Kehruuhuoneet tyydyttiv\u00e4t suuren osan vankiloiden ja sairaaloiden pito- ja makuuvaatetarpeesta. My\u00f6s yksityisille myytiin kankaita ja kudontatuotteita. Vuonna 1823 annettu ohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6 s\u00e4\u00e4teli tarkkaan vankien p\u00e4iv\u00e4rutiineja. Paitsi vankila, kehruuhuone oli huomattava k\u00e4siteollisuuslaitos. M\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 tarkoitusper\u00e4n\u00e4 oli siveellisen kasvatuksen rinnalla pyrkimys saada hoidokkien ty\u00f6st\u00e4 valtiolle ansiotuloja sek\u00e4 aatteellinen ajatus levitt\u00e4\u00e4 k\u00e4sity\u00f6taitoa rahvaan keskuuteen.\u201d <\/em>(Lappeenrannan kehruuhuone 1800-luvulla)<\/p>\n Pakkoty\u00f6 siis paransi sairaudesta nimelt\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myys, ja samalla saatiin tuloja valtiolle. Palveluspakosta luovuttiin, mutta yh\u00e4 edelleen irtolaiseksi leimattin helposti. Siihen riittiv\u00e4t pelkk\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myys ja sen automaattiseksi seuraukseksi katsottu pahantapainen el\u00e4m\u00e4. Parannuskeino oli vanha tuttu:<\/p>\n \u201dTy\u00f6laitoksessa hoidettakoon irtolaista siksi, kunnes on saatu perusteltua syyt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 h\u00e4n tulee viett\u00e4m\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ja kunniallista el\u00e4m\u00e4\u00e4, kuitenkin enint\u00e4\u00e4n yksi vuosi taikka, jos h\u00e4nt\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 edellisten viiden vuoden aikana jo on ty\u00f6laitoksessa irtolaisuuden vuoksi hoidettu tai samana aikana pidetty pakkoty\u00f6ss\u00e4, enint\u00e4\u00e4n kolme vuotta.<\/em><\/p>\n Jos on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 hoidettava ty\u00f6laitoksesta p\u00e4\u00e4stettyn\u00e4 viett\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ja kunniallista el\u00e4m\u00e4\u00e4, voidaan h\u00e4net ehdollisesti p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ty\u00f6laitoksesta, ei kuitenkaan ennenkuin kolme kuukautta on kulunut siit\u00e4, kun h\u00e4net siihen otettiin.<\/em><\/p>\n Kun hoidettava on ehdollisesti p\u00e4\u00e4stetty ty\u00f6laitoksesta, on h\u00e4n yhden vuoden irtolaisvalvonnan alainen; ja voidaan h\u00e4net sin\u00e4 aikana palauttaa takaisin ty\u00f6laitokseen, ellei h\u00e4n noudata annettuja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ja ohjeita.\u201d <\/em>(Vuoden 1936 irtolaislain 10 \u00a7)<\/p>\n V\u00e4lill\u00e4 elettiin hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa ty\u00f6tt\u00f6mill\u00e4kin oli ihmisarvo. Sitten tuli 1990-luvun lama ja ty\u00f6tt\u00f6myys lis\u00e4\u00e4ntyi. Viel\u00e4 pahempi lama alkoi vuonna 2008. \u00a0Ty\u00f6paikkojen v\u00e4hetess\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myys todettiin taas kerran ty\u00f6tt\u00f6mien laiskuudeksi, joten vanhat keinot otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n nykyaikaan p\u00e4ivitettyn\u00e4. Kuntouttavaan ty\u00f6toimintaan passitetaan hallinnollisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 300 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ty\u00f6markkinatukea saanut ty\u00f6t\u00f6n.<\/p>\n \u201dKuntouttavaa ty\u00f6toimintaa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n 3\u201324 kuukauden mittaiseksi jaksoksi kerrallaan. Jakson aikana henkil\u00f6n tulee osallistua kuntouttavaan ty\u00f6toimintaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhden ja enint\u00e4\u00e4n viiden p\u00e4iv\u00e4n aikana kalenteriviikossa. Yhden p\u00e4iv\u00e4n aikana kuntouttavan ty\u00f6toiminnan tulee kest\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 4 tuntia.<\/em><\/p>\n Edell\u00e4 2 momentissa tarkoitetun jakson p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 aktivointisuunnitelma on uudistettava noudattaen mit\u00e4 3 luvussa aktivointisuunnitelmasta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n.\u201d<\/em> (Laki kuntouttavasta ty\u00f6toiminnasta 13 \u00a7 2-3 mom).<\/p>\n Nyt moni sanoo, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4h\u00e4n ovat aivan eri asioita. Kuntouttavalla ty\u00f6toiminnalla edistet\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4nhallintaa ja autetaan l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n urapolun p\u00e4\u00e4. Ihan sama se tarkoitus oli ennenkin, mutta sit\u00e4 ei viitsitty sanoa niin hienosti.<\/p>\n Kuva: Facebook\/Teppo Palmroos<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vuosina 1663-1883 maassamme oli palveluspakko. Jokaisen oli oltava jonkun palveluksessa, jos h\u00e4n…<\/p>\n","protected":false},"author":62,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1081,9,750,751,5],"tags":[5125,2832,2833,573,2834,2773,1755,3693,2980,517],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":40,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/d3vsgec5pd3juy.cloudfront.net\/wp-content-new\/uploads\/ap\/sites\/23\/2017\/05\/17458048_1299824666729776_4222993463230271044_n.jpg","blog_id":64},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/17043"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/users\/62"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/comments?post=17043"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/17043\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":21442,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/17043\/revisions\/21442"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/media?parent=17043"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/categories?post=17043"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/tags?post=17043"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"17458048_1299824666729776_4222993463230271044_n\"](\"https:\/\/d3vsgec5pd3juy.cloudfront.net\/wp-content-new\/uploads\/ap\/sites\/23\/2017\/05\/17458048_1299824666729776_4222993463230271044_n.jpg\")
<\/p>\n