Kansa ei muista

Eduskuntavaaleihin on aikaa puoli vuotta, ja sen näkee vaikkapa siitä, että Iltalehti uutisoi kansan armottomasta tuomiosta Marinin hallituksen tavalle ratkaista vanhuspalvelukriisi. Se tuomio luettiin kokoomuksen Ajatuspaja Toivon julkaisemassa tutkimuksessa, jonka tulos oli ajatuspajan mukaan tyrmäävä.

Kansa on siis tuomiossaan armoton, ja kyllähän kansa tietää. Se vain ei muista. Kerrataanpa taas hoivakriisin historiaa.

Vuonna 2012 hoitajamitoituksesta väännettiin kovasti, ja erityisesti silloin hallituksessa ollut SDP halusi mitoituksen kirjattavaksi lakiin. Hallituskumppani kokoomus sitä kuitenkin vastusti, ja niinpä päädyttiin kompromissiin. Annettiin vain hoitosuositus 0,5, mutta samalla sovittiin, että jos yksikin hoitolaitos jättää suositusta noudattamatta, niin vuonna 2015 mitoitus kirjataan lakiin.

Suositusta ei noudatettu, mutta silti sitä ei kirjattu lakiin. Ja kyse oli siis samasta mitoituksesta, joka Marinin hallituksen aikana kirjattiin lakiin miniminä myös siirtymäkauden ajaksi. Sen jälkeen mitoitus on kaikkialla 0,7. Sen piti olla sitä ensi keväänä, mutta nyt tätä uutta mitoitusta joudutaan hoitajapulan takia lykkäämään. Marinin hallitus siis korjasi asian, joka olisi pitänyt korjata jo viimeistään vuonna 2015.

Pahempaa oli tulossa. Syksyllä 2016 Sipilän hallitus päätti säilyttää hoitajamitoituksen suosituksen 0,5, mutta samalla se päätti ruveta laskemaan hoitohenkilökuntaan kuuluvat ”joustavammin perustein”. Hoitohenkilökuntaan kuuluviksi ruvettiin laskemaan sellaisetkin, jotka eivät varsinaisesti osallistu hoitotyöhön. Mukaan voitiin laskea keittiöhenkilökuntaa, välinehuoltajia ja vaikkapa talonmies Pikkarainen, kuten Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super totesi. Edes se ei varsinkaan yksityisille hoitolaitoksille riittänyt, vaan hoitajiksi laskettiin joissain tapauksissa myös Jaska Jokunen ja Iines Ankka. Sen lisäksi oikeille hoitajille siirrettiin avustavia tehtäviä pyykinpesusta ja tiskaamisesta alkaen.

Näin siis päätettiin vuonna 2016, jolloin hallituksessa olivat keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset. Seuraukset nähtiin kevättalvella 2019, kun hoitolaitosten katastrofi hierottiin kansakunnan tajuntaan. Jos vielä Sipilän hallituksen sote olisi mennyt läpi valinnanvapauksineen, niin tilanne olisi muuttunut pahemmaksi. Hoivajätit olivat jo valmistautuneet järjestämään valtaosan vanhustenhoidosta, mutta sortuivat ennenaikaiseen voitontavoitteluun laadun kustannuksella.

Tämän historian valossa kansan armoton tuomio on kova ja perusteeton. Tai on sillä perusteet, jos ihan oikeasti kuvittelee minkään hallituksen voivan korjata vuosien aikana kasaantuneet epäkohdat sormia napsauttamalla. Ei siinä sormien napsuttelu eikä isokaan raha auta, kun hoitajia ei ole koulutettu riittävästi. Hallitus ei myöskään voi puuttua työmarkkinaneuvotteluihin lupaamalla palkankorotuksia. Sitten tulivat vielä koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, energiakriisi ja viimeisimpänä Venäjän liikekannallepanon aiheuttamat toimet rajaturvallisuuden tehostamiseksi.

On aina tylsää sanoa, että iso laiva kääntyy hitaasti. Niin se kuitenkin tekee. Mitähän olisi tapahtunut, jos viime vaalikauden hallituspohja olisi jatkanut valitsemallaan yksityistämisen tiellä? Olisiko tullut hoitajamitoitus, olisiko satsattu hoitajien koulutukseen? Vai olisiko vaikkapa kokoomus entiseen tapaan vastustanut jyrkästi mitoitusta? Sitäpä en osaa sanoa, eikä kansaltakaan sitä ole kysytty. Ehkä kansan pitää kokeilla.

Kun asiat todennäköisesti menisivät vielä hullumpaan suuntaan, niin ehkä kansan muisti alkaisi palata.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, joiden on liityttävä tunnistettavasti sähköpostiosoitteeseen. Nimimerkillä tai pelkällä etunimellä kirjoitetut kommentit lentävät lukematta roskiin. Sen yrittäminen kertoo, että ette ole lukeneet juttua loppuun.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka
Kommentit (25)
  1. Tomi Riihelä
    2.10.2022, 18:04

    Samaa muistamattomuutta ihmettelin uutisen luettuani tästä kyselystä. Toinen tämän päivän uutinen, tai lähinnä kommentit uutiseen ihmetyttävät kovin. Uutisessa puhuttiin poliitikkojen yksityiselle puolelle siirtymisen karensseista. Kommenteissa vaadittiin karensseja poistettavaksi kun se veronmaksajille kalliiksi. Eli kommentoijat haluavat sisäisen korruption pysyvän, ja se vasta kalliiksi tuleekin. Ja kolmas mölinä alkoi kun Marin tviittasi Suomen Kuvalehden kolumnin, saatetekstinä pätkä kolumnista. Johan porvaripuoli aloitti itkemisen. Ehkä porvaristo on sivuuttanut Jan Hurrin noin viikko sitten jossain Talouslehdessä julkaistun kolumnin, joka käsitteli samaa keskuspankkeja vaivaavaa koronnoston vimmaa inflaation kiihdyttäjänä. Hurri kolumnissaan käsittelee koronnoston ongelmat perinpohjin. Eli kyllä taas klikkilehdistö onnistuu yhdessä päivässä nostamaan useita asioita hallituksen ja Marinin syyksi pelkällä yksipuolisella uutisoinnilla. Kyllä huomaa mikä taho omistaa Suomessa suuren osan seuratuimmista medioista. Varmaan YLEkin nappaa näistä kiinni viimeistään ilta-uutisissa… Kyllä harmittaa nykyisen uutisoinnin taso…

  2. Sanna Lehtivaara
    2.10.2022, 18:27

    Näin sairaanhoitajana kiitän sinua, Saku, hyvästä kertauksesta.
    Olemme siinä tilanteessa, että erikoissairaanhoito sakkaa, koska hoivassa ei ole riittävästi hoitajia, mistä seuraa paikkojen sulku. Tällöin erikoissairaanhoidossa olevat (iäkkäät) potilaat eivät pääse jatkohoitoon perusterveydenhuoltoon, koska siellä paikkoja vievät hoivapaikan odottelijat. Kriisiä voi tulla katsomaan esim. Jorvin päivystykseen.
    Jotkut ovat ehdottaneet hoitajamitoituksesta joustamista paikkojen lisäämiseksi, mutta se tosiaan tarkoittaisi hoivan ja hoidon laadusta tinkimistä. Kuka sitä uskaltaa haluta? Seuraa painehaavoja, huonoa ravitsemusta, liikunnasta ja puhtaudesta tinkimistä ja ennen pitkää myös kaltoinkohtelua.
    Hoitajapula on jo johtanut siihen, että töihin on otettava kaikki, jotka viitsivät tulla. Ammattikouluissa alkaa olla sama tilanne lähihoitajien koulutuslinjoilla. Kohta myös ammattikorkeakoulutasolla. Tämä tulee johtamaan hoitajien laadun laskuun ennen pitkää – tai on jo monessa paikkaa johtanut. Vielä meitä ammattiylpeitä ja hoitotyön laadusta kiinni pitäviä riittää (ainakin omassa työpaikassa), mutta kuinka pitkään näillä palkoilla, työoloilla ja arvostuksella?

Kommentointi suljettu.