{"id":25820,"date":"2018-07-24T08:28:28","date_gmt":"2018-07-24T05:28:28","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/?p=25820"},"modified":"2018-07-24T08:38:00","modified_gmt":"2018-07-24T05:38:00","slug":"hyvinvoinnin-purkutalkoot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/2018\/07\/24\/hyvinvoinnin-purkutalkoot\/","title":{"rendered":"Hyvinvoinnin purkutalkoot"},"content":{"rendered":"<p>Hyvinvointiyhteiskunta tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 valtiovalta turvaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 yhdenvertaisuuden, kattavan sosiaaliturvan eri el\u00e4m\u00e4ntilanteiden varalle ja tasa-arvoiset peruspalvelut kaikille. Puhutaan mahdollisuuksien tasa-arvosta, joka antaa kaikille mahdollisuuden kouluttautua, tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja el\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 syntyper\u00e4st\u00e4 ja vanhempien varallisuudesta riippumatta.<\/p>\n<p>Juuri t\u00e4t\u00e4 mahdollisuuksien tasa-arvoa vastustaa taas kerran Ylen kolumnisti\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-10310504?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=social\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Jari Ehrnrooth.<\/a>\u00a0H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n se on taivasunelma, jolle ei l\u00f6ydy perusteita reaalimaailmasta.\u00a0Korkeasti koulutetun ylemm\u00e4n keskiluokan lapset menestyv\u00e4t, koska heid\u00e4n vanhempansa vaativat heilt\u00e4 itsekuria, koulumenestyst\u00e4 ja pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4. H\u00e4n vertaa yhteiskuntaa jalkapallojoukkueeseen, johon ei p\u00e4\u00e4se mukaan edes harjoittelemaan, jos ei pane itse\u00e4\u00e4n t\u00e4ysill\u00e4 likoon ja ole valmis kilpailemaan itse\u00e4\u00e4n ja muita vastaan.<\/p>\n<p>N\u00e4kemysh\u00e4n se on tuokin, mutta yhteiskunta ei ole mik\u00e4\u00e4n jalkapallojoukkue tai urheiluseura. Ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 sellaiseksi se muuttuu, kun jo pelkk\u00e4\u00e4 samalta viivalta l\u00e4htemisen ajatusta pidet\u00e4\u00e4n utopistisena. Yh\u00e4 yleisemm\u00e4ksi k\u00e4y n\u00e4kemys, ett\u00e4 kaikilla ei ole eik\u00e4 tarvitse olla samanlaisia mahdollisuuksia. Suutari pysyk\u00f6\u00f6n lestiss\u00e4\u00e4n ja sittip\u00f6rri\u00e4inen paskakikkareen alla. Paremman v\u00e4en paremmat lapset olkoot etuoikeutettuja koulutukseen ja hyviin ty\u00f6paikkoihin. Kuriositeettina voidaan sallia joku kansan keskuudesta nouseva poikkeusyksil\u00f6, joka jalkapohjat tervattuina ja pettuleip\u00e4 tuohikontissa k\u00e4velee opin tielle. Heit\u00e4 ei kuitenkaan saa olla liian monta, ettei eliitin lasten asema vaarannu.<\/p>\n<p>Mahdollisuuksien tasa-arvo ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 kaikista voisi ja pit\u00e4isi voida tulla maratonia harrastavia tupladosentteja, joilla on aatelinen sukunimi ja etuoikeutettu el\u00e4m\u00e4. Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 perusoikeudet ja peruspalvelut mahdollistavat kaikille ihmisarvoisen el\u00e4m\u00e4n ja mahdollisuudet edet\u00e4 omien halujen ja kykyjen mukaan. K\u00f6yhyys syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jo lapsena, ja silt\u00e4 takamatkalta ei en\u00e4\u00e4 k\u00e4rkijoukkoon p\u00e4\u00e4st\u00e4 vaikka kuinka haastaisi itse\u00e4\u00e4n. Korkeasti koulutetun ylemm\u00e4n keskiluokan lapset menestyv\u00e4t, koska heid\u00e4n vanhemmillaan on rahaa.<\/p>\n<p>Ehrnrooth edustaa sata vuotta sitten vallinnutta ajattelua, ja samaan suuntaan nykyinen politiikka vie maatamme jatkuvasti. Julkinen sektori leimataan automaattisesti huonoksi ja kalliiksi, ja sen tuottamat palvelut halutaan muuttaa yksityisiksi. Unohdetaan kysy\u00e4, ett\u00e4 miten ja miksi yksityinen sektori tuottaisi ne samat palvelut tehokkaammin ja edullisemmin, kun yksityistetyt palvelut kustannetaan kuitenkin verovaroin ja niist\u00e4 on yrityksen saatava viel\u00e4 voittonsakin.<\/p>\n<p>Norminpurkutalkoot tarkoittavat ik\u00e4v\u00e4n usein ideologista ja eriarvoistavaa normien purkamista, joka t\u00e4ht\u00e4\u00e4 yksityist\u00e4miseen. Unohdetaan, ett\u00e4 jokaisen normin s\u00e4\u00e4t\u00e4miselle on aikanaan ollut jokin syy. Jos se syy on kadonnut, niin normi voidaan purkaa. Jos normin taustalla on edelleen vaikkapa yhdenvertaisuuden takaaminen, niin normia tarvitaan yh\u00e4.<\/p>\n<p>Siksi on vaarallista leikata koulutuksesta, heikent\u00e4\u00e4 ty\u00f6suhdeturvaa, lis\u00e4t\u00e4 palkattomia t\u00f6it\u00e4 rangaistuksen uhalla ja yleens\u00e4kin heikent\u00e4\u00e4 jo valmiiksi heikoilla olevien asemaa. Vahvat ja rikkaat kyll\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t aina, mutta heikot ja k\u00f6yh\u00e4t eiv\u00e4t, ellei heille anneta siihen mahdollisuuksia. Olen ennenkin sanonut, ett\u00e4 rikas katsoo aina saaliinsa olevan itse hankittua ja haluaa pit\u00e4\u00e4 sen kokonaan. Yhteiskunnan muodostavassa laumassa on kuitenkin tarkoitus pit\u00e4\u00e4 kaikki mukana, joten saalista on jaettava. Jos ei muusta syyst\u00e4, niin vaikka vain vastapalveluksen toivossa. Rikaskaan ei voi sy\u00f6d\u00e4 rahaa.<\/p>\n<p>K\u00e4ytt\u00e4k\u00e4\u00e4 reilu kahdeksan minuuttia eilisen Ylen P\u00e4iv\u00e4n kasvon\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-10319007?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=social\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">professori Jukka Kekkosen kuuntelemiseen.<\/a>\u00a0Sen j\u00e4lkeen voitte mietti\u00e4 onko yhdenvertaisuuteen perustuva hyvinvointiyhteiskunta juuri teid\u00e4n kannaltanne hyv\u00e4 asia, vai jatketaanko peruuttamista sadan vuoden takaiseen yhteiskuntaan, jossa k\u00f6yh\u00e4 v\u00e4isti vastaan tulevaa s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ist\u00e4 raviojan puolelle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hyvinvointiyhteiskunta tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 valtiovalta turvaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 yhdenvertaisuuden, kattavan sosiaaliturvan eri el\u00e4m\u00e4ntilanteiden&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":62,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[438,2308,5],"tags":[185,5320,5012,6503,2065,401],"acf":[],"platta":{"numLikes":4,"numComments":130,"category":"puheenaiheet","themes":["yhteiskunta","lemmikit"],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":64},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/25820"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/users\/62"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/comments?post=25820"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/25820\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":25830,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/25820\/revisions\/25830"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/media?parent=25820"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/categories?post=25820"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/tags?post=25820"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}