Kun kansan syv\u00e4t rivit keskustelevat tuomioistuimissa annettavista rangaistuksista, niin se tapahtuu aina tunne edell\u00e4. Keskustelijoilla ei tavallisesti ole mit\u00e4\u00e4n tietoa oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4, rangaistuksista, tuomioistuink\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 eik\u00e4 kriminaalipolitiikasta. On vain ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen tunne, ett\u00e4 lait ovat liian lievi\u00e4, tuomarit lepsuja ja rikollisia noin yleens\u00e4 ottaen paapotaan.<\/p>\n
Kansan pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 v\u00e4h\u00e4n tappamaan ja mielell\u00e4\u00e4n kiduttamaan sit\u00e4 ennen. Viimeinen rauhanaikainen kuolemantuomio on Suomessa pantu t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n vuonna 1825, mutta jatkuvasti l\u00f6ytyy sen palauttamisen vaatijoita. Yksi pahimpia esimerkkej\u00e4 oli t\u00e4m\u00e4 eilinen blogikirjoitus,<\/a> jossa kirjoittaja vaati kuolemanrangaistusta n\u00e4enn\u00e4isesti kustannustehokkuden ja rikoksen uusimisen ehk\u00e4isemisen nimiss\u00e4 jopa kuolemantuottamukseen syyllistyneille ratttijuopoille. Tosiasiassa tekstiss\u00e4 paistaa l\u00e4pi arkaainen kostoon perustuva oikeusk\u00e4sitys, josta sivistysvaltioissa on luovuttu ja kauan sitten.<\/p>\n Alkeellisesta kostomentaliteetista kertoo selv\u00e4sti my\u00f6s halu ulkoistaa vankeinhoito kehitysmaihin tai ainakin tehd\u00e4 kotimaiset vankilat siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi paikoiksi. Tuntuu suorastaan silt\u00e4, ett\u00e4 kirjoittaja haluaisi itse p\u00e4\u00e4st\u00e4 kiduttamaan vankeja ja toimia lopulta py\u00f6velin\u00e4.<\/p>\n Viimeinen rauhanajan kuolemantuomio siis pantiin t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n vuonna 1825. Silloin mestattiin murhasta tuomittu Taneli (Daniel) Putkonen ja jo samana vuonna tsaari Nikolai I m\u00e4\u00e4r\u00e4si kaikki kuolemanrangaistukset muunnettavaksi karkoitukseksi Siperiaan. Nyt haluttaisiin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 ajan ratasta taaksep\u00e4in kustannustehokkuuden nimiss\u00e4.<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n keskusteluun t\u00f6rm\u00e4\u00e4 netiss\u00e4 v\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4. Tunne ohittaa aina j\u00e4rjen ja verenhimoisuus suorastaan tyrmistytt\u00e4\u00e4. Kovin v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 raaputtamisella meist\u00e4 tuntuu pinnan alta l\u00f6ytyv\u00e4n tuomitun k\u00e4rsimyksill\u00e4 hekumoiva kansanjoukko, joka riemusta kiljuen katsoo kidutuksia ja teloituksia.<\/p>\n Tarkoitushakuisemmasta vihan lietsomisesta on kyse silloin, kun halutaan antaa kuva tiettyj\u00e4 kansanryhmi\u00e4 suosivasta tuomioistuinlaitoksesta. Nimimerkki Rahmispossu kertoo Sikol\u00e4tti-blogissaan,<\/a> ett\u00e4 Ruotsissa k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus tuomitsi kuusi nuorukaista 15-vuotiaan tyt\u00f6n t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 raiskauksesta. Hovioikeus kuitenkin turvautui vanhaan lakitekstiin ja vapautti heid\u00e4t.<\/strong><\/p>\n Kirjoittaja siis antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hovioikeus ihan tahallaan ja rikollisia suosiakseen turvautui tekohetken lakiin. Ei siin\u00e4 niin k\u00e4ynyt. Oikeusvaltioissa on yleisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 lievemm\u00e4n lain periaate. Sen mukaan tuomitaan tekohetkell\u00e4 voimassa olleen lain mukaan paitsi siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 uusi laki on vanhaa lievempi.<\/p>\n Teuraj\u00e4rven kaltaiset kirjoittavat julki omia syvimpi\u00e4 halujaan ja Rahmispossulla on aina ollut oma sikamainen tapansa kiihottaa kansanryhm\u00e4\u00e4 vastaan. Ihmeesti n\u00e4m\u00e4 jutut vain menev\u00e4t l\u00e4pi ja tuohtuneet kansalaiset jakavat niit\u00e4 facebookissa inhonsekaisesta nautinnosta voihkien.<\/p>\n Muistakaapa taas professori Heikki Ylikankaan sana: Kun tulo- ja varallisuuserot kasvavat, niin kontrolli kiristyy ja rangaistukset ankaroituvat. S\u00e4\u00e4ty-yhteiskunta tulee takaisin muodossa tai toisessa<\/em>. Nyt vaaditaan kovempia rangaistuksia rikollisille, mutta seuraavaksi k\u00f6yhille. Sande Parkkonen kertoi eilen blogissaan rikkaiden sodasta k\u00f6yhi\u00e4 vastaan.<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kun kansan syv\u00e4t rivit keskustelevat tuomioistuimissa annettavista rangaistuksista, niin se tapahtuu aina…<\/p>\n","protected":false},"author":62,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1081,1407,9,5],"tags":[3069,1100,3070,1406,201,1082,1915,3071,3072,3073,3074,3075,1760],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":64},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/1834"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/users\/62"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/comments?post=1834"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/1834\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":22434,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/1834\/revisions\/22434"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/media?parent=1834"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/categories?post=1834"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/tags?post=1834"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}