{"id":397,"date":"2011-01-05T23:46:20","date_gmt":"2011-01-05T21:46:20","guid":{"rendered":"http:\/\/uuninpankkopoika.byethost31.com\/?p=397"},"modified":"2018-02-28T10:58:01","modified_gmt":"2018-02-28T08:58:01","slug":"vaannetaan-rautalangasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/2011\/01\/05\/vaannetaan-rautalangasta\/","title":{"rendered":"V\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n rautalangasta"},"content":{"rendered":"<p>Olen ihmeekseni huomannut, ett\u00e4 yh\u00e4 useammat ihan tavalliset palkansaajat oikeastaan kannattavat tasaveroa. Jos Jorma Ollilan ja Jari Sarasvuon kaltaiset ihmiset ovatkin sen kannalla, niin tavalliset pieni- ja keskituloiset ovat kyll\u00e4 tasaveron puolelle kallistuessaan tulleet pahemman kerran h\u00f6yn\u00e4ytetyiksi. Tai sitten he eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 verotuksen perusteista ja yhteiskunnan lainalaisuuksista yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Kerrataan viel\u00e4 ihan perusteet. <strong>Progressiivinen verotus <\/strong>takoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kun tulot suurenevat, niin veroprosentti kasvaa. T\u00e4h\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n maassamme siirryttiin 1920-luvun alussa ja silloin hallituksen perusteluissa ja eduskunnan puheissa riemuittiin, ett\u00e4 vihdoinkin on Suomi siirtynyt sivistyskansojen joukkoon my\u00f6s verotuksellisesti. Veroprogression tarkoitus on kohdentaa veroja suhteessa enemm\u00e4n nille, joilla on enemm\u00e4n maksukyky\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Tasavero <\/strong>tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kaikki maksavat tuloista riippumatta veroa saman prosentin mukaan ja <strong>regressiivinen verotus <\/strong>sit\u00e4, ett\u00e4 pienituloiset maksavat veroa enemm\u00e4n kuin suurituloiset. Arvonlis\u00e4vero ja kaikki muut kulutusverot ovat luonteeltaan tyypillisi\u00e4 tasaveroja, koska kaikki maksavat tuotteiden hinnoissa veroa saman verran. Jostain kumman syyst\u00e4 sen ep\u00e4oikeudenmukaisuus on osalle ihmisit\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 konkreettinen esimerkki, jonka lainasin Helsingin Sanomien 3.1.2011 ylei\u00f6nosastosta. Jos joku ei viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4nk\u00e4\u00e4n j\u00e4lkeen ymm\u00e4rr\u00e4 tasaveron ep\u00e4oikeudenmukaisuutta, niin min\u00e4 en mahda en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Sellainen ihminen saa vapaasti sahata omaa oksaansa \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tasaveroon t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n<p>Jos 1 000 euroa kuukaudessa ansaitseva ostaa 123 euroa maksavan tuotteen, h\u00e4n maksaa siit\u00e4 arvonlis\u00e4veroa 23 euroa eli 2,3 % palkastaan. Kun 10 000 euroa ansaitseva ostaa saman tuotteen, h\u00e4n maksaa veroa saman 23 euroa, mutta vain 0,23 % tuloistaan.<\/p>\n<p>Jos t\u00e4m\u00e4 on jokun mielest\u00e4 tasapuolista, niin h\u00e4n varmaan hyv\u00e4ksyy my\u00f6s seuraavan regressiivisen esimerkin. Joku ansaitsee 100 000 euroa ja joku toinen 1 000 euroa kuukaudessa. Heid\u00e4n tuloeronsa on siis 99 000 euroa.\u00a0 Jos enemm\u00e4n ansaitsevan veroprosentti olisi 10 ja v\u00e4hemm\u00e4n ansaitsevan 90, j\u00e4isi parempituloiselle k\u00e4teen 90 000 ja sille toiselle 100 euroa, mutta heid\u00e4n tuloeronsa olisi pienentynyt ja olisi en\u00e4\u00e4 89 900 euroa. Regressio siis pienent\u00e4isi tuloeroja, mutta oikeudenmkaisuuden j\u00e4t\u00e4n jokaisen harkittavaksi.<\/p>\n<p>Tuloverojen kevent\u00e4minen ja kulutusverojen nostaminen ei ole mit\u00e4\u00e4n muuta kuin hyv\u00e4tuloisten pyrkimys siirt\u00e4\u00e4 omaa verotustaan pienituloisten maksettavaksi. Nyt joku sanoo, ett\u00e4 hyv\u00e4tuloiset kuluttavat enemm\u00e4n ja maksavat siten enemm\u00e4n veroja. Totta, mutta ei kukaan voi sy\u00f6d\u00e4 tai l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 tupaansa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4ns\u00e4 enemp\u00e4\u00e4. Perustarpeet pit\u00e4isi voida tyydytt\u00e4\u00e4 edullisesti, mutta ylellisyystarvikkeista joutaakin maksaa veroja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olen ihmeekseni huomannut, ett\u00e4 yh\u00e4 useammat ihan tavalliset palkansaajat oikeastaan kannattavat tasaveroa.&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":62,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[513,438,510],"tags":[85,483,530,43],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":3,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":64},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/397"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/users\/62"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/comments?post=397"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/397\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":23283,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/397\/revisions\/23283"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/media?parent=397"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/categories?post=397"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/tags?post=397"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}