![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/64\/2022\/12\/sanna-antik.jpg\")
<\/p>\nViime p\u00e4ivin\u00e4 on uutisoitu terveydenhoidon ja vanhuspalvelujen kriisist\u00e4. P\u00e4ivystykset ovat ruuhkautuneet eiv\u00e4tk\u00e4 jatkohoitopaikat ved\u00e4, ja vanhusten ymp\u00e4rivuorokautiset hoitopaikat k\u00e4rsiv\u00e4t hoitajapulasta. N\u00e4in vaalien alla etsit\u00e4\u00e4n syyllisi\u00e4, ja joidenkin mielest\u00e4 kaikkeen on syyllinen Marinin hallitus. N\u00e4in kertoo esimerkiksi kansanedustaja Sanna Antikainen (ps) kannattajilleen.<\/p>\n
<\/p>\n
N\u00e4inkin\u00a0 voi ajatella, jos ei ajattele yht\u00e4\u00e4n eik\u00e4 muista tai tied\u00e4 hoitajamitoituksen historiaa vaikkapa vain viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Olen kertonut sen monta kertaa, mutta virkistet\u00e4\u00e4n taas muistia.<\/p>\n
Vuonna 2012 hoitajamitoituksesta v\u00e4\u00e4nnettiin eduskunnassa kovasti, ja erityisesti silloin hallituksessa ollut SDP halusi mitoituksen kirjattavaksi lakiin. Hallituskumppani kokoomus sit\u00e4 kuitenkin vastusti, ja niinp\u00e4 p\u00e4\u00e4dyttiin kompromissiin<\/a>. Annettiin vain hoitosuositus 0,5, mutta samalla sovittiin, ett\u00e4 jos yksikin hoitolaitos j\u00e4tt\u00e4\u00e4 suositusta noudattamatta, niin vuonna 2015 mitoitus kirjataan lakiin.<\/p>\n Suositusta ei noudatettu, mutta silti sit\u00e4 ei kirjattu lakiin. Ja kyse oli siis samasta mitoituksesta, joka vuonna 2020 kirjattiin lakiin minimin\u00e4 my\u00f6s siirtym\u00e4kauden ajaksi. Siirtym\u00e4ajan piti p\u00e4\u00e4tty\u00e4 1.4.2023, mutta sit\u00e4 jouduttiin hoitajapulan takia jatkamaan<\/a> joulukuuhun 2023. Lailla korjattiin asia, joka olisi pit\u00e4nyt korjata viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 2015.<\/p>\n Korjaamisen sijaan rikottiin lis\u00e4\u00e4. Syksyll\u00e4 2016\u00a0<\/a>\u00a0Sipil\u00e4n hallitus p\u00e4\u00e4tti s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 hoitajamitoituksen suosituksen 0,5, mutta samalla se p\u00e4\u00e4tti ruveta laskemaan hoitohenkil\u00f6kuntaan kuuluvat \u201djoustavammin perustein\u201d. Hoitohenkil\u00f6kuntaan kuuluviksi ruvettiin laskemaan sellaisetkin, jotka eiv\u00e4t varsinaisesti osallistu hoitoty\u00f6h\u00f6n. Mukaan voitiin laskea keitti\u00f6henkil\u00f6kuntaa, v\u00e4linehuoltajia ja vaikkapa talonmies Pikkarainen<\/a>, kuten\u00a0Suomen l\u00e4hi- ja perushoitajaliitto Super totesi. Edes se ei varsinkaan yksityisille hoitolaitoksille riitt\u00e4nyt, vaan hoitajiksi laskettiin joissain tapauksissa my\u00f6s Jaska Jokunen ja Iines Ankka. Sen lis\u00e4ksi oikeille hoitajille siirrettiin avustavia teht\u00e4vi\u00e4 pyykinpesusta ja tiskaamisesta alkaen.<\/p>\n N\u00e4in siis p\u00e4\u00e4tettiin vuonna 2016, jolloin hallituksessa olivat keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset. Seuraukset n\u00e4htiin talvella 2018-19, kun hoitolaitosten katastrofi hierottiin kansakunnan tajuntaan. Jos viel\u00e4 Sipil\u00e4n hallituksen sote olisi mennyt l\u00e4pi valinnanvapauksineen, niin tilanne olisi muuttunut pahemmaksi. Hoivaj\u00e4tit olivat jo valmistautuneet j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n valtaosan vanhustenhoidosta, mutta sortuivat liialliseen voitontavoitteluun laadun kustannuksella.<\/p>\n