{"id":38056,"date":"2021-07-22T10:34:21","date_gmt":"2021-07-22T07:34:21","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/?p=38056"},"modified":"2021-07-22T14:35:53","modified_gmt":"2021-07-22T11:35:53","slug":"kymmenen-vuotta-myohemmin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/2021\/07\/22\/kymmenen-vuotta-myohemmin\/","title":{"rendered":"Kymmenen vuotta my\u00f6hemmin"},"content":{"rendered":"<p>T\u00e4n\u00e4\u00e4n tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siit\u00e4, kun 77 ihmist\u00e4 kuoli Norjan terrori-iskuissa. Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/demokraatti.fi\/me-emme-unohda-koskaan-norjan-terrori-iskuista-kymmenen-vuotta-uhreja-muistetaan-ympari-eurooppaa\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">muistuttaa<\/a>, ett\u00e4 vaikka teoista on kulunut vuosikymmen, on poliittisen v\u00e4kivallan ja vihapuheen kasvu edelleen ajankohtainen ja vakava ongelma. H\u00e4nen mukaansa poliittinen v\u00e4kivalta ei synny tyhji\u00f6ss\u00e4, vaan se syntyy, kun asenteita muokkaamalla luodaan sille hiljalleen kysynt\u00e4\u00e4 ja hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4t\u00e4 asennemuokkausta tapahtui jo kymmenen vuotta sitten, mutta silloin suuri yleis\u00f6 ei kiinnitt\u00e4nyt siihen huomiota. Tutkijat ja \u00e4\u00e4rioikeistoa seuranneet alan harrastajat kyll\u00e4 kiinnittiv\u00e4t, mutta suurimmalle osalle Anders Behring Breivikin manifesti n\u00e4ytt\u00e4ytyi hullun houreena.\u00a0Historiantutkija Jussi Jalonen sanoi <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/jutut\/ulkomaat\/tutkija-breivikin-manifesti-olisi-voitu-laatia-myos-suomalaisista-kirjoituksista\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">tuoreeltaan<\/a>, ett\u00e4 samanlainen manifesti olisi periaatteessa ollut mahdollista laatia my\u00f6s Suomessa julkaistuista kirjoituksista. My\u00f6s Suomessa puhuttiin islamisaatiosta, v\u00e4est\u00f6nvaihdosta ja kulttuurimarxismista, jotka olivat Breivikin manifestin keskeisi\u00e4 teemoja.<\/p>\n<p>Kuulostaako tutulta? Jos kuulostaa, niin ei ihme. Nykyisin ihan samanlaista puhetta l\u00f6ytyy sosiaalisesta mediasta, iltap\u00e4iv\u00e4lehtien kommenttipalstoilta ja poliitikkojen puheista ihan eduskuntaa my\u00f6ten, kun maahanmuuttajia on verrattu vieraslajeihin. Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa v\u00e4est\u00f6nvaihto oli keskeinen teema ainakin viel\u00e4 vuonna 2019, jolloin puolueen todenn\u00e4k\u00f6isesti tuleva puheenjohtaja Riikka Purra sit\u00e4 <a href=\"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/2019\/08\/10\/vaestotiedetta-viivottimella\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">julisti<\/a>. H\u00e4n puhui siit\u00e4 <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.apu.fi\/artikkelit\/riikka-purra-ei-usko-empatiaan-politiikassa\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">viel\u00e4 viime tammikuussakin<\/a>, vaikka Suojelupoliisi on todennut v\u00e4est\u00f6nvaihdon salaliittoteoriaksi. Kulttuurimarxismi on toinen salaliittoteoria, jolla v\u00e4itet\u00e4\u00e4n pyritt\u00e4v\u00e4n murentamaan l\u00e4nsimaisen yhteiskunnan rakenteita ja peruspilareja, kuten yhteist\u00e4 uskontoa, perinteisi\u00e4 arvoja ja ydinperhett\u00e4. Lukekaa siit\u00e4 vaikka <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Frankfurtin_koulukunta\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Wikipediasta<\/a>.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 sama puhe on yleistynyt niin, ett\u00e4 moni ei sit\u00e4 edes huomaa. Siit\u00e4 on tullut yleiskielt\u00e4, kun n\u00e4ihin teorioihin sen kummemmin perehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t heittelev\u00e4t niit\u00e4 keskusteluihin selitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niit\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n. Maahanmuutto koetaan yksiselitteisen pahana asiana, ja sen pahuuden takana n\u00e4hd\u00e4\u00e4n olevan kaikki vihattavat suvakit, sosialidemokraatit, vasemmistoliittolaiset, vihre\u00e4t, seksuaaliset v\u00e4hemmist\u00f6t ja muu sateenkaariv\u00e4ki sek\u00e4 suunnilleen kaikki muut paitsi itse\u00e4\u00e4n ainoina is\u00e4nmaallisina pit\u00e4v\u00e4t. Kommunismia on kaikki, mik\u00e4 poikkeaa ainoiden oikein ajattelevien ajattelusta. Viha ja vastakkainasettelu ovat n\u00e4iden ajatusten liikkeelle paneva voima.<\/p>\n<p>Vihan kyll\u00e4st\u00e4m\u00e4 keskustelukulttuuri on levinnyt sosiaaliseen mediaan ihan mist\u00e4 tahansa aiheesta. Jopa <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/jutut\/kulttuuri\/nuorten-tekstit-suomalaisuudesta-nostivat-somemyllakan-lehtorin-eroa-vaadittiin-meidan-halutaan-laittavan-nuoret-kuriin\/?shared=1189557-c16d1f42-4\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">ylioppilasaine<\/a> voi saada virtuaaliset lynkkausjoukot liikkeelle, ja jos siit\u00e4 huomauttaa, niin huomauttaja saa kimppuunsa h\u00e4irikk\u00f6joukon. Varsinkin Twitter on paikka, jossa aikuiset ja arvostetussa asemassa olevatkin muuttuvat ilkeytt\u00e4 tihkuviksi pikkupennuiksi. Riita ja maalitussyytteet saadaan aikaan ihan mist\u00e4 tahansa asiasta.<\/p>\n<p>Kymmeness\u00e4 vuodessa meid\u00e4t on saatu siet\u00e4m\u00e4\u00e4n vihapuhetta niin, ett\u00e4 emme edes tunnista sit\u00e4 vihapuheeksi. Se on normaalia kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4, ja se, mik\u00e4 Breivikin manifestissa n\u00e4ytti hullun houreilta, on nyt normaalia poliittista retoriikkaa. Kukaan ei hyv\u00e4ksy Breivikin tekoja, mutta puheilla pohjustetaan uusia. Poliittinen v\u00e4kivalta ei synny tyhji\u00f6ss\u00e4, vaan sille luodaan kysynt\u00e4\u00e4 ja hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 puheilla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4n\u00e4\u00e4n tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siit\u00e4, kun 77 ihmist\u00e4 kuoli Norjan terrori-iskuissa.&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":62,"featured_media":25962,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[5035,2936,2269,7844,6456,6906,1186],"acf":[],"platta":{"numLikes":556,"numComments":57,"category":"puheenaiheet","themes":["yhteiskunta","politiikka"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/64\/2018\/08\/uuninpankkopoika.jpg","blog_id":64},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/64\/2018\/08\/uuninpankkopoika.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/38056"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/users\/62"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/comments?post=38056"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/38056\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":38064,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/38056\/revisions\/38064"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/media\/25962"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/media?parent=38056"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/categories?post=38056"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/tags?post=38056"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}