{"id":24463,"date":"2018-04-21T13:28:18","date_gmt":"2018-04-21T10:28:18","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/?p=24463"},"modified":"2018-04-21T13:28:18","modified_gmt":"2018-04-21T10:28:18","slug":"kansanliike-vai-kuvajainen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/2018\/04\/21\/kansanliike-vai-kuvajainen\/","title":{"rendered":"Kansanliike vai kuvajainen?"},"content":{"rendered":"<p>Yhden Ylen Ykk\u00f6saamun haastattelun ja juuri avatun\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/liikenyt.fi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">verkkosivun<\/a>\u00a0perusteella ei oikeastaan voi sanoa paljon mit\u00e4\u00e4n Harry Harkimon ja Mikael Jungnerin uudesta poliittisesta liikkeest\u00e4. Varsinkin verkkosivun julistuksesta tulee mieleen, ett\u00e4 he vain haluavat v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 tavaran mieleisekseen, vaikka ovatkin puhuvinaan kansan suulla. Ihmiset ovat kyll\u00e4styneet politiikkaan, ihmisist\u00e4 tuntuu, ett\u00e4 he eiv\u00e4t voi vaikuttaa itse\u00e4\u00e4n koskeviin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Kun n\u00e4in sanovat tunnetut julkisuuden henkil\u00f6t ja poliittiset vaikuttajat, niin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 yksi tavallinen ihminen kysyy ensimm\u00e4iseksi, ett\u00e4 kenen asialla he ovat.<\/p>\n<p>L\u00e4ht\u00f6kohta on kyll\u00e4 ihan oikea. Puoluelaitos ja edustuksellinen demokratia ovat sata vuotta vanhoja, ja niiden koetaan et\u00e4\u00e4ntyneen ihmisist\u00e4. Sata vuotta sitten j\u00e4rjestelm\u00e4 vastasi ajan tarpeisiin, kun maatalousyhteiskunnan ja kasvavan ty\u00f6v\u00e4enluokan ihmiset tarvitsivat itselleen edustajat puhumaan puolestaan.<\/p>\n<p>Sadassa vuodessa yhteiskunta on muuttunut t\u00e4ysin. Ihmisten koulutustaso, valmiudet, osaaminen ja tieto ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet. Teknologia ja sosiaalinen media ovat antaneet valmiudet osallistua keskusteluun ja suoraan yhteydenpitoon p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien kanssa. Perinteiset ammatit ovat katoamassa ja uusia syntyy koko ajan, ja se tarkoittaa vanhan yhteiskuntarakenteen muutosta.<\/p>\n<p>Kaikki eiv\u00e4t ole kuitenkaan p\u00e4\u00e4seet kehityksest\u00e4 osallisiksi, vaan osa ihmisist\u00e4 kokee j\u00e4\u00e4neens\u00e4 siit\u00e4 osattomaksi ja jopa sen jalkoihin. T\u00e4st\u00e4 on seurannut helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin tarjoavan populismin nousu sek\u00e4 Euroopassa ett\u00e4 USA:ssa. Populistit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t juuri samoja iskulauseita kuin Liike Nyt k\u00e4ytt\u00e4\u00e4: puhutaan asioista, vaikutetaan suoraan, kuullaan kaikkia.<\/p>\n<p>Kun eliitti alkaa puhua kansan puolesta, niin her\u00e4\u00e4 kysymys kenen puolesta he oikein puhuvat. Harkimo, Jungner ja muut liikkeen edustajat sanovat haluavansa antaa enemm\u00e4n vaikutusmahdollisuuksia ihmisille sen sijaan, ett\u00e4 valtaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suppea joukko puolue-eliitin j\u00e4seni\u00e4. Heid\u00e4n suurin haasteensa tulee olemaan kahden tyytym\u00e4tt\u00f6myyden yhdist\u00e4minen, omansa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta syrj\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4neeksi itsens\u00e4 kokevien ihmisten.<\/p>\n<p>Jos he siin\u00e4 onnistuvat, niin puolueet voivat aidosti uudistua ja ihmisten vaikutusmahdollisuudet lis\u00e4\u00e4nty\u00e4. Silloin liikkeell\u00e4 on hyv\u00e4t mahdollisuudet menesty\u00e4. Jos he ep\u00e4onnistuvat, niin seurauksena on lyhytik\u00e4iseksi j\u00e4\u00e4v\u00e4 ja kansanliikkeen kuvajaiselta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 eliitin kapina, tai pahimmassa tapauksessa uuden populismin nousu.<\/p>\n<p>Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ja kaikki mahdollisuudet ovat avoimia. Jope Ruonansuuta siteeraten: En min\u00e4 tied\u00e4 toimiiko se, mutta saapihan sit\u00e4 kokeilla.<\/p>\n<p>(Kiitos Matti Hokkaselle ajatuksia antaneesta Facebook-p\u00e4ivityksest\u00e4.)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span class=\"text_exposed_show\">\u00a0<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yhden Ylen Ykk\u00f6saamun haastattelun ja juuri avatun\u00a0verkkosivun\u00a0perusteella ei oikeastaan voi sanoa paljon&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":62,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[438],"tags":[6334,6407,5619],"acf":[],"platta":{"numLikes":2,"numComments":52,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":64},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/24463"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/users\/62"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/comments?post=24463"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/24463\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":24474,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/24463\/revisions\/24474"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/media?parent=24463"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/categories?post=24463"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/tags?post=24463"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}