Kautta historian suurmiehet ovat ohjanneet kansojen kohtaloita. Suomalaisuuden suuria edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 olivat Arwidsson, Runeberg ja Snellman, joita seurasivat Mannerheim, Paasikivi ja Kekkonen. N\u00e4iden miesten ylv\u00e4\u00e4t ajatukset ja teot tekiv\u00e4t Suomesta Suomen ja heid\u00e4n pyyteet\u00f6n ty\u00f6ns\u00e4 perustui vain tinkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n is\u00e4nmaanrakkauteen. Heid\u00e4n kohtalonsa oli synty\u00e4 suurmiehiksi tekem\u00e4\u00e4n suuria tekoja silloin, kun is\u00e4nmaa niit\u00e4 eniten tarvitsi. N\u00e4inh\u00e4n meille on Topeliuksesta l\u00e4htien historiaa opetettu.<\/p>\n
Min\u00e4 en t\u00e4t\u00e4 usko. Suurmies ei rakenna maailmaa kuin palapeli\u00e4 talouden, kulttuurin ja valtarakenteiden paloista. Suurmies ei pysty sanomaan kansalle, ett\u00e4 nyt meid\u00e4n on ruvettava el\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4in. Kukaan ei pysty pakottamaan tai houkuttelemaan ihmisi\u00e4 heille vastentahtoiseen toimintaan, ellei sitten satu olemaan diktaattori tai fanaattisen uskonnollisen liikkeen johtaja. Ihmisill\u00e4 on aina p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 mieless\u00e4\u00e4n oma hy\u00f6ty. Jos ns. suurmiehen ajatukset, sanat ja teot hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t enemmist\u00f6\u00e4, niin h\u00e4n saa kannatusta.Hy\u00f6dytt\u00f6mi\u00e4 horisevasta ei tule koskaan suurmiest\u00e4 olivatpa h\u00e4nen ajatuksensa kuinka j\u00e4rkevi\u00e4 tahansa. Suurmiehi\u00e4 ei synny, vaan me teemme heit\u00e4. Muun v\u00e4itt\u00e4minen olisi sen hyv\u00e4ksymist\u00e4, ett\u00e4 ihmiset ovat typeri\u00e4 ja kyvytt\u00f6mi\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n oman etunsa.<\/p>\n
Suurmiesteoria on hyv\u00e4ksytty, koska se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vastaavan arkitodellisuutta. Muutokset tulevat henkil\u00f6iden ajamina ja politiikka henkil\u00f6ityy. Suurmies on my\u00f6s k\u00e4tev\u00e4 tapa vapautua vastuusta: mink\u00e4p\u00e4 me pienet ihmiset voimme, kun suurmiehet kuitenkin sanelevat historian kulun. El\u00e4m\u00e4 on helppoa, kun suurmiehet p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t asioista luonnonlain mukaisesti. Me mit\u00e4tt\u00f6myydet voimme vain odotella, millaisen suurmiehen luonto\u00e4iti n\u00e4kee hyv\u00e4ksi pukata maailmaan seuraavaksi.<\/p>\n
Jos suurmies on syntynyt suureksi, niin eik\u00f6 h\u00e4nen pit\u00e4isi olla sit\u00e4 jo nuoresta pit\u00e4en? Kuinka sujui suurmiestemme el\u00e4m\u00e4 ennen l\u00e4pimurtoa? J.W.Snellman on tietenkin kiistaton suurmies. H\u00e4nen suomalaisuuspuheensa sek\u00e4 ennen kaikea kaunainen ja ilke\u00e4 luonteensa aiheuttivat h\u00e4nelle potkut Aleksanterin yliopiston virasta. H\u00e4n siirtyi Ruotsiin, jossa yritti saada yliopistollista virkaa olemalla ruotsalaisempi kuin ruotsalaiset itse ja haukkumalla kaikkea suomalaisuutta. Kun ovet eiv\u00e4t kuitenkaan auenneet, h\u00e4n palasi Helsinkiin vaatimattomiin konttoristin t\u00f6ihin. Kun Aleksanteri II:n aikana suomenmieliset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t taas \u00e4\u00e4neen, sukeutui Snellmanista taas kiivas suomalaisuusmies. H\u00e4net nimitettiin ep\u00e4p\u00e4tev\u00e4n\u00e4 hakijana yliopiston virkaan ja siit\u00e4 alkoi h\u00e4nen suurmieskautensa.<\/p>\n
Olisiko ilman Mannerheimia Suomi vapautunut vainolaisen vallasta ja my\u00f6hemmin s\u00e4ilynyt itsen\u00e4isen\u00e4? Kyll\u00e4 ja kyll\u00e4. Ellei Mannerheimia olisi ollut, olisi h\u00e4nen tilalleen valikoitunut joku toinen suurmies. Varteenotettava ehdokas olisi ollut vaikka toinen suomalaissyntyinen kenraali, Karl Wilkman. H\u00e4n osasi maan kielt\u00e4 paremmin kuin Mannerheim, oli arvostettu sotilas ja harras uskovainen. Ev\u00e4\u00e4t olivat siis hyv\u00e4t, mutta h\u00e4n j\u00e4i varjoon.<\/p>\n
Sis\u00e4llissodan aikana oli tarve suurmiehelle, ja sellainen tehtiin Mannerheimista. H\u00e4nen maineensa on suorastaan myyttinen. Tosiasiassa esimerkiksi Tampereen valloituksen suunnitteli ja toteutti saksalainen eversti Eduard Ausfeld ja Mannerheim tyytyi poseeraamaan komeana kiikaroimassa palavaa kaupunkia. Kuitenkin viel\u00e4 1916 t\u00e4m\u00e4 suomalaisuusmies k\u00e4vi Helsingiss\u00e4 v\u00e4rv\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vapaaehtoisia sotilaita tsaarin armeijaan. T\u00e4m\u00e4 episodi yleens\u00e4 ohitetaan vaieten. Viime sotien aikana t\u00e4m\u00e4 ryhdik\u00e4s kulissi korotettiin jumalaksi.<\/p>\n
J.K.Paasikivi ei ollut suurmies viel\u00e4 1918, jolloin h\u00e4n kannatti ehdottomasti kuningasvaltaa. H\u00e4nelle ei hurrattu my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vuonna 1939, jolloin h\u00e4n vaati alueluovutuksia sodan v\u00e4ltt\u00e4miseksi.H\u00e4nest\u00e4 tuli suurmies vasta sodan j\u00e4lkeen, jolloin h\u00e4n saneli julki maan ja sen vallanpit\u00e4jien edun suhteessa isoon naapuriin.<\/p>\n
Kekkonen lienee ollut ennen sotia ja kauan j\u00e4lkeenkin maan vihatuin poliitikko. 1939 h\u00e4n vangitutti kyseenalaisin perustein kommunisteja ja kaiken huipuksi m\u00e4\u00e4r\u00e4si jo evakkoon l\u00e4hteneet rajan asukkaat palaamaan takaisin juuri ennen sodan syttymist\u00e4. 1940 h\u00e4n vastusti kiivaasti rauhan solmimista. H\u00e4nest\u00e4kin tuli suurmies vasta sitten, kun h\u00e4nen puheensa ja pyrkimyksens\u00e4 vastasivat kansan enemmist\u00f6n ja vallanpit\u00e4jien etua suhteessa naapuriin ja terveeseen j\u00e4rkeen.<\/p>\n
Suurmiehi\u00e4 ei synny, vaan heit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. Muistakaa t\u00e4m\u00e4, kun seuraavan kerran kuulette puhuttavan jaloista ja pyyteett\u00f6mist\u00e4 suurmiehist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kautta historian suurmiehet ovat ohjanneet kansojen kohtaloita. Suomalaisuuden suuria edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 olivat Arwidsson,…<\/p>\n","protected":false},"author":62,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":6,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":64},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/16357"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/users\/62"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/comments?post=16357"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/16357\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":23572,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/16357\/revisions\/23572"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/media?parent=16357"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/categories?post=16357"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/tags?post=16357"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}