{"id":2991,"date":"2014-02-24T10:53:27","date_gmt":"2014-02-24T08:53:27","guid":{"rendered":"http:\/\/satitemp.esy.es\/?p=2991"},"modified":"2020-06-14T22:04:51","modified_gmt":"2020-06-14T19:04:51","slug":"aikakone","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/2014\/02\/24\/aikakone\/","title":{"rendered":"Aikakone"},"content":{"rendered":"

–\u00a0 Jos alueelliseen itsehallintoon halutaan omistuksellista elementti\u00e4, voidaan ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n esimerkiksi \u00e4\u00e4nim\u00e4\u00e4r\u00e4n suhteuttaminen maksettuihin veroihin tai kiinte\u00e4\u00e4n omaisuuteen. <\/em><\/p>\n

\"ajatuspaja\"<\/a><\/p>\n

-Perustuslaissa mainitulle alueelliselle itsehallinnolle on tarpeetonta vaatia demokraattista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, koska valtio jo on demokraattinen.<\/em><\/p>\n

T\u00e4llaisia ehdotuksia ei olettaisi n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 en\u00e4\u00e4 vuonna 2014. Teksti on perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perustan julkaisusta Kunnat kuntoon, ja kirjoittaja on oikeustieteen maisteri Matias Forss. Koko julkaisu l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4 <\/a>ja Forssin kirjoittama luku alkaa sivulta 39.<\/p>\n

Sivulta 53 alkavissa johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 h\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 kunnallishallinnon palauttamista ennen marraskuuta 1917 vallinneeseen tilanteeseen. Silloin vain veroa maksavat kuntalaiset saivat \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kunnallisesta itsehallinnosta s\u00e4\u00e4dettiin lailla 1865. Silloin ei tunnettu yleist\u00e4 ja yht\u00e4l\u00e4ist\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeutta, vaan \u00e4\u00e4nioikeus oli sidottu veronmaksukykyyn. Yksi kunnallisvero\u00e4yri vastasi yht\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja \u00e4\u00e4nioikeuden alaraja oli 200 markkaa vuodessa. \u00c4\u00e4nim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 oli rajoitettu siten, ett\u00e4 yksi henkil\u00f6 sai \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 enint\u00e4\u00e4n viidestoistaosalla paikalla olevien \u00e4\u00e4nist\u00e4.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis hyvin pieni osa kuntalaisista p\u00e4\u00e4tti kaikista kunnan asioista, ja heid\u00e4nkin \u00e4\u00e4nens\u00e4 painoarvo riippui maksettujen verojen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Ei siis mik\u00e4\u00e4n ihme, ett\u00e4 esimerkiksi kansakoululaitos ja k\u00f6yh\u00e4inhoito olivat joissain kunnissa ihan retuper\u00e4ll\u00e4. Mit\u00e4p\u00e4 sit\u00e4 k\u00f6yhille ja k\u00f6yhien kakaroille rahojaan antamaan. Se oli sen ajan k\u00e4sitys demokratiasta.<\/p>\n

Vaikka valtiollisissa vaaleissa annettiin yleinen \u00e4\u00e4nioikeus, niin se ei koskenut kunnallishallintoa. Vasta marraskuussa 1917 toteutettiin yleinen ja yht\u00e4l\u00e4inen \u00e4\u00e4nioikeus kunnallisvaaleissa. Nyt ty\u00f6v\u00e4enpuolueeksi itse\u00e4\u00e4n mainostava Perussuomalaiset ehdottaa ihan vakavalla naamalla paluuta sadan vuoden takaiseen aikaan.<\/p>\n

Koska valtio jo on demokraattinen, niin kuntien ei sit\u00e4 tarvitse olla. Kunnissa muutamat \u00f6kyis\u00e4nn\u00e4t p\u00e4\u00e4tt\u00e4k\u00f6\u00f6t yhteisist\u00e4 asioista, koska he maksavat eniten veroja. Suomen Perusta on keksinyt aikakoneen, jolla voidaan palauttaa myyttinen kultainen menneisyys. Silloin demokratia kuului vain maksukykyisille ja v\u00e4est\u00f6n valtaosa katseli sivusta.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4k\u00f6 on my\u00f6s perussuomalaisen Suomen tavoite vai onko ajatuspajassa roiskittu teksti\u00e4 miten sattuu?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

–\u00a0 Jos alueelliseen itsehallintoon halutaan omistuksellista elementti\u00e4, voidaan ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n esimerkiksi \u00e4\u00e4nim\u00e4\u00e4r\u00e4n…<\/p>\n","protected":false},"author":62,"featured_media":25962,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1081,1041],"tags":[3322,3323,6779,138,5330,3324,1042,7345,5732],"acf":[],"platta":{"numLikes":269,"numComments":7,"category":"puheenaiheet","themes":["politiikka","yhteiskunta"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/64\/2018\/08\/uuninpankkopoika.jpg","blog_id":64},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/64\/2018\/08\/uuninpankkopoika.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/2991"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/users\/62"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/comments?post=2991"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/2991\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":29985,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/2991\/revisions\/29985"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/media\/25962"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/media?parent=2991"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/categories?post=2991"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/tags?post=2991"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}