{"id":1448,"date":"2012-11-17T10:04:53","date_gmt":"2012-11-17T08:04:53","guid":{"rendered":"http:\/\/uuninpankkopoika.byethost31.com\/?p=1448"},"modified":"2018-02-28T10:39:46","modified_gmt":"2018-02-28T08:39:46","slug":"mita-tapahtuu-pampalossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/2012\/11\/17\/mita-tapahtuu-pampalossa\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 tapahtuu Pampalossa?"},"content":{"rendered":"<p>Meille pohjoiskarjalaisille on kerrottu, ett\u00e4 Suomessa on ainakin yksi t\u00e4ysin turvallinen ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llinen kaivos. Se on Pampalon kultakaivos Ilomantsin Hattuvaarassa.<\/p>\n<p>Ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyys perustuu tuotantoprosessin tehokkuuteen.  J\u00e4tevett\u00e4 ei ole viel\u00e4 tarvinnut laskea purkuojaan, koska sama vesi  kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n rikastusprosessista rikastushiekka-altaaseen, sielt\u00e4  j\u00e4lkiselkeytysaltaaseen ja sitten takaisin rikastusprosessiin. Vasta  joskus ensi vuoden puolella vett\u00e4 kertyy niin paljon, ett\u00e4 sit\u00e4 on  laskettava luontoon 60 000 kuutiota vuodessa.<\/p>\n<p>Sekin vesi on kuulemma niin puhdasta, ett\u00e4 se sellaisenaan kelpaa  talousvedeksi. N\u00e4in siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 Pampalon pohjavesist\u00e4  mitattiin jo viime vuonna nikkeli\u00e4 moninkertaisia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 verrattuna  vuoteen 2007. Se ei kuulemma johdu kaivoksesta, vaan mittauspaikan  vaihtumisesta ja siit\u00e4, ett\u00e4 maaper\u00e4ss\u00e4 saattaa olla nikkeli\u00e4.<\/p>\n<p>N\u00e4in siis teoriassa. Viime helmikuussa j\u00e4lkiselkeytysaltaasta mitattiin fosforia  kaksinkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 verrattuna kaivosveden alkuper\u00e4isiin  pitoisuuksiin. Jostain sit\u00e4 on siis prosessin aikana tullut lis\u00e4\u00e4, mutta  sillekin l\u00f6ytyy luonnollinen selitys. Altaaseen lasketaan my\u00f6s laitoksen k\u00e4sitellyt  sosiaaliset j\u00e4tevedet eli vessavedet.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 on kaivoksen omaa informaatiota. Paikallislehti Pogostan Sanomat rupesi kuitenkin ihmettelem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4kirjoituksessaan 15.11.2012 kaivoksen hakemaa muutosta ymp\u00e4rist\u00f6lupaan. Kaivoksen johdon mukaan siell\u00e4 ei k\u00e4ytet\u00e4 ollenkaan syanidia, mutta kuitenkin sit\u00e4 on toimitettu ongelmaj\u00e4teyhti\u00f6lle tonneittain. En oikein usko, ett\u00e4 kaivoksella ty\u00f6skentelev\u00e4t sontivat syanidia.<\/p>\n<p>N\u00e4in siis Pogostan Sanomat 15.11.2012:<\/p>\n<p><em>Pampalon kaivos Ilomantsissa on hakenut muutoslupaa voimassaolevaan   ymp\u00e4rist\u00f6lupaan. Yhti\u00f6 aikoo nostaa kaivoksen toiminnan nykyisest\u00e4 l\u00e4hes  kaksinkertaiseksi. Lis\u00e4ksi rikastushiekka-altaan patoja on m\u00e4\u00e4r\u00e4 nostaa  kuudella metrill\u00e4 ja johtaa kaivosvesi\u00e4 selkeytysaltailta  Lietojanlampeen. Lis\u00e4ksi yhti\u00f6 hakee lupaa laboratoriossa syntyv\u00e4n  syanidipitoisen liuosj\u00e4tteen neutraloimiseen ja johtamisen kaivoksen  rikastushiekka-altaaseen.<br \/>\n<\/em><em><br \/>\n<strong>Kaivoksen johto on vakuuttanut, ett\u00e4 Pampalossa ei k\u00e4ytet\u00e4 syanidia,   mutta viime vuonna sit\u00e4 on toimitettu ongelmaj\u00e4teyhti\u00f6lle 25,9 tonnia.<\/strong><\/em><\/p>\n<p><strong><em>Nyt s\u00e4\u00e4st\u00f6syist\u00e4 ongelmaj\u00e4telaitoksen sijasta j\u00e4te laimennettaisiin ja johdettaisiin kaivosaltaan j\u00e4lkeen<\/em> <em>luonnonvesiin<\/em>.<\/strong> Allask\u00e4sitellyssa vedess\u00e4 olisi my\u00f6s kuparia, sulfaattia ja arseenia.<\/p>\n<p>Joskus olen kuullut vanhojen ihmisten viittaavan Hattuvaaran syrj\u00e4iseen sijaintiin sanoilla &#8220;Hatussa helevetiss\u00e4.&#8221; Ruotsalainen Endomines saattaa kuvitella, ett\u00e4 ket\u00e4\u00e4n ei kiinnosta mik\u00e4\u00e4n siell\u00e4 tapahtuva.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Meille pohjoiskarjalaisille on kerrottu, ett\u00e4 Suomessa on ainakin yksi t\u00e4ysin turvallinen ja&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":62,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1569],"tags":[2498,2499,922,2470,2038,1881,2500,1461],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":7,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":64},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/1448"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/users\/62"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/comments?post=1448"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/1448\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":22637,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/1448\/revisions\/22637"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/media?parent=1448"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/categories?post=1448"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/tags?post=1448"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}