Kun rautalanka loppuu…

Sosiaalinen media on paikka, jossa asioista jotain tietävä joutuu helposti käsittämättömään väittelyyn tietämättömien kanssa. Tällaisessa keskustelussa loppuu rautalanka, sillä ymmärtämätöntä ei voi saada ymmärtämään, jos häneltä puuttuvat perustiedot. Otetaan esimerkki verotulojen tarpeellisuudesta ja veronkevennysten vaikutuksesta julkisen sektorin palvelutuotantoon.

Eilisen juttuni jälkeen minulle kerrottiin, että kokoomus on esittänyt veronkevennyksiä kaikkiin tuloluokkiin. Totta, mutta veronkevennykset ovat prosentuaalisia ja koskevat vain valtion tuloveroa, joten kaikkein pienituloisimmat eivät hyödy niistä mitään ja keskituloisetkin hyötyvät vain muutaman kympin. Tähän vastaus oli, että eikö mielestäni kannata ottaa vastaan muutaman kympin veronkevennystä, koska naapuri saa satasen. Tietysti kannattaa, mutta niillä kympeillä ei saa ostettua niitä veroilla tuotettavia yhteiskunnan palveluja, joiden asiakasmaksuja joudutaan korottamaan tai jotka loppuvat kokonaan. Ei niitä veroja turhaan kerätä, vaan niillä tuotetaan jokaisen tarvitsemia palveluja.

Tähän sitten sanottiin, että asiakasmaksuillahan ne palvelut rahoitetaan, ja jos veronkevennyksiä tulee, niin niillä voi sitten maksaa ne asiakasmaksun korotukset.

Ei voi, sillä asiakasmaksut kattavat vain pienen osan palvelujen tuotantokustannuksista, ja suurin osa katetaan verovaroin. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että julkisen sektorin tehtävänä on tuottaa palveluja kaikille sen sijaan että se tuottaisi niitä vain maksukykyisille. Maksukykyisille tuottaminen on liiketoimintaa, ja se kuuluu yksityissektorille.

Otetaan helposti ymmärrettäväksi esimerkiksi pieni osa Juuan kunnan ensi vuoden talousarvioesityksestä, jota kunnanhallitus käsittelee toisen kerran ensi maanantaina. Tästä yksinkertaisesta taulukosta näkee yhden toimialan toimintatulot ja toimintamenot.

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintamenot ensi vuonna ovat yli puolitoista miljoonaa euroa, mutta maksuja kertyy vain 95 000 euroa. Loput katetaan kunnallisverolla ja valtionosuuksilla. Miksi sitten näin tehdään, eikö hintoja voi nostaa kattamaan kustannukset? Ei voi, sillä kunnan tehtävänä on tuottaa palveluja tasapuolisesti kaikille kuntalaisille, ja jos maksuja korotetaan vastaamaan tuotantokustannuksia, niin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut loppuvat kokonaan. Kunnan kuntosaliin on taattava pääsy vähävaraisillekin, ja yhdenvertaisuuden takia käyttömaksun on oltava kaikille sama. Kirjaston käyttöä ei lain mukaan voi määrätä maksulliseksi ja esiintyvät taiteilijat eivät suostu esiintymään parinkymmenen katsojan maksamalla palkkiolla, jos se palkkio ei vastaa edes heidän omia kustannuksiaan. Miettikää itse lisää esimerkkejä.

Ihan sama periaate koskee kaikkia julkisen sektorin tuottamia palveluja, joista suurin on terveydenhoito. Julkisen sektorin velvollisuus on tuottaa palveluja ihan kaikille niitä tarvitseville maksukyvystä riippumatta. Julkisen sektorin ei tarvitse eikä se saakaan tuottaa voittoa, vaan asiakasmaksuilla katetaan vain pieni osa tuotantokustannuksista. Loput maksetaan verovaroista. Niin tehdään silloinkin, kun julkinen sektori ostaa palveluja yksityissektorilta. Asiakasmaksujen ja tuotantokustannusten välinen ero maksetaan verovaroista, ja yksityissektorilta ostettaessa mukaan lasketaan myös yrityksen tarvitsema voitto.

Näin tämä järjestelmä toimii, ja jos joku ei ymmärrä, niin minulta loppuu rautalanka.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, joiden on liityttävä tunnistettavasti sähköpostiosoitteeseen. Nimimerkillä tai pelkällä etunimellä kirjoitetut kommentit lentävät lukematta roskiin. Jos teillä ei ole mitään sanottavaa, niin älkää tulko sanomaan sitä tänne. Tämä ei ole mikään tekstiviestipalsta.