{"id":13637,"date":"2016-09-17T16:06:59","date_gmt":"2016-09-17T13:06:59","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/?p=13637"},"modified":"2018-02-28T10:24:54","modified_gmt":"2018-02-28T08:24:54","slug":"paivalaiset-ja-huutolaiset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/2016\/09\/17\/paivalaiset-ja-huutolaiset\/","title":{"rendered":"P\u00e4iv\u00e4l\u00e4iset ja huutolaiset"},"content":{"rendered":"

Suomessa ty\u00f6voimatoimistojen yli kolme kuukautta auki olleista paikoista puolessa palkka muodostuu provisio- tai yritt\u00e4j\u00e4pohjalta. Ty\u00f6t\u00e4 riitt\u00e4isi myyntiedustajille, francising-yritt\u00e4jille, taksinkuljettajille, puhelinmyyjille. Keikkasiivoojaksi p\u00e4\u00e4sisi heti kymmenen euron tuntipalkalla. Suomalaiset eiv\u00e4t karttele n\u00e4it\u00e4 t\u00f6it\u00e4 nirsoutensa tai kokop\u00e4iv\u00e4ty\u00f6n kulttuurin takia vaan siksi, ettei niill\u00e4 tule toimeen.<\/em><\/p>\n

N\u00e4in kirjoittaa Juha Siltala keikka- ja silpputy\u00f6st\u00e4 paluuna entiseen Kalevi Sorsan s\u00e4\u00e4ti\u00f6n julkaisemassa tutkimuksessaan. Muun muassa Pentti Haanp\u00e4\u00e4n kirjallisuussitaateilla el\u00e4v\u00f6itetty tutkimus kannattaa lukea ja se l\u00f6ytyy kokonaisuudessaan\u00a0t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/a><\/p>\n

Vuosikausia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja sosiaaliturvan muutoksia seuranneena olen tullut siihen tulokseen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4mme ovat k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ajan ratasta ainakin sata vuotta taaksep\u00e4in. Olemme palaamassa luokka- tai per\u00e4ti s\u00e4\u00e4ty-yhteiskuntaan, jossa ty\u00f6l\u00e4iset tekev\u00e4t ty\u00f6t\u00e4 palkalla, jolla ei el\u00e4 eik\u00e4 kuulemma\u00a0tarvitsekaan el\u00e4\u00e4.\u00a0<\/a>\u00a0Ay-liikkeen heikent\u00e4minen ja ty\u00f6ehtojen t\u00e4ysin vapaan sopimusoikeuden ihannoiminen ovat ajamassa ty\u00f6ntekij\u00e4t sellaiseen asemaan, ett\u00e4 he alkavat suorastaan kilpailla siit\u00e4, kuka tekee ty\u00f6t\u00e4 halvimmalla. N\u00e4in k\u00e4y, kun ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 on oven takana jonossa eik\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaista minimipalkkaa tunneta. Halvimman tarjouksen tehnyt voittaa. T\u00e4m\u00e4 koskee tietenkin vain jo valmiiksi huonosti palkattuja t\u00f6it\u00e4, johtoporras pystyy kyll\u00e4 neuvottelemaan itselleen kelvollisen sopimuksen.<\/p>\n

Kun palkka ei riit\u00e4 edes v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n, niin tietenkin rahaa on saatava jostain lis\u00e4\u00e4. Avuksi tarjotaan ns. Saksan mallia, jossa osa palkasta tulee sosiaalitukena yhteiskunnalta. T\u00e4ss\u00e4 uudenlaisessa sosialismissa yhteiskunta maksaa verovaroista palkkaa ty\u00f6ntekij\u00e4lle, joka ty\u00f6skentelee tuottamassa voittoa yksityiselle yritykselle. Palkanmaksu on sosialisoitu, mutta ty\u00f6n tuloksesta saatava voitto kuuluu yritykselle.<\/p>\n

Mist\u00e4 sit\u00e4 palkkana maksettavaa sosiaalitukea sitten saadaan? Tietenkin verovaroista, joiden kertym\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 menolla alenee. Pienest\u00e4 palkasta maksetaan pienet verot ja yhteiskunnan resurssit hupenevat. Siisp\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ruveta s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n muista sosiaalimenoista, koska ty\u00f6nantajat tarvitsevat yhteiskunnan yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4n ty\u00f6voiman.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4minen on ollut menossa jo kauan ja t\u00e4ll\u00e4 hallituskaudella se kiihtyy.\u00a0Valtio aikoo s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 vanhuspalveluista ensi vuosikymmenell\u00e4 joka vuosi l\u00e4hes miljardi euroa. Kymmeness\u00e4 vuodessa vanhusten palveluista aiotaan mahdollisesti s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siis l\u00e4hes 10 miljardia euroa, kertoo\u00a0Aamulehti<\/a>.\u00a0Vanhuspalveluihin luetaan kuuluviksi vanhusten omaishoidon tuki, kotihoito, tavallinen ja tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit sek\u00e4 pitk\u00e4aikaishoito terveyskeskusten vuodeosastolla.<\/p>\n

J\u00e4tet\u00e4\u00e4nk\u00f6 vanhukset hoitamatta, jotta yrityksille voidaan jakaa tukea verovaroista ty\u00f6ntekij\u00f6iden palkanjatkeeksi? Ei nyt sent\u00e4\u00e4n, mutta entiseen voidaan t\u00e4ss\u00e4kin asiassa palata. Sata vuotta sitten k\u00f6yh\u00e4t vanhukset myytiin huutolaisiksi. Samoin tehtiin kaikille niille, jotka nykyisin ovat sosiaalihuolloin asiakkaina. Vuosittain pidett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 huutolaisauksuunissa vaivainen myytiin sille, joka lupasi laskuttaa h\u00e4nen el\u00e4tt\u00e4misest\u00e4\u00e4n yhteiskuntaa v\u00e4hiten. Huutolaisuuteen sis\u00e4ltyi velvoite tehd\u00e4 ostajalle ty\u00f6t\u00e4 kykyjen mukaan ja ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 joskus ylikin.<\/p>\n

Nykyisinkin huutolaiskauppaa on tehty yh\u00e4 enemm\u00e4n sit\u00e4 mukaa, kun hoiva-alan yritykset ovat tulleet markkinoille. Kunnat kilpailuttavat vanhustenhoidon ja yleens\u00e4 halvin tarjous voittaa. Koska yrityksen on joka tapauksessa tuotettava voittoa omistajilleen, niin liian halvan tarjouksen tehnyt kilpailutuksen voittaja tinkii tietenkin hoidon laadusta ja henkil\u00f6st\u00f6mitoituksesta.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 nykyajan huutolaisuus tulee lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n, koska sote-uudistuksen johtavaksi periaatteeksi otettiin yll\u00e4tt\u00e4en yhti\u00f6itt\u00e4minen. Julkisen sektorin on yhti\u00f6itett\u00e4v\u00e4 hoito- ja hoivapalvelunsa, joita se nyt tuottaa ilman voittoa verovaroin. Sitten n\u00e4n\u00e4 uudet yhti\u00f6t kilpailevat samoilla markkinoilla kansainv\u00e4listen suuryritysten kanssa. Kaiken yritysten voittoa my\u00f6ten kustantaa veronmaksaja.<\/p>\n

Muutaman vuoden sis\u00e4ll\u00e4 tulemme palaamaan sadan vuoden takaiseen aikaan, jossa ty\u00f6t\u00e4 tehtiin n\u00e4lk\u00e4palkalla ja vaivaiset myytiin v\u00e4hiten pyyt\u00e4v\u00e4lle. T\u00e4t\u00e4k\u00f6 kansa ihan oikeasti haluaa?<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomessa ty\u00f6voimatoimistojen yli kolme kuukautta auki olleista paikoista puolessa palkka muodostuu provisio-…<\/p>\n","protected":false},"author":62,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1081,438,896,711,2241,5],"tags":[584,5210,186,5211,4635,187,1552,531,416,5212,1249,278,2871,5213,1864,5214,188,73,1551,619],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":26,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":64},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/13637"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/users\/62"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/comments?post=13637"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/13637\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":21708,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/13637\/revisions\/21708"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/media?parent=13637"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/categories?post=13637"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/tags?post=13637"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}