Kun suurvalta Ruotsi aikoinaan k\u00e4vi sotia, niin miehi\u00e4 tarvittiin paljon lippujen ja sit\u00e4 tiet\u00e4 mullan alle. Aikana 1620-1720 kolmasosa aikuisista Ruotsin ja siis my\u00f6s Suomen miehist\u00e4 kuoli sotapalveluksessa. T\u00e4llaisesta mieshukasta seurasi tietenkin valtava ty\u00f6voimapula, jota katovuodet viel\u00e4 pahensivat. Valtiovalta korjasi tilannetta s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4 irtolaisuuden kielletyksi ja irtolaismehet armeijaan. My\u00f6s sis\u00e4inen passi otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n est\u00e4m\u00e4\u00e4n kuljeskelua paremman ty\u00f6paikan per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Kun n\u00e4m\u00e4 toimet eiv\u00e4t riitt\u00e4neet, niin vuonna 1663 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin palveluspakko. Jokaisen oli ty\u00f6llistett\u00e4v\u00e4 itsens\u00e4 joko omalla ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n tai mieluummin toisen palveluksessa. T\u00e4m\u00e4 koski my\u00f6s sairaita ja vajaakuntoisia. Vuoden 1739 palkolliss\u00e4\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kriminalisoitiin joutenolo ja jopa ty\u00f6t\u00e4 vailla olevan auttaminen. Astumalla toisen palvelukseen ihminen alistui t\u00e4m\u00e4n is\u00e4nt\u00e4vallan alle. Is\u00e4nn\u00e4ll\u00e4 oli oikeus ja jopa velvollisuus kurittaa palkollistaan ruumiillisesti ja palvelijan oman kirstun avaimen t\u00e4ytyi olla is\u00e4nn\u00e4n hallussa.<\/p>\n
Palkkojen nousu estettiin tehokkaasti palkkas\u00e4\u00e4ntelyll\u00e4 ja rajoittamalla ty\u00f6paikan vaihto-oikeus vain r\u00f6mpp\u00e4viikkoon kerran vuodessa. Luvatta ty\u00f6st\u00e4 poistunut etsint\u00e4kuulutettiin. Kun ty\u00f6t\u00e4 pakoileva lurjus saatiin kiinni, h\u00e4nelle tuomittiin sakkoja, jotka usein muunnettiin raipparangaistukseksi. Sitten palattiinkin entist\u00e4 n\u00f6yrempin\u00e4 t\u00f6ihin. Palveluspakko kumottiin vasta 1883.<\/p>\n
Arvaatte jo, mit\u00e4 ajan takaa. Ty\u00f6voimapulasta on pidetty kovaa meteli\u00e4 jo vuosikausia. Aina laman iskiess\u00e4 parku v\u00e4h\u00e4n vaimenee, mutta silloinkin varoitetaan, ett\u00e4 ty\u00f6voimapula iskee heti kun lama hellitt\u00e4\u00e4. Ei mene en\u00e4\u00e4 kauan, kun t\u00e4ss\u00e4 maassa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n taas palveluspakko. My\u00f6s palkkas\u00e4\u00e4ntely ja ty\u00f6paikan vaihto-oikeuden rajoittaminen tulevat sen mukana, koska ty\u00f6voiman myyj\u00e4n markkinoita ei tulla sallimaan. Kurinpito-oikeutta ei tule ihan entisen mallin mukaan, mutta jollain keinolla suut tukitaan varmasti.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 ei ole h\u00f6pin\u00e4\u00e4 vaan ennustus. Viinme aikojen kovenevat puheet ovat siit\u00e4 selv\u00e4 merkki. Kaikki ty\u00f6 on otettava vastaan mill\u00e4 tahansa palkalla. Ty\u00f6tt\u00f6mien kolmen kuukauden ammattitaitosuoja on poistettava. Ty\u00f6tt\u00f6mien on ment\u00e4v\u00e4 lumit\u00f6ihin ty\u00f6tt\u00f6myysetuutensa vastineeksi. T\u00e4m\u00e4 ei ole oleskeluyhteiskunta, jossa istutaan toisten kattamiin p\u00f6ytiin. Seuraavaksi joku sanoo suoraan, ett\u00e4 joka ei tee ty\u00f6t\u00e4, niin se ei sitten sy\u00f6k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kohta huomaamme noudatettavan vuoden 1795 ohjetta ty\u00f6ntekij\u00e4n ajank\u00e4yt\u00f6st\u00e4: \u201cPalveluskuntaan kuuluvilla on 7 tuntia nukkuakseen, tunti lukeakseen hartauskirjoja, 2 tuntia sy\u00f6d\u00e4kseen, 2 tuntia lev\u00e4t\u00e4kseen ja 12 tuntia tehd\u00e4kseen ty\u00f6t\u00e4, mutta sen tulee tapahtua miehen tavoin\u201d.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kun suurvalta Ruotsi aikoinaan k\u00e4vi sotia, niin miehi\u00e4 tarvittiin paljon lippujen ja…<\/p>\n","protected":false},"author":62,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1081,102],"tags":[176,2613,2631,2632,517,190],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":64},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/1511"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/users\/62"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/comments?post=1511"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/1511\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":22596,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/1511\/revisions\/22596"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/media?parent=1511"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/categories?post=1511"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/tags?post=1511"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}