Oikeusministeri Tuija Braxilla on omituinen hinku yritt\u00e4\u00e4 kammeta suomalaista oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 angloamerikkalaiseen suuntaan. H\u00e4n on koko ministerinuransa ajan yritt\u00e4nyt uittaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n amerikkalaisista lakisarjoista tuttuja menettelytapoja, kuten\u00a0 erilaisia sopimuksia syytt\u00e4j\u00e4n kanssa. T\u00e4llainen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 angloamerikkalaisessa common law-j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, mutta on vierasta eurooppalaisellle oikeudelle. Ainakin sen pit\u00e4isi olla.<\/p>\n
Jo viime talvena Brax asetti ty\u00f6ryhm\u00e4n pohtimaan keinoja nopeuttaa oikeudenk\u00e4yntej\u00e4. Taustalla kummittelevat yli 50 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta saatua tuomiota oikeudenk\u00e4ynnin viiv\u00e4stymisest\u00e4 ja viel\u00e4 suurempi m\u00e4\u00e4r\u00e4 huomautuksia. Sen sijaan, ett\u00e4 poliisille ja tuomioistuinlaitokselle suunnattaisiin lis\u00e4resursseja, aiotaan rajoittaa esitutkintaa ja oikeudenk\u00e4yntej\u00e4.<\/p>\n
Kes\u00e4lomakiireiss\u00e4\u00e4n eduskunta p\u00e4\u00e4tti jo 24.6.2010, ett\u00e4 valittaminen alioikeudesta hovioikeuteen on t\u00e4m\u00e4n vuoden alusta l\u00e4htien p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti kielletty\u00e4. Nyt suunnitellaan ihan vakavissaan, ett\u00e4 esitutkinta ja siten tietysti my\u00f6s oikeudenk\u00e4ynti rajattaisiin koskemaan vain osaa saman henkil\u00f6n tekemist\u00e4 rikoksista laajoissa juttukokonaisuuksissa. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4yttelisiv\u00e4t olennaista osaa sopimukset syytt\u00e4j\u00e4n kanssa: ep\u00e4ilty tunnustaisi osan rikoksista ja siit\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 loppuja rikoksia ei edes tutkittaisi. Lis\u00e4ksi tunnustaminen lievent\u00e4isi rangaistusta. N\u00e4iden kaikkien suunnitelmien tarkoitus on vain nopeuttaa oikeudenk\u00e4yntej\u00e4.<\/p>\n
“Tunnustaminen jo esitutkintavaiheessa s\u00e4\u00e4st\u00e4isi niin poliisin, syytt\u00e4jien kuin tuomioistuintenkin ty\u00f6t\u00e4”, todistelee Brax tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4\u00e4n. H\u00e4n tuntuu kuvittelevan, ett\u00e4 tunnustus lopettaa automaattisesti esitutkinnan ja syyllisyys on selv\u00e4. Jos asia menisi n\u00e4in, niin min\u00e4 voisin tunnustaa tehneeni Tulilahden kaksoismurhan ja saada tunnustukseni ansiosta lievemm\u00e4n rangaistuksen, vaikka olin tekohetkell\u00e4 satojen kilomerien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 asuva nelivuotias. Legaalisen todistusteorian mukaan tunnustus on t\u00e4ysi n\u00e4ytt\u00f6, mutta sen teorian rippeist\u00e4kin maassamme luovuttiin jo vuonna 1948.<\/p>\n
Tunnustus- ja sopimismenettely\u00e4 tultaisiin Braxin mukaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 monimutkaisissa talousrikoksissa. Ep\u00e4ilty tunnustaisi jotain, loput j\u00e4tett\u00e4isiin tutkimatta ja tuomioistuin toimisi kumileimasimena sinet\u00f6iden syytt\u00e4j\u00e4n kanssa tehdyn sopimuksen. Oikeudenk\u00e4ynti olisi nopeaa ja joustavaa; itse asiassa se mahtuisi hyvin tunnin mittaiseen amerikkalaiseen lakisarjaan. Rikollinen p\u00e4\u00e4sisi lyhyen rangaistuksen j\u00e4lkeen nauttimaan tutkimatta j\u00e4tettyjen rikosten hedelmist\u00e4 ja kaikki olisivat tyytyv\u00e4isi\u00e4. Ainoat k\u00e4rsij\u00e4t olisivat laillisuus ja oikeudenmukaisuus, mutta ainakin prosessi olisi nopea.<\/p>\n
Isot talousrikosvyyhdet ovat monimutkaisia ja viev\u00e4t aikaa, sen my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t kaikki. On kuitenkin ala-arvoista edes ehdottaa, ett\u00e4 k\u00e4sittely\u00e4 nopeutettaisiin tinkim\u00e4ll\u00e4 laista ja oikeudenmukaisuudesta ihan vain sen takia, ettei Suomi olisi en\u00e4\u00e4 EU:n silm\u00e4tikkuna prosessien keston takia. Poliisille, syytt\u00e4j\u00e4laitokselle ja tuomioistuimille on taattava tarpeeksi resursseja, jotta kaikki rikokset tutkitaan ja tuomitaan. Sit\u00e4 vaatii jo alkeellinenkin oikeustaju.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Oikeusministeri Tuija Braxilla on omituinen hinku yritt\u00e4\u00e4 kammeta suomalaista oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 angloamerikkalaiseen suuntaan.…<\/p>\n","protected":false},"author":62,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9,5],"tags":[128,550,551,552,553,400],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":64},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/412"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/users\/62"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/comments?post=412"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/412\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":23275,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/posts\/412\/revisions\/23275"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/media?parent=412"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/categories?post=412"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/uuninpankkopoikasakutimonen\/api\/wp\/v2\/tags?post=412"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}