Eip\u00e4 siin\u00e4 taas kauan mennyt, kun ennustukseni toteutui. Toissap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sanoin, ett\u00e4 kohta joku varmaan haluaa kielt\u00e4\u00e4 lakkoilun lailla. Ei mennyt kuin p\u00e4iv\u00e4, niin EK:n Jyri H\u00e4k\u00e4mies vaati poliittisen lakkoilun rajoittamista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4. Lakkoilla pit\u00e4isi kuulemma omalla ajalla.<\/p>\n
Jonkun muun sanomana t\u00e4m\u00e4 k\u00e4visi vitsist\u00e4, mutta H\u00e4k\u00e4miehen sanomana se ei ole vitsi. Poliittisten lakkojen rajoittaminen tai kielt\u00e4minen on elinkeinoel\u00e4m\u00e4n johdon pitk\u00e4aikainen tavoite, ja jos Sipil\u00e4n hallituksella olisi enemm\u00e4n aikaa, niin sit\u00e4 varmasti yritett\u00e4isiin. Se olisi varmin keino saada aikaan yleislakko, mutta se on toinen asia. Katsotaanpa EK:n propagandan perusteluja.<\/p>\n
Lakkoilun kansantaloudelle aiheuttamat\u00a0kustannukset <\/a>ovat vaikuttavan tuntuinen perustelu. Elinkeinoel\u00e4m\u00e4 on laskenut, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n viime keskiviikon lakkoilu tuli maksamaan 50 miljoonaa euroa. Teknologiateollisuus panee paremmaksi, ja sanoo summan olevan per\u00e4ti 70 miljoonaa. STTK:n p\u00e4\u00e4ekonomisti Ralf Sund sanoo, ett\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 laskelmissa on\u00a0j\u00e4ttim\u00e4inen virhe.<\/a>\u00a0Oikea summa on jossain 20 miljoonan tienoilla.<\/p>\n Min\u00e4 en tied\u00e4 mik\u00e4 on totuus, ja tuskinpa tied\u00e4tte tek\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan samanlainen asia kuin ty\u00f6tt\u00f6myystilastot, joista valitaan kulloiseenkin agendaan sopiva. Ty\u00f6ministeri\u00f6n tilasto olisi l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 totuutta, mutta hallitus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aina Tilastokeskuksen kyselytutkimuksen kauniimpia lukuja, koska ne sopivat sen tarkoituksiin paremmin.<\/p>\n Ent\u00e4 sitten tuo vaatimus rajoittaa poliittisia lakkoja tai jopa kielt\u00e4\u00e4 ne kokonaan? Onko asia teknisesti niin helppo, ett\u00e4 hallitus vain esitt\u00e4\u00e4 lakia ja eduskunta sen hyv\u00e4ksyy?<\/p>\n Ei ole. Poliittisesta lakosta ei s\u00e4\u00e4det\u00e4 lailla, vaan oikeus siihen perustuu YK:n alaisen Kansainv\u00e4lisen ty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n ILO:n hyv\u00e4ksymiin periaatteisiin, joihin Suomi on sitoutunut. ILO:n mukaan ammattiyhdistyksill\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla mahdollisuus protestilakkoihin ja mielipiteens\u00e4 ilmaisemiseen yhteiskunnallisissa kysymyksiss\u00e4, vaikka ne eiv\u00e4t suoraan kuuluisi ty\u00f6ehtosopimuksissa sovittuihin asioihin.\u00a0ILO toimii kolmikantaperiaatteella, joten my\u00f6s ty\u00f6nantajat ovat sitoutuneet ILO:n sopimuksiin ja periaatteisiin.<\/p>\n Yhdistymisvapaus ja siihen sis\u00e4ltyv\u00e4 ty\u00f6taisteluoikeus on turvattu ILO:n sopimusten lis\u00e4ksi Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Suomen perustuslaissa. Euroopan ihmisoikeussopimus on Suomessa voimassa lakina.<\/p>\n Puhe poliittisten lakkojen kielt\u00e4misest\u00e4 tai rajoittamisesta muistuttaa kovasti maahanmuuttokeskustelua, jossa ihan lonkalta esitet\u00e4\u00e4n vaatimus rajojen sulkemisesta, koska itsen\u00e4isell\u00e4 valtiolla on siihen oikeus. Molemmissa tapaauksissa unohdetaan, ett\u00e4 kansainv\u00e4liset sopimukset rajoittavat lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6valtaa. Voihan valtio tietysti tehd\u00e4 ihan mit\u00e4 tahansa, mutta kansainv\u00e4listen sopimusten suora rikkominen tai jopa niist\u00e4 irtautuminen aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Ei tarvitse kuin vilkaista Britannian t\u00e4m\u00e4nhetkisiin vaikeuksiin panna t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n hetken hurmiossa tehty\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 erota EU:sta.<\/p>\n Kannattaa mietti\u00e4 tarkasti mit\u00e4 haluaa, sill\u00e4 kovasti haluamansa voi my\u00f6s saada. Mukana tulevat my\u00f6s kaikki mahdolliset vaikeudet.<\/p>\n