Oikeat osoitteet

Hoitajien työkiistan sovittelua jatketaan tänään valtakunnansovittelijan johdolla, kerrottiin tänäkin aamuna Ylen tv-uutisissa. Heti perään kerrottiin neuvottelevien hoitajajärjestöjen nimet, mutta toista osapuolta ei mainittu. Ei ole taidettu mainita koko kiistan aikana ainakaan näkyvästi. Ehkäpä juuri tästä syystä varsinkin somen syyttävä sormi on osoittanut maan hallitusta.

Olen sanonut monta kertaa, että maan hallitus ei ole neuvotteluosapuoli. Olen jättänyt sanomatta, että se toinen osapuoli on Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, koska minusta tällaisten asioiden kertominen kuuluisi medioille. Uutisissa kerrotaan mitä nyt tapahtuu, mutta taustoittaminen jää vähemmälle. Ehkä toimituksissa luotetaan siihen, että kansalaiset tietävät tällaiset asiat.

Somekeskusteluista päätellen tietämys on vähäisempää kuin voisi olettaa. Sanotaan siis vielä kerran, että se toinen neuvotteluosapuoli on KT, josta voitte lukea täältä. Sen valtuuskunta päättää virka- ja työehtosopimuksista sekä muista keskeisistä työmarkkina-asioista. Valtiovarainministeriö määrää KT:n valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet nelivuotiskaudeksi, joka alkaa kuntavaaleja seuraavan vuoden alusta. Tällä hetkellä valtuuskunnassa on kokoomuksella kolme paikkaa, SDP:llä kaksi, keskustalla kaksi, perussuomalaisilla kaksi, vihreillä yksi ja vasemmistoliitolla yksi. Heidän nimensä löytyvät tuosta KT:n linkistä ja heidän puoluekantansa kertoo Tehy.

Tehyn teksti on muutenkin selkeämpi kuin useimmat asiasta kertovat uutiset. Siellä kerrotaan hallituksen luvanneen, että rahat löytyvät sitten, kun sopimus on saatu aikaan.

Hallitus ei ole neuvotteluosapuoli, koska se olisi kiellettyä puuttumista sopimusneuvotteluihin. Antti Rinne joutui eroamaan pääministerin paikalta ja Sirpa Paatero omistajaohjausministerin paikalta, kun heidän väitettiin sekaantuneen Postin työriitaan. Asiaa ei koskaan ole selvitetty pohjamutia myöten, joten pelkät väitteet riittivät syyksi eroon.

Nyt väitetään hallituksen sekaantuvan neuvotteluihin hyväksymällä tänään potilasturvallisuuslain tilapäiset muutokset. Muutoksilla on kuitenkin tarkoitus turvata ihmisten henki ja terveys, ja ne on hyväksytty perustuslakivaliokunnassa. Päätös ei varmasti ole mieluinen edes hallitukselle itselleen, mutta vastaavassa tilanteessa ihan mikä hallitus tahansa tekisi saman. Ministerit toimivat ministerivastuun velvoittamina ja heidän tehtävänsä on varmistaa perusoikeuksien toteutuminen. Kun vastakkain on kaksi perusoikeutta, niin henki ja terveys ohittavat rajoittamattoman lakko-oikeuden.

Hoitajien mielenosoitus perjantaina oli oikeassa paikassa, koska sillä vastustettiin juuri näitä lakimuutoksia. Palkkaneuvottelujen vauhdittamiseksi pitäisi mielenosoitus järjestää varsinaisen neuvottelupaikan edessä.

Toinen kestoaihe on Fortumin ja Uniperin tilanne, josta myös uutisoidaan ajankohtainen pala kerrallaan, mutta sen historiasta kerrotaan vähemmän. Selkeimmän näkemäni historiakatsauksen kirjoitti Paavo Arhinmäki (vas) Facebookissa. Fortum myi sähköverkot pääasiassa kanadalaisten ja australialaisten pääomasijoittajien omistamalle  Carunalle Jyrki Kataisen (kok) hallituksen aikana. Sähköverkoista vastaavana elinkeinoministerinä toimi Jan Vapaavuori (kok) ja Fortumin omistajaohjauksesta vastasi Pekka Haavisto (vihr). Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa vain Arhinmäki vastusti kauppaa.

Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana Fortum osti sähköverkon myynnistä saaduilla rahoilla Uniperin. Fortumin omistajaohjauksesta vastasi Mika Lintilä (kesk) ja valtiovarainministerinä oli Petteri Orpo (kok). Eduskunnassa kauppaa vastusti Arhinmäen lisäksi vain Satu Hassi (vihr). Nykyisin kovaa kritiikkiä esittävät perussuomalaiset olivat hiljaa ja sinisiksi muuttuneet entiset perussuomalaiset istuivat hallituksessa.

Kun historia on tällainen, niin kenenkään ei kannata syytellä muita. Syyllisiä ovat melkein kaikki, joten kaikkien kannattaisi vain todeta nykytilanne ja miettiä yhdessä ratkaisuja. Syyllisten etsiminen on turhaa myös siksi, että aikanaan kauppoja pidettiin perustellusti hyvinä, ja vasta maailmantilanteen muuttuminen osoitti ne erittäin huonoiksi. Voi olla, että nyt Saksa kansallistaa Uniperin ja Fortum ottaa rajusti takkiin, ja sitten päästään taas osoittamaan sormella Marinin hallitusta. Historiaa ei kuitenkaan voi poistaa, vaikka sen voikin sopivasti unohtaa.

Oikeastaan politiikan seuraamiseksi tarvittaisiin jatkuvasti päivittyvä täysin puolueeton asioiden seuranta, jossa kerrottaisiin vain tosiasiat. Poliitikot saisivat sitten kehua itseään ja syytellä toisiaan, ja media voisi nykyiseen tapaan kertoa mitä nyt joku sanoi ja mitä joku toinen siihen vastasi. Faktojen puuttuessa kansalaisten on vaikea pysyä kärryillä, mutta sehän ei somessa mellastamista haittaa.

***
Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, joiden on liityttävä tunnistettavasti sähköpostiosoitteeseen. Nimimerkillä tai pelkällä etunimellä kirjoitetut kommentit lentävät lukematta roskiin. Sen yrittäminen kertoo, että ette ole lukeneet juttua loppuun.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka
Kommentit (67)
  1. Harri Vakkuri
    19.9.2022, 10:03

    Onko tosiaan niin, että lakipykälät määrittelevät potilasturvallisuuden vastuulliseksi tahoksi vain työntekijäpuolen? Niinkö hallitus näkee asian? Eikö KT ole siitä mitenkään vastuussa eli sille ei voida asettaa uhkasakkoja tms.? Vai meneekö hallitus vain ali siitä missä aita on matalin?

    1. sakutimonen
      19.9.2022, 12:11

      Hallitus on vastuussa siitä, että perusoikeudet toteutuvat, mutta se ei voi pakottaa ketään pääsemään sopuun neuvotteluissa. Siksi hallituksella ei ole muuta mahdollisuutta kuin turvata hoidon saatavuus lailla.

      1. Seppo Kinnunen
        19.9.2022, 13:40

        En voi millään olla samaa mieltä.
        Tällä lailla hallitus ei vastaa siitä, että perusoikeudet toteutuvat.
        Kysymyksessä on nyt se, että lakko-oikeus ja raha ovat vain vastakkain. Mikään ei estä eduskuntaa päättämästä siitä, että KT:n puolueiden edustajista koostuva valtuuskunta velvoitetaan ratkaisemaan asia niin, ettei kenenkään henki vaarannu. Tällä lailla ongelma ei tule ratkeamaan. Tilanne voi vain hetkeksi siirtyä ja tulee eteen entistä ongelmallisempana ja kalliimpana.

        1. Juha Marjanen
          19.9.2022, 15:30

          Vastakkain ovat lakko-oikeus ja ihmishenget. Sitäpaitsi ei kukaan ole ollut kieltämässä lakkoja, vaan vaatimassa riittävää suojelutyötä lakon ajalle. Tässä vielä lisää suojelutyöstä vasemmisto.fi sivuilta:

          “Estääkö suojelutyölaki hoitajien lakko-oikeuden?

          Ei estä. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä säilyy oikeus lakkoilla myös jatkossa, myös teho-osastoilla. Laki rajaa lakko-oikeutta vain sen verran kuin on välttämätöntä ihmisten hengen turvaamiseksi viimesijaisena keinona sellaisissa tilanteissa, joissa suojelutyöstä ei olla valmiita neuvottelemaan lainkaan ja kaikki muut keinot ovat riittämättömiä. Lain perusteella yksittäisille työtaisteluun osallistuville hoitajille ei voida kohdistaa uhkasakkoja tai muita sanktioita. Jos hoitaja määrätään suojelutöihin ja hän päättää olla menemättä töihin, häntä ei sakoteta päätöksestä tai haeta kotoa.”

          1. Asko Jylhä
            20.9.2022, 10:12

            Tuoltahan löytyvät tosiaan vastaukset moneen muuhunkin kysymyksen joita nyt on ilmassa ja joita heitellään jatkuvasti kuuntelematta vastauksia.
            https://vasemmisto.fi/9-kysymysta-ja-vastausta-suojelutyolaista/

        2. Pirjo Vismanen
          20.9.2022, 10:48

          Nimenomaan! Hallitus olisi voinut yhtä hyvin pakottaa työnantajapuolen hoitamaan asiat niin, että kenenkään henki tai terveys ei lakon takia vaarannu. Muistettakoon, että Lindenin johtama sosiaali- ja terveysministeriö lähetti jo keväällä kunnille ja sairaanhoitopiirille ohjekirjeen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta mahdollisten lakkojen aikana. Siinä lueteltiin likemmäs kymmenen eri toimenpidettä, joilla selvitä lakkotilanteesta. Mistään pakkolaista ei ollut sanaakaan. Mitenköhän ministeriö valvonut, että ohjeen mukaiset toimenpiteet on tehty? Ei mitenkään, veikkaaan ma.

          1. sakutimonen
            20.9.2022, 10:56

            Jos työntekijäpuoli yksiselitteisesti kieltäytyy suojelutyöstä, niin ei työnantaja pysty sitä järjestämään vaikka ministeriö käskisi.

            1. Pirjo Vismanen
              20.9.2022, 14:28

              Siinä listassa oli kyllä kohta muutakin keinoa kuin suojelutyö. Itse asiassa suojelutyötä ei taidettu edes mainita.

              1. sakutimonen
                20.9.2022, 14:51

                Toivon, että asioista otetaan selvää ennen tänne kommentoimista. https://yle.fi/uutiset/3-12630200

                1. Pirjo Vismanen
                  20.9.2022, 19:22

                  Tietenkin, sehän itsestään selvä. Tässä linkki, jonka takaa löytyy manittu STM:n ohjauskirje.
                  https://stm.fi/-/kuntien-ja-sairaanhoitopiirien-on-varauduttava-palvelujen-turvaamiseen-mahdollisen-lakon-aikana.
                  Palvelujen turvaamista ei siis vaadita hoitajilta tai heidän ammattoliitoiltaan, vaan nimenomaan työnantajapuolelta.

                  1. sakutimonen
                    20.9.2022, 20:52

                    Miten työnantaja turvaa palvelut, jos työntekijöt kieltäytytvät suojelutyöstä? Siitä tässä on kysymys.

    2. Juha Marjanen
      19.9.2022, 12:41

      Mistä asiasta KT :lle pitäisi asettaa uhkasakko? Siitäkö että neuvottelutulokseen ei ole päästy? Uhkasakot asettaa oikeuslaitos, ei hallitus.

      1. Seppo Kinnunen
        19.9.2022, 15:18

        Onhan oikeuslaitos jo sekaantunut tähän työtaisteluun.

        1. Juha Marjanen
          19.9.2022, 21:46

          Aika paksua. Viittaatko johonkin Unkarin tilanteeseen oikeusvaltioperiaatteesta?

    3. Vesa+Kauppinen
      19.9.2022, 14:14

      Hyvä kysymys, mutta potilasturvallisuutta ei voi taata ilman päteviä työntekijöitä. Mikään työnantajalle asetettu uhkasakko ei siinä auta. Siksi velvoite on kohdistettava suoraan työntekijöihin. Voi tuntua epäoikeudenmukaiselta, mutta muutakaan keinoa ei hallituksella tällaisessa hätätilanteessa ole. Mielestäni hoitajaliittojen olisi kannattanut suostua välttämättömään suojelutyöhön. Sitä koskevissa neuvotteluissa he olisivat voineet vaatia työnantajapuolelta tuntuvat palkanlisät maksettavaksi suojelutyöhön osallistuville hoitajille. Silloin lakon pitkittymisestä johtuva rasitekin olisi kohdistunut tuntuvina lisäkuluina työnantajapuoleen eikä tehohoitoa tarvitseviin potilaisiin, jotka eivät ole millään tavalla vastuussa hoitajien alipalkkauksesta eivät voi siihen vaikuttaa.

      1. Harri Vakkuri
        20.9.2022, 10:44

        “Sitä koskevissa neuvotteluissa he olisivat voineet vaatia työnantajapuolelta tuntuvat palkanlisät maksettavaksi suojelutyöhön osallistuville hoitajille. ” Entä kun työnantaja yksiselitteisesti kieltäytyy ehdotuksestasi, taas ollaan samassa tilanteessa.

    4. Juhani Nissilä
      19.9.2022, 18:04

      Ei pelkästään työntekijäpuoli ole vastuussa potilasturvallisuudesta.Eivät ainakaan Tehyn tai Superin hoitajat. Tosiasia kumminkin on, että em. työntekijäliitot ovat kieltäytyneet asettamasta henkilöstöä suojelutyöhön mikä on ennen kuulumatonta !

  2. Timo Sorakivi
    19.9.2022, 10:04

    “Kun vastakkain on kaksi perusoikeutta, niin henki ja terveys ohittavat rajoittamattoman lakko-oikeuden”

    Tämä lause riittänee perustelemaan potilasturvallisuuslain voimaansaattamisen. On hämmästyttävää miten näin yksinkertainen asia voidaan haudata somessa loputtomaan sössötykseen ja whataboutismiin. Ymmärrän toki, että tämä selkeä peruste saa lakia vastustavat järjestöt näyttäytymään varsin ikävässä valossa.

Kommentointi suljettu.