattijuopumustapaukset ovat olleet tasaisessa laskussa, tämä vaikka A-oluet ja vastaavanvahvuiset juomat ovat tulleet ruokakauppoihin. Toisin kuin ajateltiin, tarjonnan laajeneminen ei turmellut suomalaisia. Humalahakuisuus alkaa olla jo jäämässä historiaan kieltolain ja sotien lyömien haavojen parantuessa.
Alkoholin rinnalle poliisin haaviin jääneiden tapausten määrissä ovat nousseet muut aineet, jotka sitten puolestaan ovat kieltolain ja lääkesäännöstelyn alaisia.
https://poliisi.fi/-/liikennejuopumustilastot-2020-alkoholi-ja-huumausaineliikennejuopumuksia-ensi-kertaa-yhta-paljon
(Ja anteeksipyyntö Sakulle, taas menee ohi aiheen.)
Lisäksi myyntiaikojen rajoitukset ehkä vähentävät kulutusta – ensimmäisellä kerralla.
Siitä eteenpäin hommataan aina reilusti yli tarpeen “ettei vaan lopu”, ja todennäköisesti tulee juotuakin enemmän, kun viinaa kerran on. Seuraavana aamunakin putkea on helppo jatkaa, kun jääkaapissa on kylmät oluet odottamassa.
Ajokortin on voinut saada poikkeusluvalla 17-vuotiaana jo pitkään. Mm. entinen mäkihyppääjä Toni Nieminen oli 17 kun sai ajoluvan.
Nieminen oli aikonaan todellinen poikkeustapaus. Vuoden 2018 uudistuksen jälkeen kortin myöntäminen 17-vuotiaille on ollut melkein automaatti.
Emilia Kullas kirjoitti ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta “Pahimmillaan siitä muodostuu loukku, jossa ihminen turhaan odottaa löytävänsä entistä työtä, vaikka työelämän murros olisi sen jo hävittänyt.”
Jos paperityöntekijä on tienannut 5100 kuussa ja saa ansiosidonnaista 2300 niin häntä ei välttämättä kiinnosta mennä töihin 1500 euron kuukausipalkalla.
1600 on oikea arvio!!!
Kyllä sitten kiinnostaa kun työttömyysturva tippuu 540 euroon, ei pelkoa.
Entä kiinnostaako työttömäksi jäänyttä 6000-8000€ tienannutta kokoomuslaista insinööriä ottaa vastaan työtä josta maksetaan 1500 euron kuukausipalkka, kun kokoomuslaiset eduskunnasta pudonneet kansanedustajatkaa eivät siihen suostu vaan kuittaavat mieluummin 2200-4000 euron sopeutumisrahan.
Ja miksi sitten paperimiehen pitäisi ottaa vastaan työtä joka ei mitä ilmeisimmin vastaa lainkaan hänen osaamistaan?
Hakikohan entinen paperimies-ministeri koulutustaan vastaavia laborantin töitä työttömäksi jäätyään🤔. Veikkaan että ei, vaan jäi sopeutumisrahalle odottamaan kunnes sitten Kuntaliitosta avautui sopivasti projektikoordinaattorin paikka. Tuosta työllisyyden kuntakokeilusta en ole muuten nähnyt juuri mitään uutisia, mutta kaipa niitä joskus projektin päätyttyä julkistetaan. Tiedä sitten mikä rooli entisellä työministerillä ko. projektissa on. Edes Wikipedia ei mainitse asiasta Jari Lindström-sivullaan.
Vastaan itselleni että noissa projektijutuissa ei ole koulutusvaatimuksia päinvastoin kuin viroissa ja toimissa. Jari muuten oikeusministerinä ollessaan kannatti tietyissä tilanteissa kuolemanrangaistuksia. Taattua sinipersukamaa.
Paperityöntekijöistä vain pieni osa saa 5.100 e kuussa, eli paperikoneenhoitajat joita on n. 5/kone.